Liuskebuumi

Yleinen uskomus oli vielä hetki sitten, että öljyn ja kaasun kulutus on kääntynyt lopulliseen laskuun. Hintojen povattiin kohoavan pilviin ennenkuin öljy ja kaasu loppuisivat kokonaan. Viimeisen viiden vuoden aikana liuskebuumi on laittanut nämä ajatukset uusiksi.

Liuskebuumissa on mietittävää sijoittajan lisäksi myös poliitikoille, erityisesti innovaatiopolitiikkaan liittyen. Liuske-energiaa on nimittäin melkein kaikkialla. Miksi buumi on käynnissä lähinnä vain pohjoisamerikassa? Liuskekaasun tuotantoon liittyy ympäristöhuolia. Ympäristön suojelu tuskin on USAssa maailman lepsuinta, joten tuskin tämäkään selittää sitä, että liuskebuumi alkoi juuri USAsta.

Kysymys on enemmänkin siitä, että USA on edelleen maailman paras maa yrittämiseen, onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Ensinnäkin liuske-energian hyödyntämiseen liittyviä innovaatioita syntyi paljolti USAssa. Mahdollisesti tähän vaikutti USAn korkeatasoinen ja vetovoimainen koulutus. Toisekseen USAsta löytyi hullunrohkeita yrittäjiä, jotka epäonnistumisista ja epäilijöistä huolimatta ns. "apinan raivolla" rakensivat liuskebisnestä ja lopulta onnistuivat tai epäonnistuivat siinä. Outoa, että innovointi ei tapahtunut suurten ja rikkaiden öljy-yhtiöiden toimesta vaan näiden (aluksi) pikkurahalla toimineiden innovaattoreiden toimesta. Näitä innostavia ja periamerikkalaisia "vaikeuksien kautta köyhyydestä miljardiomaisuuksiin" tarinoita löytyy hakemalla netistä "George P. Mitchell", "Harold Hamm", "Aubrey Kerr McClendon", … Näissä tarinoissa on paljon samaa kuin naamakirjojen historiassa: melkein millä tahansa IT yrityksellä oli paremmat resurssit kuin Mark Zuckerbergillä toteuttaa naamakirja. Monta naamakirjaa tehtiinkin ennen facebookkia. Miksi voittaja oli se, joka näytti lähtevän liikkeelle vaatimattomimmilla resursseilla? Ehkä osa tästä jää bisneksen satunnaisuuden ja kaoottisuuden piikkiin. Ehkä osa on jotain, jonka myöhemmät tutkijat osaavat meille selitettää. Ehkä osa on USAn lainsäätäjän ja muun bisnesympäristön ansiota.

Yksi outo seikka liuskebuumin syntymisessä USAan on, että maanalaisten luonnonvarojen hyödyntäminen ilman maanomistajien myötävaikutusta on USAssa hankalampaa kuin monessa muussa maassa kuten Suomessa. Miksi buumi ei näivettynyt heti alkuunsa maanomistajien kohtuuttomiin vaatimuksiin ja yleiseen änkyröintiin. Luulisi, että esimerkiksi Suomessa asia etenisi paljon ketterämmin Tukesin, ELY-keskuksen, kaavoittajan ja aluehallintoviraston keskitetyllä hallinnollisella päätöksellä, jonka maanomistajat sitten voivat lukea kuulutuksena/tiedonantona sanomalehdestään ja vastaanottaa korvauksen pankkitililleen. Lisäksi tämä meikäläinen keskitetty luonnonvarojen hyödyntämisen suunnittelu estänee tehokkaasti ympäristöongelmia.

Takaisin rapakon taakse: maanomistajien vaatimukset USAssa nousivatkin pilviin. Kuitenkin, koska liuskebisneksen tuotot myös nousivat pilviin, maksettiin lukuisille maanomistajille valtavia korvauksia porausoikeuksista. Liuskebuumi ei tyssännyt pirstaloituneeseen neuvottelutilanteeseen yksittäisten maanomistajien kanssa ja heidän kohtuuttomiin vaatimuksiin. Tästä oli se hyöty, että miljardi poikineen valui USAn takamaiden farmareiden arkea piristämään. En ole siellä hiljattain liikkunut, mutta kuulemma moni ränsistynyt pikkukaupunki on saanut uuden elämän. Liuskebuumista voi siis olla se mielikuva, että ennestäänkin upporikkaat öljy-yhtiöt rikastuvat entisestään. Tosiasiassa tuotot ovat jakautuneet yhteiskuntaan laajalti tuon yksittäisten farmareiden äkkirikastumisen kautta, mutta vieläkin enemmän sitä kautta, että liuskebuumi on romahduttanut energian erityisesti kaasun hinnan. Kaasun hinnan romahtaminen on aiheuttanut innovaatioaallon energiaintensiivisillä aloilla, jotka sitten tarjoavat kuluttajille uusia innovatiivisia ja edullisia tuotteita. Energian hinnan romahtamisen kautta liuskebuumin suurimmat voittajat ovatkin ainakin toistaiseksi aivan muualla kuin isoissa öljy-yhtiöissä.

Liuskebuumissa on käyttökelpoisia oppeja Suomen päättäjille, mikäli haluamme (maamme laulua lainaten) Suomen kukoistuksen vielä kerran puhkeavan kuorestaan.
 

3 thoughts on “Liuskebuumi

  1. Kiitokset

    Olenkin kaivannut aiheesta tekstiä Piksuun. Kirjoituksessa on myös hyvin kuvattu tämän uuden alan alku USA:ssa.

    1. Suomalainen sosialismi toimi hyvin aina vuoteen 2005 saakka

      Myös minä ihailen amerikkalaisen yhteiskunnan monia piirteitä. Mutta myös suomalaisessa sosialismissa on monia hyviä piirteitä. Pärjäsimme hyvin aina vuoteen 2005 saakka.

      Suomen alamäkeä ei voi sysätä eläkevakuutusyhtiöiden harjoittaman kelvottoman omistajaohjauksen syyksi

      Poliitikot antavat usein ymmärtää, että vuoden 2007 jälkeen tapahtunut romahdus johtui julkisen sektorin (eläkevakuutusyhtiöiden) harjoittaman omistajaohjauksen pettämisestä sekä metsäsektorilla että Nokiassa. On totta, että pääomistajien (eläkevakuutusyhtiöiden) edustajikseen valitsemat hallituksen jäsenet tekivät näissä tapauksissa kurjaa työtä. Metsäsektori keskittyi hienopaperiin ja Nokian hallitus uskottiin toimitusjohtajansa ohjaukseen ja unohdettiin omistajan velvollisuudet tykkänään. Tämä ei kuitenkaan ole Suomen romahtamisen aiheuttaja, syytä on muualla.

      Suomalainen yhteiskuntarakenne oli perusteiltaan toimiva

      Yhteiskuntamme toimi erittäin hyvin vuodesta 1993 aina 2005 saakka huolimatta siitä, että meillä oli tasainen tulonjako, tuotantokoneiston vahva julkinen omistajaohjaus, onnelliset ihmiset ja hyvä sosiaaliturva. Amerikkalaista mallia ei tarvitse matkia kaikessa – myös Suomessa on joskus osattu. 

      Vuoden 2005 jälkeinen alamäki johtui pikemminkin siitä, että Suomen poliittisen johdon toiminta heikkeni. Tilanteisiin ei osattu reagoida oikein tai oikeammin sanottuna tilanteisiin ei reagoitu ollenkaan. Jäätiin tumput suorina seisomaan pakkasessa eikä toimittu. Ammattiyhdistysliike teki ne vähäiset toimet, jotka heiltä pyydettiin ja muutamia muita pieniä asioita saatiin eteenpäin, mutta kokonaiskuvaltaan toiminta oli halvaantunutta.

      Paluu vuoden 2005 yhteiskuntaan ei ole helppo

      Paluu vuoden 2005 yhteiskuntaan ei tule olemaan helppo eikä tuota paluuta kenties koskaan tapahdu. Meillä ei ole vielä vakuuttavia todisteita siitä, että nykyinen poliittinen johto on riittävän päättäväinen ja toimintakykyinen. On mahdollista, ettei vielä seuraavakaan hallitus tartu asioihin riittävällä tarmolla ja pahimmillaan tuo hallitus voi viedä meitä vielä syvemmälle suohon. Kyse on tehtäviin valittavien henkilöiden ajattelutavasta; sellaisista asioista, jotka eivät näy puolueen ohjelmasta.

      Suomessa on hirveän paljon nurkkakuntia (puolueita, ammattiyhdistysliikkeitä, kuntia, ministeriöitä, toimialoja, koulutussuuntia…..) ja etuja, joita nuo nurkkakunnat puolustavat. Jotenkin tästä sekamelskasta pitäisi löytää järkevä toimintakokonaisuus. Olisi mukava, jos edes Suomen hallitus (ja ammattiyhdistysliike ?) olisivat toimivia päätöksentekokoneistoja. 

       

       

  2. Liuskebuumissa paljon hypeä mukana

    Liuskebuumista usein unohtuu tuotantotavan korkeat barrelikustannukset. Tuotantokustannusten break-even liikkuu jossain välillä 60-80 USD/barrel ja kaivosteknisessä öljyhiekkatuotannossa vielä korkeammalla. Perinteinen öljytuotanto koki tuotantohuippunsa 2005 ja maailman öljynkulutuksesta jo paljon täytetään näillä uusilla kalliilla tuotantotavoilla. Öljyn hinnan pitäisi siis pysyä korkealla, jotta niihin investoiminen motivoisi. Parhaillaan öljyn maailmanmarkkinahinnan rivakka lasku saa varmasti monen liuskeöljytuotantoon investoineen puntit tutisemaan. Liuskeöljykenttien tuotantoprofiili myöskin poikkeaa perinteisistä öljykentistä ja tuotantoluvut putoavat niissä paljon jyrkemmin ajan funktiona. Myös suhdeluku energy-return-on-energy-invested (EROEI) on uusilla tuotantomuodoilla huono. Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/File:EROI_-_Ratio_of_Energy_Returned_on_Energy_Invested_-_USA.svg

     

     

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com