LähiTapiola: Brexit aiheuttaa pitkäkestoisen epävarmuuden

Ison-Britannian kansalaisten päätös puoltaa maan eroamista Euroopan Unionista kansanäänestyksessä on kylmä suihku koko Euroopalle. Äänestystulos yllätti myös markkinat pahanpäiväisesti. –Kyseessä on merkittävä poliittinen sokki, joka jättää jälkeensä pitkäkestoisen epävarmuuden, sanoo LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala.

Epävarmuuden kestosta kertoo se, että yksistään irtautumisneuvottelujen on arvioitu kestävän parisen vuotta, ja virallisen eroamisilmoituksen tekeminen voi kestää kuukausia.

Äänestyksen jälkeen EU-instituutioihin ei voida enää liittää määrettä ”peruuttamaton”, kuten presidentti Sauli Niinistö totesi tuoreeltaan äänestystuloksen selvittyä. Talouden toimijoiden varovaisuus voi jälleen lisääntyä ja oraalle päässyt kasvu hidastua uudestaan.  

–Ennakkoarvioissa EU-eroa puoltavan äänestystuloksen ajateltiin välittömimmin vaikuttavan punnan arvoon sekä euroalueen niin sanottujen periferiamaiden, eli Espanjan, Italian, Portugalin ja Kreikan, korkoihin. Markkinoiden ensireaktioiden perusteella nämä olivat varsin oikeaan osuneita arvioita. Punnan heikentyminen heijastelee Britannian talouteen ja kauppasuhteisiin kohdistuvaa epävarmuutta. Etelä-Euroopan valtionlainojen korot puolestaan reagoivat, koska EU:n mahdollisesti laajempikin hajaantumiskehitys olisi heikoimpien euromaiden kannalta hyvin riskialtista, ekonomisti Timo Vesala sanoo.

Pahimmillaan hajaannuksen seurauksena rahaliiton kestävyyttä voitaisiin alkaa uudelleen kyseenalaistaa, jolloin ongelmamaiden rahoituskustannukset nousisivat jyrkästi – kuten tapahtui eurokriisin vaikeimpina vuosina 2011–2012.

Suomen talouden kannalta uutinen on ei-toivottu.

–Suomen talouden positiivinen käänne on tapahtunut kotimarkkinakysynnän varassa ja viennin vetoapua kovasti odotellaan, joten eihän tämä hyvä uutinen todellakaan ole. Vaikka Iso-Britannian osuus Suomen viennistä on 2000-luvulla selvästi pienentynyt nykyiseen noin 5 prosenttiin, se on edelleen esimerkiksi metsäteollisuudelle tärkeä markkina-alue. Pahinta on yleinen, Euroopan poliittiseen tilanteeseen liittyvä epävarmuus. Yritysten näkökulmasta toimintaympäristön epävarmuus ei houkuttele investoimaan, Vesala sanoo.

Systemaattisen sijoitusprosessin merkitys korostuu entisestään

Maailman osakemarkkinat reagoivat Brexit-uutiseen voimakkaasti. Markkinat ovat huolissaan äänestystuloksen vaikutuksista globaaliin reaalitalouteen. Erityisen jyrkkää kurssilasku oli ensivaiheessa Manner-Euroopan ja Japanin osakemarkkinoilla. Myös Helsingin pörssissä kaupankäynti alkoi selvässä laskussa.

Timo Vesalan mukaan on kuitenkin hyvin vaikea arvioida, kuinka paljon omaisuusarvojen pitää jatkossa vielä sopeutua.

–LähiTapiola Varainhoidon sijoitusnäkemyksessä olemme jo pidempään huomioineet Britannian EU-eron mahdollisuuden, vaikka äänestystulos oli meillekin yllätys. Omaisuusluokkien välisessä allokaatiossa olemme osakeriskin suhteen selvässä alipainossa. Toukokuusta alkaen olemme Brexit-riskin vuoksi vähentäneet erityisesti eurooppalaisten osakkeiden osuutta. Käteispainon olemme pitäneet poikkeuksellisen korkeana.

Vesala painottaa, että suuren markkinaepävarmuuden keskellä systemaattinen, talouden perustekijöihin nojaava sijoitusprosessi on mielestämme entistä tärkeämpi sijoitustoiminnan kivijalka.

–Hyvät yhtiöt ovat hyviä ja uskottavat velalliset uskottavia myös Brexit-äänestyksen jälkeen.

Related Posts

Sijoittaminen

Omat Rahat katsaus: AI-huuma jo selkeästi ”lapiot ja hakkuut” vaiheessa

Datakeskuksien rakentamiseen tarvittavat välineet ovat nyt huudossa.

Ai-huuma on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Kovimmassa huudossa eivät ole enää suuria AI-investointeja tekevät ”perinteiset” teknojätit kuten Microsoft ja Google.

Yhteiskunta

Suomen näivettymiselle on yksikertainen lääke: Hyvän yhteiskunnan ymmärtäminen uudella, yksilökeskeisellä, tavalla

Olimme 1990 luvun alussa maailman johtava internet maa, jossa oli kansalaista kohden eniten internet palvelimia ja palveluita. Olimme myös langattoman kännykkäteknologian johtava maa. Ja koulutustasomme

Talous

Nuoret ikäpolvet tekevät mieluusti osakesijoituksia tuotantoon ja taloudelliseen toimintaan

Suomalaisista on Hypo:n katsauksen mukaan tulossa sijoittajakansaa. Kotitalouksien sijoitusvarallisuuden arvo on jo lähes 100’000 €. Sijoittaminen on yhä useammalle suomalaiselle nuorelle tärkeää ja myös poliitikoilta