Kuntien taloutta hoidettu hyvin

Kuntasektori työllistää meistä suomalaisista joka viidennen (yhteensä noin 430'000) ja sen koko on lähes viidesosa koko kansantaloudesta. Kuntasektorin kansantaloudellinen merkitys on lähes sama kuin valtion, mutta kuntasektorin taloutta käsitellään julkisuudessa kuitenkin harvoin. Yhtenä syynä on se, että kuntasektori on kohtuullisessa kunnossa. Hyvin toimivasta instituutiosta on vähemmän sanottavaa kuin sellaisesta, jossa on ongelmia. 

Kuntasektorin rahoituslähteet (Lähde:  Kuntaliitto)

Kunnat saavat merkittävän osan rahoituksestaan valtion budjetista

Kunnat saavat merkittävän osan rahoituksestaan suoraan valtion budjetista, kuten yllä olevasta Kuntaliiton tuottamasta kaaviosta voimme havaita.

Valtio on osannut ohjata kuntasektoria pääsääntöisesti hyvien hallintotapojen mukaan siten, että valtio ei puutu tapaan, jolla kunnat asioitaan hoitavat. Kuntien valtionavut määräytyvät selkeiden, avoimien sääntöjen (valtionosuusjärjestelmä) mukaan. Huonommin toimeentulevia kuntia tuetaan parempiosaisten kustannuksella, mutta kuntien välistä eroa ei täysin kompensoida. Tämä tekee kuntien välisen kilpailun mahdolliseksi – tehokkuudella saavuttaa etua.

Hyvistä hallintotavoista poiketaan harvoin, mutta tapauksia (joskus hyvin perusteltuja) on kuitenkin silloin tällöin:

  • Muutama päivä sitten peruspalveluministeri ärähti pienelle Rääkkylän kunnalle siitä, että tämä oli hankkinut sosiaali ja terveyspalvelut yksityiseltä sektorilta. Hyvien hallintotapojen mukaista olisi ollut muuttaa valtionapujen sääntöjä niin, että yksityisen sektorin käytöstä joutuu kärsimään, jos se kerran on väärin. Kuntien tulisi saada toimia pelisääntöjen mukaan ilman että niiden yksittäisiä päätöksiä valtiovallan taholta mestaroidaan.
  • Valtakunnan politiikassa mukana olevat poliitikot painostavat mielellään kuntia liittymään yhteen. Hyvien hallintotapojen mukaista olisi muuttaa valtionapujen sääntöjä niin, että pienet, huonosti yksin toimeen tulevat kunnat itse ymmärtävät liittyä suuremmiksi kokonaisuuksiksi siten kuin esimerkiksi Raaseporin ja Salon alueen kunnat ovat tehneet.
  • Valtakunnan politiikassa mukana olevat poliitikot haluavat mielellään puuttua yksittäisten kuntien kaavoitukseen ja moniin muihin asioihin tavalla, joka siirtää vastuuta valtiovallalle ja turhauttaa kuntien päättäjiä. Halutaan laittaa "kunnat kuriin" ymmärtämättä, että kunnat toimivat parhaiten silloin, jos pelisäännöt ovat selkeät ja kunnilla on mahdollisuus kilvoitella noiden sääntöjen puitteissa. 

Kuntasektori on tärkeä osa demokraattista päätöksentekoa

Kuntasektorin merkitystä demokratialle ei aina ymmärretä. Kuntasektori ei ole pelkästään sosiaali- terveys- ja koulutus- palvelujen tuotantokoneisto. Suomesta tuli aikoinaan läpensä demokraattinen osittain siksi, että kunnallishallinnossa sadattuhannet suomalaiset käytännön kautta opetelivat mitä on demokraattinen päätöksenteko ja miten erilaisia mielipiteitä käsitellään. Kunnallisdemokratia toimii hyvin, jos jokainen kansalainen voi henkilökohtaisesti tuntea valtuuston jäseniä ja ehdokkaita eikä ehdolle asettuminen ole kenellekään mahdotonta. Suuri ei ole kuntasektorilla aina kaunista.

Kuntien osallistuminen julkisen hallinon säästötalkoisiin vaatii toimenpiteitä

On selvää, että kuntien tulee osallistua säästötalkoisiin. Tämä tapahtuu parhaiten niin, että kuntien saamaa valtionapua ja palvelutuotannolle asetettuja velvoitteita pienennetään.  Mutta kunnille asetettujen velvoitteiden pienentäminen on taas monelle eduskunnan politikoille vaikeaa ja niinpä meitä uhkaa pattitilanne.

Tässä suhteessa hallintotapa on nurinkurinen. Kuntien palvelutarjonnasta ja sen tasovaatimuksista päättää ensisijaisesti valtio ja eduskunta eivätkä kuntalaiset. Ei ihme että kuntien ja valtion välillä on jatkuvaa vääntöä ja närää. Kun kuntien valtionapuja leikataan, niin kunnat aivan aiheellisesti valittavat, etteivät selviä velvoitteistaan. Ongelma on hallintotapaan liittyvä eikä ongelma poistu ilman, että kuntien ja valtion välistä roolijakoa, rahoitusta ja päätösmekanismeja muutetaan. 

 

Kuntien näkemyksiä ja tilannetta ymmärtää parhaiten Kuntaliitto/Kunnat.net:   http://www.kunnat.net,    Kuntaliitto

4 thoughts on “Kuntien taloutta hoidettu hyvin

  1. Konstikkaampi juttu

    Aion edelleenkin käsitellä joskus kuntien taloutta. Täkäläisen "Kauniaisen" Maskun veroprosentti oli -60-luvulla 8 kun se nyt on 17,5. Ainakin Raumalla koin ko. aikana saaneeni kansakoulussa erinomaista opetusta, joten oli niitä palveluja ennenkin. Lähinnä tämä on muuttunut http://www.masku.fi/hallinto-ja-talous Vrt myös http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/blog/20955/vanhainkodit-ja-sekametelitalous

     

    Esimerkit hallintotapojen parantamisesta olivat sinänsä osuvia.

     

    T. Juha

  2. Kuntien osuutta kansantaloudesta aliarvioidaan usein

    Itse asiassa hyvin suuri osuus valtion budjetistakin käytetään kuntien kautta mainittujen valtionosuuksien kautta. Kansalaiset mieltävät yleensä valtion ja kunnan suhteen itse maksamiensa verojen suhteesta. Myös suuri osa valtioverosta ohjautuu kunnille.

  3. viidennes

    Viidennes töissä kunnissa. Aika paljon. Miten se vaikuttaa vaalikäyttäytymiseen. Estääkö tuo viidennes esimerkiksi järkevän ulkoistamisen.

    ToTo-Esa tässä mietiskelee.

  4. Kuntien yleisin ammattinimike on sairaanhoitaja

     

    Viisi yleisintä ammattinimikettä kuntaliiton listassa ovat:

    Ammattinimike

    Nimikkeellä työskenteleviä

    Sairaanhoitaja

    27593

    Lähihoitaja

    14949

    Lastenhoitaja

    10958

    Perushoitaja

    9311

    Lastentarhanopettaja

    8432

     

    Näiden viiden ammatin osuus kuntien palkoista on 22 % kun perusjoukkona on lähes 1700 ammattinimikettä, joita on seitsemän tai useampi.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com