Olen aina pitänyt Seligsonin Oldenburgin blogista. Hän edustaa rahoitusalalla kovin harvinaista avoimuutta. Hiukan erikoista tosin on se, että avoimuudesta pääsevät tasapuolisesti nauttimaan muutkin kuin rahaston omistajat. Koska en Oldenburgin sijoitusratkaisuihin ole koskaan ollut innostunut, en osuuksia omista, vaikka Seligsonin asiakas olenkin.

Oldenburgin näkökulmaa ovat ns. laatuyhtiöt. Olen itse useinkin sijoittanut bulkkiyhtiöihin, jolloin laadusta ei ole ainakaan tarvinnut maksaa.

Varmaan ideaalisinta olisi pyrkiä etsimään tulevia laatuyhtiöitä, koska päinvastaisessa tapauksessa laatuyhtiö voi menettää hyvinkin helposti paljon puhutun vahvuutensa (vallihautansa), jolloin sijoitus takuuvarmasti on huono.

Eräitä Oldenburgin ratkaisuja:

-Stockmannista Phoebus luopui pitkän kuhnaamisen jälkeen. Yhtiö on esimerkki siitä, mitä seuraa, kun säätiöiden proffat torkkuvat pitkillä lounailla. (Vaikka vähän tuurillakin Huhtamäellä menee nyt paremmin, hyvin pitkä ja kivinen tie silläkin on takanaan.)

-Tuoreessa blogimerkinnässään Oldenburg väittää Venäjän vaikeuksia tilapäisiksi. Vaikka hän itse puhuu vain Tikkurilasta, sama pätee kai myös N. Renkaihin ja Fortumiin.

Venäjä on pelkkä raaka-ainetuottaja eikä siitä muuksi muutu. Talousongelmat voivat heijastua lihasten pullisteluna, muttei sekään yleistilannetta ainakaan paranna.

Tikkurilasta sanoisin, että Venäjän vanhat mummot eivät taloja maalaa ja nuoret miehet ovat kiinnostuneita enemmänkin liuottimista. N. Renkaitten osalta nastojen asemasta pärjätään varmaan jatkossakin telaketjuilla ja Fortumin suuria investointeja vaarantaa se, että Putin panee omat virheensä suomalaisten niskaan vähintäänkin hintapolitiikalla, jos Fortumin investointeja ei suorastaan jaeta hänen kavereilleen. Energia on nimittäin strateginen ala. Fortumin uusimmasta ostosta tulee ihan Sonera mieleen.

-Tikkurilan yhteydessä Oldenburg mainitsee myös Oriolan järjestelmäongelmat. Kun kovin monen firman toiminta on yhtä pelkkää pitkää tietojärjestelmää, eikö olisi kohtuullista, että firmoissa järjestelmät tunnettaisiin paremmin. Oriolan tj:n höpinä siitä, että Oriolalla on tehty töitä ihan peräti jopa ”aamusta iltaan”, on joutavaa puhetta. Oriolan toiminta vaarantaa potilasturvallisuuden ja johtaa kilpailijan Tamron kasvuun. Mielestäni Oriolan tj:n paikka on Tikkurilan tj:n tavoin kilometritehtaalla.

-H&M:n asemesta suosittelisin Inditexia, perustelut tuossa.

Eiköhän tässä tullut laatua tarpeeksi?

Omistan olennaisemmin Oriolaa.