Kuntien menoista
Eläkkeellä oleva Helsingin kaupungin entinen ylipormestari Raimo Ilaskivi on blogimerkinnässään kritisoinut ankarasti hallituksen päätöstä leikata 300 miljoonaa vanhusten laitosmenoista, jotka muutoinkin ovat vain noin miljardin luokkaa. Yhdyn Ilaskiven arvosteluun.
Sanapari ”vanhusten kotihoito” kuulostaa kauniilta. Reaalimaailmassa kuitenkin jopa laitoksista karkailee dementikkoja. Miten tällaisen vanhuksen karkaaminen alasti pakkasyöhön aiotaan estää kotihoidossa? Yhtenä vaihtoehtona toki on ottaa vanhukselta hänen oman kotinsa avaimet pois ja takalukita ovi. Sinä vaiheessa minä tosin saatan asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn. Voi sinne kai muutkin kannella kuin Uoti vankien oloista – jotka ovat olleet huikeasti vanhusten oloja parempia jo vuosikymmeniä, vrt. esim.
HS:n julkaisema lista kuntien yhteenlaskettujen menojen erittelyistä (linkki alempana) on ensinnäkin epätarkka. Toimitilojen vuokrat ja sisäiset palvelut ovat miljardien eriä, jotka pitäisi kohdistaa kuntien eri käyttäjäsektoreille.
Lisäksi toimitilojen osalta suuret kunnat voisivat ottaa esimerkkiä pienistä kunnista, joissa koulun liikuntatilat ovat iltaisin ja viikonloppuisin kaikkien kuntalaisten käytössä ja koulun juhlasalia käytetään vastaavalla periaatteella. Aikoinaanhan jopa kunnanvaltuusto saattoi kokoontua illalla koululuokassa!
Soten, sivistystoimen sekä kuntien keskushallinnon hallintomenot ovat pari miljardia, joissa olisi runsaasti leikattavaa. Maalaiskunnat ovat nykyiset palvelut luoneet organisaatiolla, jossa kunnan johdossa oli kunnanhallituksen pj. ja kunnansihteeri. Kunnanjohtaja on uusi titteli. Viimeiset nimitettiin vasta 1980-luvulla. Vrt. kohta 7.
Koko ajatus kunnan strategiasta ja sen johtamisesta on tyhjän päällä. Kunnan menot koostuvat lähinnä sotesta ja sivistysmenoista ja ovat lakisääteisiä. Koko Suomi ei hyödy mitenkään siitä, että kunnat kilpailevat keskenään yritysten sijoittumisesta juuri johonkin tiettyyn kuntaan.
Kulttuuritoimi saisi nykyistä hyvin paljon enemmän perustua vapaaehtoiseen harrastamiseen, vapaa-aikaahan monella tuntuu olevan ongelmaksi asti. Jos kunnan on tingittävä jopa vanhusten laitoshoidosta, kulttuurin olisi oltava leikkauslistalla paljon aikaisemmin ja paljon suuremmalla osuudella!
Kovin paljon puhutaan välttämättömyydestä satsata tulevaisuuteen eli nuoriin. En tiedä, missä määrin satsauksilla tuotetaan uusavutonta pullamössösukupolvea, joka pitää kaikkea hyvinvointia itsestään selvyytenä ja vaatii sitä Tommy Tabermannin kuuluisalla ilmaisulla ”Mulle kaikki heti nyt.”
Kun nykyään laitoshoidon tarpeessa olevat vanhukset ovat olleet nuoria, heille ei rakennettu kylppäriin kahta lattiakaivoa suihkuun humalassa sammumista varten, kuten nykyisille kansakunnan toivoille tehdään.
HS:n julkaisemasta listasta kuntien yhteenlaskettujen menojen erittelyistä alla olevista karsisin 66-99%.
Kuntien:
Yleishallinto (1248M€)
Sosiaali- ja terveystoimen hallinto (609M€)
Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto (187M€)
Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö (178M€)
Muu vapaa sivistystyö (15M€)
Taiteen perusopetus (79M€)
Muu opetustoimi (16M€)
Liikunta ja ulkoilu (599M€)
Nuorisotoimi (198M€)
Museo- ja näyttelytoiminta (121M€)
Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta (90M€)
Musiikkitoiminta (79M€)
Muu kulttuuritoiminta (143M€)
Toimitila- ja vuokrauspalvelut (2326M€)
Sisäiset palvelut (1010M€)
Elinkeinoelämän edistäminen (269M€)
Puistot ja yleiset alueet (251M€)
Muu toiminta (98M€)
Nyökyttelen
Juha, kantojasi kuten aina. (Eti mulle prosenttijakaumalista kuntamenoista noin keskimäärin, päälohkot: opetus/sosiaali/terveys/muut -Kiitos!) hj
Sote ja sivistys
vievät esim. Oulussa 85 % kunnan menoista.
Vaikka itse merkinnässä pidättäydyinkin puuttumasta ns. kovaan koulutukseen, kyllä sieltäkin yhden kohteen voin mainita: lukion. Vanhemmat maksavat urheiluharrastuksista ja yo:n pääsykokeista pitkän pennin. Eräitten kuntien tapaa tukea lukion käymistä kirjahankinnoin ja kyydein voi ihmetellä. Lukion käy moni sellainen, joka ei a:n papereilla tee mitään nykyään, ei vaikka pres. Niinistölle sellaiset aikoinaan tulikin. Lukion asemesta pitäisi suuntautua ammatilliseen koulutukseen.
Koulukyydit tuovat loppotuloksen, jossa AMK:stakin kysellään koulukyytejä. Huonosti järjestetty, samoin kuin yo:ssakin. JOHONKIN se raja kuitenkin aina vedetään.
tilastoja
jv
löytysköhän selkeitä ja luotettavia %-tilastoja jostain, kun ei millään osu verkkooni.
Opiskelu yleensä on tehty turhan vastikkeettomaksi.
hj
pzzz = nythän tää alusta jo toimii niin, ettei kaikki tule yhteen pötkyyn, voi jopa rivin vaihtaa ihanite!
Alkup. leipätekstin linkissä
on koko ajan ollut kaipaamasi tilasto "HS:n julkaisemasta listasta kuntien yhteenlaskettujen menojen erittelyistä" sillä alkup. leipätekstin varauksella, että jaottelu on epätarkka. Toimitilojen vuokrat ja sisäiset palvelut ovat miljardien eriä, jotka pitäisi kohdistaa kuntien eri käyttäjäsektoreille.
Kuntaliiton esitys kuntien menoista ja tuloista
Täällä on kuntien kokonaistaloudesta kuntaliiton esitys: Kuntien menot ja tulot
Ja täällä on kuntaliiton ymmärrettävä, visualisoitu kaavio eri menoerien suuruudesta: Kuntien kustannusrakenne
Vanhusten kotihoitoon uhrataan näköjään tällä hetkellä suurin piirtein yhtä paljon kuin laitoshoitoon.
Äitini ja tätini halusivat olla kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Kokivat kotona asumisen arvokkaammaksi. Tätini joutui viettämään viimeiset pari vuotta laitoshoidossa, joka oli laadukasta niin kauan, kuin toivoa ihmisarvoisesta laitoksen suojissa tapahtuvasta elämästä oli olemassa. Olen kyllä yleisesti ottaen tyytyväinen siihen hoitoon, jota annettiin. Tätini viimeiset viikot olisivat kenties voineet olla parempia, mutta on tilanteita, joissa lääketiede eikä hyväkään hoito auta.
Toiveita
Kokivat kotona asumisen arvokkaammaksi."
Näinhän se yleensä menee. Ongelmalliseksi tilanne tulee, kun oma kotikin alkaa tuntua vieraalta. Valtioneuvoston toiminnan faktinen lopputulos on omaishoidon lisääminen. Tämän koen hankalaksi. Terveydenhoidon ammattilaisetkin välttävät hoitamasta lähiomaisia, jos mahdollista (siis esim. on parempi, jos leikkaava kirurgi on ulkopuolinen). Aiemmin omaishoito sujui, kun a) työtä tehtiin kotitilalla ja b) vanhuus jäi nykyistä paljon lyhyemmäksi.
Äitini sai erinomaista apua tuolta. http://www.pdl.fi/palvelu.php?link=ravetu ja tuolta http://www.kantrai.fi/ Ko. kaupungin omat avopalvelut olivat huonot. Laitoshoitoon (19 kuukautta 2 paikassa) olin hyvin tyytyväinen, sillä "on tilanteita, joissa lääketiede eikä hyväkään hoito auta." Näin se menee.
Kokemukseni laitoshoidosta on se, ettei siellä ole yhtään ihmistä, joka kotona pärjäisi.
Löysit etsimäni
Kai kiitos!