LähiTapiolan tutkimuksen mukaan nuoret painottavat työpaikkavalinnoissaan rahaa

Minkä kokoinen lottopotti sinun pitäisi saada, jotta olisit valmis lopettamaan työsi? LähiTapiola kysyi tätä suomalaisilta ja sai vastaukseksi yllättävän suuren summan.

  Reilu neljännes työssäkäyvistä suomalaisista lopettaisi työt kokonaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Summa, jolla tämä oltaisiin valmiita tekemään, on huikea 1,5 miljoonaa euroa, paljastaa LähiTapiolan tuore kyselytutkimus. Tapiola Pankin toimitusjohtajan Marja Pajulahden mukaan tämä kertoo suomalaisten turvallisuushakuisuudesta.

– Summan pitää olla riittävän suuri, että kokee varmasti pärjäävänsä. Toisaalta kovin moni ei varmastikaan ole miettinyt sitä, kuinka paljon työelämän aikana todellisuudessa tulee palkkaa tienattua ja minkälaiset menot ovat. Tätä kannattaa pohtia, jotta huomaa, miten esimerkiksi säästämisellä voi talouteensa vaikuttaa.

Nuorista, 18–34-vuotiaista, työn lopettaisi kokonaan lottopotin tai ison perinnön tullen noin viidennes. Yli 55-vuotiaista sen sijaan jo joka kolmas luopuisi työnteosta heti.

Useimmat vain haaveilevat työnteon vähentämisestä. Vain 8 prosenttia suomalaisista on tehnyt mitään, kuten säästänyt, jotta työnteon vähentäminen ilman lottopottia olisi mahdollista.

Raha tärkein syy työntekoon erityisesti nuorilla

Suomalaiset näyttävät tekevän työtä ennen kaikkea rahan takia. Kyselyn mukaan raha on useammalle kuin joka toiselle suomalaiselle tärkein syy työntekoon. Tämä korostuu erityisesti nuorissa, joista lähes 80 prosenttia kertoi rahan olevan työn suurin motiivi.

– Toisin kuin usein ajatellaan, nuoret eivät tämän kyselyn perusteella valitse työtään sen sisällön perusteella. Nuorillekin työ on ennen kaikkea keino hankkia tuloja, joilla vapaa-aikaa rahoitetaan. Tämän tutkimuksen valossa puheet palkka-alesta eivät ole kovin perusteltuja, Pajulahti sanoo.

Tutkimus kumoaa myös toisen myytin, jonka mukaan vanhemmat, yli 50-vuotiaat, olisivat useammin tympääntyneitä työhönsä kuin nuoret. Kysely paljastaa, että juuri yli 55-vuotiaat ovat kaikkein innostuneimpia työstään, kun nuoremmissa innokkuus on vähäisintä.

– Tämä on erittäin hyvä uutinen työurien pidentämisen kannalta. Nuorista sen sijaan joka kolmatta työnteko ei innosta, ja tälle pitäisi tehdä jotain.

Pohjoisessa arvostetaan rahaa, etelässä työn sisältöä

Raha korostuu työnteon pontimena erityisesti Pohjois-Suomessa, maaseudulla ja pienissä kaupungeissa, missä enemmistö pitää rahaa tärkeimpänä syynä työntekoon. Sen sijaan eteläsuomalaisista muuta maata suurempi osa nostaa kärkeen työn sisällön. Pajulahti uskoo eron johtuvan työn tarjonnasta, ei niinkään rahan ahneudesta.

– Etelä-Suomessa ja isoilla paikkakunnilla, missä on enemmän työtä tarjolla, on mahdollisuuksia valita työ sen sisällön mukaan. Kaikkialla ei ole tätä valinnanvaraa.

Related Posts

Talous

Lähes puolet yritystoiminnan palveluksessa olevista suomalaisista työskentelee perheyrityksessä

Aalto yliopiston professori Samuli Knüpferin tutkimus paljastaa, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista

Asunnot ja metsä

Asuntomarkkinat laskevat vielä tänäkin vuonna

Asuntomarkkinoiden tunnelmat pysyvät apeina vielä tänäkin vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen arvioidaan laskevan tänä vuonna koko maassa yhden prosentin. Kerrostaloasuntojen hintojen

Asunnot ja metsä

Vuokra-asuntotuotannon yritystuet ovat tuhonneet asuntomarkkinat ja aiheuttaneet asuntomarkkinoiden lamaa

Valtion pitkään jatkunut mittava korkotuki vuokra-asuntotuotantoon on johtanut pienten asuntojen ylitarjontaan asuntomarkkinoilla.

– Asuntomarkkinat tarvitsevat myös vapaarahoitteista uudisasuntotuotantoa. Viime vuosina tuotanto on painottunut voimakkaasti pelkästään vuokra-asuntoihin,

Talous Yhteiskunta

Suunniteltu eläkeuudistus rapauttaa Suomen talouselämän hallintamallia vaikka kohti markkinataloutta pitäisi edetä

Etla kiinnittää tuoreessa raportissaan huomiota siihen että viime vuonna neuvoteltu työeläkeuudistus säilyttää työmarkkinajärjestöillä vallan tulevista eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista. Käytäntö on hyvän hallintotavan vastainen pitäessään