Lähes joka kymmenennellä on maksuhäiriömerkintä

     8,3 prosentilla suomalaisista aikuisista on maksuhäiriömerkintöjä. Valtaosalla heistä ongelmat ovat akuutteja, sillä viimeisin häiriö on rekisteröity vuoden sisällä.

Maksuhäiriöiset kuluttajat (Lähde: Asiakastieto)

Vuonna 2013 Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi 252 000 kuluttajalle yhteensä ennätykselliset 1,8 miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Merkintöjen taustalla ovat mm. taantuman heikentämä työllisyys ja se, että yhä useampi kuluttaja on velkaantunut monelle luotonmyöntäjälle, jolloin kokonaisvelka on kasvanut liian suureksi.

Maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärä kasvoi vuodessa 14 000:llä ja on nyt jo 360 000. Heistä valtaosalla uusimmat häiriömerkinnät ovat vuodelta 2013, mikä kertoo siitä, että he ovat tälläkin hetkellä käytännössä ylivelkaantuneita. Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä kuluttajalla on jo 16 merkintää, mutta määrä vaihtelee yhdestä useisiin satoihin.

”Enimmillään maksuhäiriöisiä henkilöitä on ollut vuonna 1997 noin 368 000. Silloisilla maksuhäiriömerkintöjen tallennusajoilla olisi tuo luku todennäköisesti nyt jo rikkoutunut”, pohtii liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Maksuhäiriöisten henkilöiden lisäksi Asiakastiedon rekisterissä on noin 50 000 henkilöä, joille on määrätty edunvalvoja tai jotka ovat ottaneet Oma luottokielto -turvamerkinnän luottotietojensa suojaksi.

Velkomustuomioiden kasvu hidastui uusilla riskienhallintavälineillä

Uusista maksuvaikeuksista kertovien velkomustuomioiden määrä kasvoi edelleen ja niitä rekisteröitiin yhteensä 347 500 (+2,7%). Näistä merkinnöistä valtaosa johtuu pienehköistä kertaluotoista. Velkomustuomioiden kovinta kasvua on Asiakastiedon arvion mukaan erityisesti kulutusluottohäiriöiden osalta leikannut lainsäädännön tarkentaminen, mutta myös luotonmyöntäjien käytössä olevat riskienhallintavälineet ovat parantuneet.

”Nyt hakijan muut kulutusluotot pystytään luotettavasti selvittämään jo luottoa myönnettäessä. Tämä näkyy luottoa myöntävien yritysten riskin pienentymisenä, mutta myös ehkäisee ylivelkaantumista ja ongelmien syvenemistä erityisesti niillä kuluttajilla, joilla on yhtä aikaa useita velkoja”, Jouni Muhonen painottaa.

”Totta kai kuluttajan kannattaa myös itse laskea huolellisesti maksukykynsä jo ennen luoton hakemista ja varmistua, että luottotiedot ovat kunnossa.”

”Jotta luottopäätösten tasoa saataisiin entisestään parannettua, pitäisi luotonmyöntäjien pystyä myös hyödyntämään hakijoiden julkisia verotietoja. Tästä hyötyisi niin yritykset, luottoa hakevat henkilöt kuin yhteiskuntakin”, Muhonen huomioi.

Riskiryhmässä 25-39-vuotiaat miehet

Yli 60 prosenttia maksuhäiriöistä kuluttajista on miehiä. Erityisen tarkkana luotonmyöntäjien tulisi Asiakastiedon mukaan olla 25-39-vuotiaiden miesten hakiessa uutta luottoa. Yritysten kannalta kyse on tärkeästä ja aktiivisesta kohderyhmästä, mutta heidän riskinsä saada maksuhäiriöitä on lähes kaksinkertainen koko väestön keskiarvoon verrattuna.

Maksuhäiriön todennäköisyys vaihtelee merkittävästi paitsi iän ja sukupuolen myös kuluttajan asuinpaikan eli kunnan ja postinumeroalueen mukaan. Osoitteesta www.omatieto.fi/asuinpaikkani/ näkee maksuhäiriötilastot postinumeroittain ja saa lisätietoja luottotiedoista.

 

Maksuhäiriöisten osuus maakunnittain (Lähde: Asiakastieto)

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan