Yleinen uskomus oli vielä hetki sitten, että öljyn ja kaasun kulutus on kääntynyt lopulliseen laskuun. Hintojen povattiin kohoavan pilviin ennenkuin öljy ja kaasu loppuisivat kokonaan. Viimeisen viiden vuoden aikana liuskebuumi on laittanut nämä ajatukset uusiksi.

Liuskebuumissa on mietittävää sijoittajan lisäksi myös poliitikoille, erityisesti innovaatiopolitiikkaan liittyen. Liuske-energiaa on nimittäin melkein kaikkialla. Miksi buumi on käynnissä lähinnä vain pohjoisamerikassa? Liuskekaasun tuotantoon liittyy ympäristöhuolia. Ympäristön suojelu tuskin on USAssa maailman lepsuinta, joten tuskin tämäkään selittää sitä, että liuskebuumi alkoi juuri USAsta.

Kysymys on enemmänkin siitä, että USA on edelleen maailman paras maa yrittämiseen, onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Ensinnäkin liuske-energian hyödyntämiseen liittyviä innovaatioita syntyi paljolti USAssa. Mahdollisesti tähän vaikutti USAn korkeatasoinen ja vetovoimainen koulutus. Toisekseen USAsta löytyi hullunrohkeita yrittäjiä, jotka epäonnistumisista ja epäilijöistä huolimatta ns. "apinan raivolla" rakensivat liuskebisnestä ja lopulta onnistuivat tai epäonnistuivat siinä. Outoa, että innovointi ei tapahtunut suurten ja rikkaiden öljy-yhtiöiden toimesta vaan näiden (aluksi) pikkurahalla toimineiden innovaattoreiden toimesta. Näitä innostavia ja periamerikkalaisia "vaikeuksien kautta köyhyydestä miljardiomaisuuksiin" tarinoita löytyy hakemalla netistä "George P. Mitchell", "Harold Hamm", "Aubrey Kerr McClendon", … Näissä tarinoissa on paljon samaa kuin naamakirjojen historiassa: melkein millä tahansa IT yrityksellä oli paremmat resurssit kuin Mark Zuckerbergillä toteuttaa naamakirja. Monta naamakirjaa tehtiinkin ennen facebookkia. Miksi voittaja oli se, joka näytti lähtevän liikkeelle vaatimattomimmilla resursseilla? Ehkä osa tästä jää bisneksen satunnaisuuden ja kaoottisuuden piikkiin. Ehkä osa on jotain, jonka myöhemmät tutkijat osaavat meille selitettää. Ehkä osa on USAn lainsäätäjän ja muun bisnesympäristön ansiota.

Yksi outo seikka liuskebuumin syntymisessä USAan on, että maanalaisten luonnonvarojen hyödyntäminen ilman maanomistajien myötävaikutusta on USAssa hankalampaa kuin monessa muussa maassa kuten Suomessa. Miksi buumi ei näivettynyt heti alkuunsa maanomistajien kohtuuttomiin vaatimuksiin ja yleiseen änkyröintiin. Luulisi, että esimerkiksi Suomessa asia etenisi paljon ketterämmin Tukesin, ELY-keskuksen, kaavoittajan ja aluehallintoviraston keskitetyllä hallinnollisella päätöksellä, jonka maanomistajat sitten voivat lukea kuulutuksena/tiedonantona sanomalehdestään ja vastaanottaa korvauksen pankkitililleen. Lisäksi tämä meikäläinen keskitetty luonnonvarojen hyödyntämisen suunnittelu estänee tehokkaasti ympäristöongelmia.

Takaisin rapakon taakse: maanomistajien vaatimukset USAssa nousivatkin pilviin. Kuitenkin, koska liuskebisneksen tuotot myös nousivat pilviin, maksettiin lukuisille maanomistajille valtavia korvauksia porausoikeuksista. Liuskebuumi ei tyssännyt pirstaloituneeseen neuvottelutilanteeseen yksittäisten maanomistajien kanssa ja heidän kohtuuttomiin vaatimuksiin. Tästä oli se hyöty, että miljardi poikineen valui USAn takamaiden farmareiden arkea piristämään. En ole siellä hiljattain liikkunut, mutta kuulemma moni ränsistynyt pikkukaupunki on saanut uuden elämän. Liuskebuumista voi siis olla se mielikuva, että ennestäänkin upporikkaat öljy-yhtiöt rikastuvat entisestään. Tosiasiassa tuotot ovat jakautuneet yhteiskuntaan laajalti tuon yksittäisten farmareiden äkkirikastumisen kautta, mutta vieläkin enemmän sitä kautta, että liuskebuumi on romahduttanut energian erityisesti kaasun hinnan. Kaasun hinnan romahtaminen on aiheuttanut innovaatioaallon energiaintensiivisillä aloilla, jotka sitten tarjoavat kuluttajille uusia innovatiivisia ja edullisia tuotteita. Energian hinnan romahtamisen kautta liuskebuumin suurimmat voittajat ovatkin ainakin toistaiseksi aivan muualla kuin isoissa öljy-yhtiöissä.

Liuskebuumissa on käyttökelpoisia oppeja Suomen päättäjille, mikäli haluamme (maamme laulua lainaten) Suomen kukoistuksen vielä kerran puhkeavan kuorestaan.