Maailma ja me

 

Yhdysvaltojen kiinteistömarkkinoilla on ollut jo vuosia uskomattoman upeaa nousua, varsinkin terveysrakentamisessa. Mutta kaikkein vaikuttavampia kuvia mitä näen on maailmankaupan kehitys. 

 

Tai paremmin näemme muutoksen kun katsomme samaa kuvaa logaritmisella asteikolla:

 

Tästä kuvasta näemme, että nämä hirveät puheet talouslamasta johtuvat hirveästä kulmakertoimen hidastumisesta. Tästä huolimatta teimme tammikuussa 2013 kaikkien aikojen ennätyksen. Itsekkäänä ihmisenä olen kiinnostunut lähinnä Euroopasta, tästä valituksen tyyssijasta. Tutkin vain vientiä, koska sitä valitellaan eniten.

 

Mitä ihmettä Eurooppa on ollut paras alue! Datan saa täältä ja voi laittaa päivittelyn omaan kontekstiin. http://www.cpb.nl/en/number/cpb-world-trade-monitor-including-january-2013

Onkohan meillä ongelmat lähinnä sisäsyntyisiä eikä viennistä johtuvia? Maanosamme rakentui liikaa viennistä riippuvaiseksi, koska menestyimme liikaa viennin ansoista. Kun viennin määrät normalisoituvat niin kotimarkkinoiden pitäisi ottaa kasvusta suurempi osa. Ei onnistu kun kämmäämme tämän asian!

Toinen hämmästelyn aihe on meidän ihannointi kaikenlaisiin poliittisiin sopimuksiin. Ei ne paljon vaikuta elämäämme suuntaan tai toiseen. Peltilaatikko vaikuttaa elämäämme enemmän kuin poliitikkojen sopimukset.  http://www.economist.com/news/finance-and-economics/21578041-containers-have-been-more-important-globalisation-freer-trade-humble

Tässä sanotaan, että peltilaatikko on vaikuttanut enemmän globalisaatioon kuin kauppasopimukset viimeisen 50 vuoden aikana! Konttikuljetukset ovat räjäyttäneet merikuljetusten luotettavuuden ja nopeuden sekä romahduttanut niiden hinnan. Lastaajien palkka oli aikasemmin 20 päivässä + kaikki mitä pystyi kantamaan mukanaan. Nyt niin moni on sitä mieltä, että eihän enää voi mitään tuollaista keksiä?

Ei voikkaan jos ajattelee pelkästään taaksepäin. Vaimoni sanoo, että huonoin ominaisuuteni on hyvä muisti yhdessä ilkeän luonteeni kanssa. 1990-luvulla revin matkalaukkua ympäriinsä, sitä oli hankala kantaa kun se oli raskas, iso ja hakkasi jalkoihin. Sitten joku neropatti keksi renkaat sen alle. Miksi kehitys on siihen pysähtynyt? Voisimme kehittää asiaa eteenpäin vaikka tähän suuntaan:

https://www.google.fi/search?q=scooter+suitcase&hl=en&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=tN2VUerCLKqC4ASCgIHwCw&ved=0CCoQsAQ&biw=1680&bih=922#imgrc=KUikFhy8hdkVOM%3A%3Bs-_k_IuvdnCrzM%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.toxel.com%252Fwp-content%252Fuploads%252F2012%252F02%252Flscooter04.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.toxel.com%252F%253Fp%253D17952%3B450%3B607
Mikä muu asia ottaa päähän kuin matkalaukun raahaaminen? Ongelmien tunnistamisesta pitää lähteä eli valittamisesta, mutta homma jää valituksen asteelle jos emme hae ratkaisuja niihin. 

2 thoughts on “Maailma ja me

  1. Onkohan

    >Onkohan meillä ongelmat lähinnä sisäsyntyisiä eikä viennistä johtuvia?

    Mielestäni parempi kysymys on, että onko meillä ongelmia vai ei ole. Kun kysyn ihmisiltä mitä ongelmia meillä on, vastauksessa on yleensä kaksi aspektia 1) massatyöttömyys ja kotien menettäminen erityisesti eteläeuroopassa 2) yleisen pahoinvoinnin lisääntyminen.

    Kun tutkijat tarttuvat kohtaan 2 tulos tuntuu konsistentisti olevan, että ongelmaa ei ole. Päinvastoin ongelmat ovat vähentyneet ja jatkavat vähenemistään: elinaika, itsemurhat, reaalitulot, reaalivarallisuus, tuloerojen ginikerroin, lapsikuolleisuus,…. Onko ylipäänsä olemassa mitään tieteellisen tarkastelun kestävää mittaria, joka osoittaisi, että meillä on kasvavia ongelmia?

    Etelä-Euroopan massatyöttömyys ja omaisuuksien uusjako (esim. kotien menettäminen) sensijaan ei ole pelkkä mielikuva-asia vaan todellinen ja ikävä ilmiö. Massatyöttömyys on kuitenkin Euroopan enemmän tai vähemmän tietoinen valinta. Olemme hinnoitelleet työn niin kalliiksi, että sitä ei monikaan halua ostaa. Jos massatyöttömyys olisi köyhyyttä suurempi ongelma, niin kyllä asia olisi jo ajat sitten korjattu reippailla työmarkkinoiden jäykkyyksien eliminoimisilla ja palkkojen ja sivukulujen leikkauksilla.

    Espanjassa monen koti on mennyt vasaran alle. Mitä tälle todelliselle ongelmalle voisi tehdä? Eipä ole paljoakaan tehtävissä enää tässä vaiheessa. Tämä ongelma olisi pitänyt hoitaa kauan sitten kun finanssimaailman epästabiiliuden siemenet kylvettiin holtittomalla velkaantumisella sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla. Nyt kun on ongelma on jo pitkälle kehittynyt on hankala tehdä mitään konkreettista. Aina voi yrittää säätää poikkeuslakeja tms joiden mukaan ketään ei saa häätää kodistaan kadulle. Kuitenkin tälläistä ei paljoakaan harrasteta edes Espanjassa, koska se rapauttaisi luottamusta yhteiskuntaan, sopimusoikeuteen yms ja se on sitä kautta "lapsilta varastamista" aivan kuten kaoottiset maareformit ja vallankaappaukset.

     

     

    1. Viennistä

      Joo, ei ole kovin relevanttia miettiä tässä vaiheessa onko maanosallamme ongelmia viennin kanssa. On järkevämpää miettiä onko maallamme kyseisiä ongelmia, koska olemme hyvin viennistä riippuvainen talous. Pienet, avoimet ja teknologisesti edistyneet kansantaloudet usein ovat vientitalouksia.

      Jos tsiigataan tosta vertailu maanosamme muihin koviin vientimaihin. Current account balance on yks ensimmäisiä indikaattoreita mitä kannattaa katsoa. Muitakin hyvin tärkeitä on, mutta mitä, sen keksimisen jätän kotitehtäväksi.

      http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/graphCreator.do?tab=graph&a=2&c=1&d=0&h=0&time=0-22&x=time&geo=4,24-25&y=geo&language=en&pcode=tipsbp10&plugin=0

      Minusta näyttää että nimenomaan meillä on pieni ongelma käsissämme.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen