LähiTapiola laskee suhdannekatsauksessaan Suomen vuoden 2014 bruttokansantuotteen kasvuennusteen -0,3 prosenttiin ja ensi vuoden 1,0 prosenttiin.

”Suomi ei ole päässyt vielä kunnolla mukaan viime vuonna käynnistyneeseen euroalueen elpymiseen. Tämä osoittaa sen, että Suomen talouden ongelmat ovat enemmän rakenteellisia kuin suhdanneluonteisia. Suomen teollinen pohja on viime vuosina merkittävästi kaventunut, eikä vientisektori tällä kertaa toivu totutulla tavalla globaalin elpymisen vanavedessä”, kertoo LähiTapiola Varainhoidon apulaisjohtaja ja pääekonomisti Jari Järvinen.

Suomen bruttokansantuote alkoi supistua vuoden 2012 toisella neljänneksellä. Tämän jälkeen talous ei ole kasvanut yhdelläkään vuosineljänneksellä. Vaikka BKT supistui maltillisemmin viime vuoden aikana, siirtyi vuodelle 2014 edelleen jonkin verran negatiivista kasvuperintöä, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan finanssikriisin jälkeinen kaksoistaantuma Suomessa on osoittautumassa jopa 1990-luvun lamaa vakavammaksi. ”BKT:n kokonaispudotus ei ole ollut yhtä dramaattinen, mutta elpyminen on hitaampaa ja edellisen huipun saavuttaminen vie selvästi enemmän aikaa kuin 1990-luvulla. Julkisen sektorin epätasapainot ja alhainen tuottavuus, ikääntyminen sekä koko talouden heikentynyt kilpailukyky näkyvät tuotantopotentiaalin rapautumisena.”

LähiTapiola on laskenut vuoden 2014 kasvuennusteen -0,3 prosenttiin. ”Ennusteemme perustuu näkemykseen, että kokonaistuotannon supistuminen päättyy vuoden toisella neljänneksellä ja BKT kääntyy lievään kasvuun vuoden jälkipuoliskolla. Odotamme rakenteellisten ongelmien vähitellen helpottavan vuonna 2015. Globaalien taloussuhdanteiden heikkenemisen vuoksi olemme kuitenkin laskeneet myös ensi vuoden kasvuennustettamme 1,6 prosentista 1,0 prosenttiin”, Järvinen sanoo.

Saneeraustarve lisääntynee julkisella sektorilla

Suomen työttömyysaste kääntyi kesällä 2012 hienoiseen nousuun, mutta on säilynyt kuitenkin maltillisena heikkoon BKT-kehitykseen nähden. Työttömyyden kasvua on vaimentanut väestön eläköityminen.

Tarve parantaa talouden tuottavuutta voi Järvisen mukaan kasvattaa työttömyyttä vielä jonkin aikaa, vaikka yleinen toimintaympäristö alkaisikin entistä voimakkaammin elpyä. ”Saneeraustarve voi jopa lisääntyä aloilla, joilla tuottavuus on kehittynyt heikoiten. Näihin kuuluvat esimerkiksi julkinen sektori, palvelualat ja kauppa. Suomen kilpailukyvyn palauttamista vaikeuttaa myös kilpailijamaita korkeampi inflaatio.”

LähiTapiola odottaa työttömyyden lievän nousun jatkuvan aina vuoden 2015 alkupuoliskolle asti. Kasvun piristyminen alkaa tukea työllisyyttä vasta ennustejakson lopulla. ”Emme ole muuttaneet vuosien 2014 – 2015 työttömyysennusteitamme, 8,5 prosenttia ja 8,0 prosenttia, mutta talouskäänteen viivästyminen lisää riskiä työttömyyden ennakoitua hitaammasta alenemisesta vuoden 2015 aikana”, Järvinen sanoo.

Viimeisen vuoden aikana inflaatio on hidastunut Euroopan laajuisesti selvästi odotettua enemmän. Talouden kitulias kasvu, korkea työttömyys sekä euron vahvuus pitävät inflaatiopaineet jatkossakin kurissa. ”Olemme laskeneet vuoden 2014 inflaatioennusteemme 1,8 prosentista 1,2 prosenttiin. Vuoden 2015 inflaatiovauhdiksi ennustamme nyt 1,7 prosenttia, kun edellinen ennuste oli 2,0 prosenttia.”