Lähivuosina rahan arvoa syö yhteensä noin 10% kumulatiivinen kuluttajahintojen nousu

Talous Yhteiskunta

Hyperinflaatio ei uhkaa Suomea eikä Eurooppaa, mutta pahimmillaan 10% suuruusluokkaa oleva, usealle vuodelle jakautuva, rahan arvon inflatoituminen näyttää ilmeiseltä ja sitä sekä poliitikot että EKP toivovat.  Jos inflatoituminen jakautuu kolmelle vuodelle niin saamme pahimmillaan noin 3% vuosittaisen inflaation. Tiedot selviävät Suomen pankin tilastoista.

Valtion ottama velka on valunut rahaksi kuluttajien tileille

Suomen valtio on ottanut koronan aikana elvytysvelkaa runsaat 20 Mrd€.  Raha on vähitellen valunut kuluttajien tileille jotka ovat, Suomen Pankin mukaan, paisuneet vähitellen tuolla samaisella 20 Mrd€ summalla. Kuluttajien tilit ovat noin 20Mrd€ (20%) lihavampia kuin ennen koronaa.

Inflatoituminen jakautuu usealle vuodelle

Ei ole tarkkaa tapaa määrittää paljonko inflaatio kiihtyy kun tuo summa korkonan jälkeen purkautuu kulutukseen. Summa on kuitenkin noin 10% vuoden aikana tehtävien kauppojen arvosta. Jos esimerkiksi tuotannon määrä pysyy ennallaan niin tuo 10% lisä käytetyn rahan määrään aiheuttaa noin 10% hintainflaation. Melkoinen yksinkertaistus, joka kuitenkin antaa jonkinlaisen käytännön tuntuman siitä miten suurta inflaatio voi maksimissaan olla. Hyperinflaatiota ei siis ole tulossa, mutta kuitenkin usealle vuodelle jakautuvaa hintojen nousua.

Jatkossa verotetaan yhä enemmän epäsuorasti ja huomaamatta

Inflaatio on Euroopassa, laskentatavasta riippuen,  ainkin 2% luokkaa ja USA:ssa vähintään 5% luokkaa.  Tämä tarkoittaa sitä, että valtionvelka käytännössä pienenee ilman että valtio joutuisi maksamaan velasta kummempia korkoja.

Valtionlainojen inflatioiminen on poliittisesti helppoa piiloverotusta. Kansalaiset eivät verotusta huomaa eikä poliitikkojen tarvitse tehdä ikäviä veronkorotuksia. Mihin tämä on johtamassa? Samanlaisen politiikan jatkamiselle on suuri poliittinen houkutus. Tämä tarkoittaa julkisia budjettivajeita, alhaisia korkoja ja kohtuullista inflaatiota. Enää ei tarvitse tehdä ikäviä veronkorotuksia, kun keskuspankin ja valtioiden välinen yhteistyö pelaa. Tämän tyyppinen politiikka on jatkossa yhä todennäköisempää ja jopa ilmeistä.

Uudella tavalla verottaa on ominaisuuksia:

  1. Verotus on tasapuolista.  Se kohdistuu kaikkeen pankkitileillä makaavaan rahaan samalla tavalla.
  2. Verotus on luonteeltaan pääomaveroa, joka rasittaa niitä rikkaita, joilla on laiskaa tileillä makaavaa pääomaa.
  3. Alhaiset korot innostavat huonosti tuottaviin investointeihin. Vähäiselläkin tuotolla on mahdollista hoitaa lainanhoitomenot ja vähäinenkin tuotto on parempaa kuin pankkitilin korko.

Sijoittajan kannattaa suunnata kiinteään omaisuuteen

Pääseekö sijoittaja pakoon inflaatiota?  Jokaisen on omalta kohdaltaan tehtävä päätös siitä onko tuo mainittu 10%, usealle vuodelle jakautuva inflaatio niin merkittävä ilmiö, että sen takia kannattaa ryhtyä toimenpiteisiin. Jos kuitenkin haluaa inflaatiota pakoon niin kiinteistöt ja asunnot voisivat olla hyvä kohde. Niiden arvo pitää, jos korot pysyvät matalina, inflaationkin aikana.

 

Lisää tietoa:  Suomen Pankki/ Säästäminen

Kuvan lähde: pixabay

 

5 thoughts on “Lähivuosina rahan arvoa syö yhteensä noin 10% kumulatiivinen kuluttajahintojen nousu

  1. Noinhan se rahan kvantiteettiteorian mukaan menee jos koronan jälkeen tuo ”ylimääräinen” tileille kertynyt 20 Mrd€ purkautuu kulutukseen.
    Vaan eipä aina mene ihan sillä tavalla. Voi käydä niin, että inflaatio-odotukset leviää ja koko kansa rientää tuhlaamaan tileille kertyneet säästöt ennen kuin inflaatio ehtii syödä niiden arvot. Silloin markkinoille tulvii 100Mrd€ kulutukseen ja inflaatio ryöpsähtää 50 % suuruusluokkaan.
    Toisaalta voi käydä niin että kansa ei innostu kuluttamaan säästöjä ja ne jäävät makaamaan tileille ja silloin ei tule ollenkaan inflaatiota.
    Minusta artikkelissa olisi voitu tuoda esille tämä kuluttajapsykologian vaikutus kulutukseen ja inflaatioon.

  2. Jos säästöt purkautuu hitaasti kulutukseen niin inflaatio jää pienemmäksi. Jos 20 Mrd kulutetaan vähitellen kolmessa vuodessa niin hintojen nousu on kokonaisuudessaan kolmasosa siitä mitä se olisi jos ne käytettäsiin vuodessa.

  3. Mitkä osakkeet tarjoaisi inflaatiosuojaa?
    Kiinteistöyhtiöt? Citycon?
    Onko muita?

    -jr-

  4. Sanoisin, että osa kirjoituksen oletuksista on vääriä. (En osaa ennustaa, joten voi inflaatioluku olla oikeakin pienellä todennäköisyydellä.) Näkisin sen olevan prosentteja pienempi euroalueella ja Suomessa. Ensinnäkin kansalaiset eivät tule kuluttamaan tuota 20%:ia, koska he ovat huomanneet mitä tapahtuu, kun ei ole rahaa eli säästämisaste kasvaa kulutuksen kustannuksella mikä on kuluttajahintoja laskeva tekijä.

    Toiseksi, työvoimaa poistuu suunnilleen saman verran kuin sitä tulee mikä ei nosta kulutusta, koska poistuvan työvoiman vähentynyt kulutus on suurempi kuin työmarkkinoille saapuvan työvoiman tuottama kulutuslisäys. Tämäkin vähentää kuluttajahintoja.

    Kolmanneksi, Yksi suuri yksittäinen tekijä rahamäärän kasvun lisäksi mikä liikuttaa inflaatiota on tekninen kehitys. Sähköisten palveluiden tuottavuuskasvu ei ole normaalia 2%:ia. Esimerkiksi mikropiirien nopeus kasvaa kaksinkertaiseksi n. kahdessa vuodessa tai hieman nopeammin.(Mooren laki). Maailma muuttuu koko ajan sähköisemmäksi, joten mikropiirien nopeusmuutokset korostuvat. Myös tällöin

    Neljänneksi, ihmiset kyllä ymmärtävät että niitä huijataan mm. väitteillä tasapuolisesta verotuksesta, vaikka eivät ehkä osaa pukea tunteita sanoiksi. (Tämä näkyy selkeästi mm. äänestyskäyttäytymisestä.)

    Viidenneksi, verotus ei ole tasapuolista. Velkakirjojen inflatoiminen kasvattaa suuria varallisuuksia paljon enemmän kuin mitä köyhemmät niistä hyötyvät, koska ensimmäiset osaavat hyödyntää sitä paremmin kuin jälkimmäiset. Tästä seuraa mm. se, että verotuksen luonne ei myöskään ole pääomaveroa, koska rikkaiden omaisuus kasvaa verotusta nopeammin. Tämä on pikemminkin tulonsiirto köyhemmiltä rikkaammille ellei rahaa jaeta suoraan ensimmäisille. Lisäksi on helppo todeta, että todellisuudessa Suomessa suurimmat veronkorotukset on tehty viimeisten vuosien aikana kuluttajille eli toisin sanoen köyhimmille, koska heidän tuloistaan suurin osa menee kulutukseen.

    Seuraavasta linkistä voi nähdä rikkaimman prosentin tulojen kasvaneen eniten viime vuonna. En löisi vetoa sen puolesta, että tilanne olisi tälle vuodelle muuttunut tai muuttuisi tulevaisuudessa. Pikemminkin tilanne muuttuu rikkaiden osalta parempaan suuntaan kuten 2010-luvulla, jolloin myös inflatoitiin velkoja.

    PS. Sanoisin vielä, että tuurilla voi ennustaa oikein seuraavan kolmen vuoden inflaation kohtuullisella tarkkuudella, mutta ei taidolla. Maailma on liian arvaamaton tällä hetkellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com