Ranskan inhokki patistaa liittovaltioon

Euroalue teki kyseenalaisen ennätyksen ja saavutti pidempiaikaisen yhtäjaksoisen taantuman. Aiempihan tuli Yhdysvaltain subprimen jälkimainingeissa. Silloin tajuttiin euroalueenkin olevan hyvin haavoittuva. Elvytys tehosi silloin ja syöksy jäi lyhytaikaisemmaksi kuin nyt. Se pitää kuitenkin muistaa, että nykyinen taantuma on lievempi (keskiarvollisesti), mutta eipä tuo nimellinen tasokaan ole päässyt riistäytymään käsiksi parin pirteämmän vuoden jälkeen (2010 & 2011).

Sen sijaan kun katsoo euroalueen alueellisia talouskehityksiä niin huolestuttavalta näyttää. Espanjan kohdalla peli on pelattu, joten mielenkiinto kääntyy Ranskaan. Ranska on käytännössä pudonnut kuin kivi jo jonkin aikaa. Vaikka euroalueen kauppatasekin on plussalla (Saksan ja Hollannin ansiosta) niin Ranskassa painutaan yhä syvemmälle. Euroalueella tehdään likimain joka kuukausi uusia työttömyysennätyksiä, myös Ranskassa. Presidentti Hollanden suosio on valunut kategoriaan ynnämuihin ja yksikään ranskalaispresidentti ei ole onnistunut romuttamaan suosiotaan näin lyhyessä ajassa näin totaalisesti.

Hollanden toinen vuosi alkoikin hyvällä puheella: jotain pitäisi tehdä; eikä pelkästään heidän, vaan myös EKP:n ja meidän muiden. Hollande puhuu yhteisestä "taloushallinnosta". Sille pitkäikäiset pestit ja toimivalta ulottuisi vain pikku juttuihin kuten taloudellisiin, verotuksellisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Euromailla tulisi olla yhteinen budjetti ja mahdollisuus velkaantua yhteisesti. Kenestä tämä kuullostaa joltain muulta kuin siltä Lipposen kuuluisalta liittovaltiomöröltä, jota joudutaan seiniltä pyyhkimään?

On kuitenkin selvää, että enemmistö eurokansalaisista asustelee ja elelee näissä maissa, jotka painivat talousongelmien kanssa tosissaan. Enemmistönä nämä kyllä visionsa runnovat lävitse. Suomenkin pääministeri puhui europarlamentille "reilusta integraatiosta". Eikös se ole reilua, että enemmistön etu ajaa meidän edustamamme vähemmistön ylitse?

EKP:n toimista Hollande tietysti viittaa löysempään rahapolitiikkaan. Saksan liittokansleri Merkel kävi ilmoittamassa, että passaisi vallan hyvin vaikka hieman nostaa korkoja. Jos verrataan Saksan keskeisintä osakeyleisindeksiä DAX:ia vaikkapa Espanjan tai Suomen vastaaviin niin Saksan markkinoilla onkin mahdollista saada uusi arvostuskupla aikaiseksi.

Tämä on minua hyvin pahasti häiritsevä tunne, enkä pidä siitä. Tunne on mitä ilmeisimmin kuitenkin väärä. Kerrottakoon se silti: seuraava pieni paniikkikohtaus ei ole siitä pienemmästä päästä, josta räpiköidään yli tukipaketein. Se saattaa hyvinkin olla se hetki, jolloin tosiasioiden tunnustaminen alkaa ja euroalueen ylisuuria velkoja ruvetaan saneeraamaan. Ainakin Espanjan keskuspankki on reagoinut siihen, että ongelmapankit roikottavat ongelmaluottoja, yrittävät paikata taseitaan ja aiheuttavat samalla luottolaman. Toivottomia velkoja pitäisi ruveta alaskirjaamaan.

Se olisi kuitenkin oikein. En minä nyt mitään rytinää sen enempi toivo, vaan katson sen taakse. Se EU:n komission kolme vuotta julistama "kohta alkaa" -talouskasvu kun voisi sen pöydän puhdistamisen jälkeen alkaakin.

7 thoughts on “Ranskan inhokki patistaa liittovaltioon

  1. Liittovaltio

    Sitähän se Hollande tuossa ehdottelee. En nyt oikein vain pysty näkemään miten voisimme siirtyä ilman kaikissa Euromaissa järjestettäviä kansanäänestyksiä yhtäkkiä oikeaan liittovaltioon. Lisäksi pitäisi olla vielä mistä äänestää, eli käytännössä vähintään liittovaltion perustuslaki valmiina.

    Vaikea ymmärtää miksei Hollande keskity puhumaan  niistä asioista, jotka saattaisivat oikeasti olla toteutuskelpoisia ja joilla voisi ostaa nykyiselle systeemille lisää aikaa.

    1. Sanoilla leikittelyä

      Miten euro(EU)-alue eroaa sitten liittovaltiosta:
      – Meillä on yhteisvastuuta ainakin jossain määrin, kuten Kreikan tapauksessa olemme nähneet

      – Meillä on yteinen ulkopolitiikka jopa ulkoministeri. Sooloilijoita on kaikkialla

      – Meillä on lähes yhteiset puolustusvoimat, valtaosoa maista kuuluu Natoon

      – Verotus ei yhtenäistä, mutta ei se ole yhtenäistä myöskään esim. USAnkaan osavaltioissa

      – EU:n lainsäädäntö menee kansallisen lainsäädännön ohitse

       

      Miten sitä sanotaan jos joku asia näytää joltakin, niin sitten se luultavasti on sellainen riippumatta millä nimellä asiaa kutsutaan. Kyse on vain kuinka tiukka ja millainen liittovaltio EU on.

       

      1. Fantasiaa

        Wikipedian määritelmä EU:sta on aika hyvä:

        "The European Union (EU) is an economic and political union of 27 member states that are located primarily in Europe.[12][13] The EU operates through a system of supranational independent institutions and intergovernmental negotiated decisions by the member states."

        Liittovaltioon meneminen olisi valtava sitoumus kaikille osapuolille. Ranska esimerkiksi joutuisi sitoutumaan puolustamaan EU:ta ydinasein vaikka se merkitsisi sen omaa tuhoa. Sitten tulee tulonsiirrot liittovaltion rakenteiden korjaamiseksi. Käytännössä pitäisi myös pystyä sopimaan yhteisestä kielestä. Kansalliset kielet voitaisiin toki pitää rinnakkaisina mukana. Meidän täytyy EU:ssa päättää voimmeko tehdä tämän tyyppisiä sitoumuksia tässä vaiheessa ja se vaatii kyllä kansanäänestyksiä.

      2. EU

        Ranska on jo nyt sitoutunut puolustamaan Naton kautta Nato-maita. Intia, mikä on liittovaltio on esim. 16 virallista kieltä ja siellä puhutaan satoja eri kieliä. Ei kieli vaikuta liittovaltioon

      3. Liittovaltiosta

        Ei liittovaltio ole mikään sellainen jossa ollaan tai sitten ei olla. Aivan hyvin näemme monia liittovaltion piirteitä EU:ssa. Liittovaltiostakin voi erota kuten vaikka Viro teki kun se erosi Neuvostoliitosta. Ensi vuonna taas Skotlannissa on kansanäänestys eroaako se UK:sta. Jos Skotlanti eroaa niin millaisenkohan valtiosopimuksen se tekee UK:n kanssa. Sitten on näitä kummallisia valtiomuotoja kuten Australia jonka päämies on Englannin kuningas. Mitä enemmän teemme yhteistyötä sitä vähemmän on itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Onko esim, Viro itsenäinen? Sen puolustuksen hoitaa Nato, ulkopolitiikan ja lainsäädännön EU ja rahapolitiikan EKP. Taitaa olla oma postimerkki ainoa itsenäisen valtion tunnusmerkki mitä siellä on jäljellä.

      4. Itsenäisen valtion tunnusmerkistö

        Wikipediasta löytyy jälleen hyvä määritelmä itsenäiselle valtiolle:

        http://en.wikipedia.org/wiki/Sovereign_state

        "sovereign state is a political organization with a centralized government that has supreme independent authority over a geographic area.[1] It has a permanent population, a government, and the capacity to enter into relations with other sovereign states.[2] It is also normally understood to be a state which is neither dependent on nor subject to any other power or state.

        Otetaan tästä jokunen pääkohta ja mietitään onko Viro tai Suomi itsenäinen valtio:

        1. centralized government

        2. supreme independent authority over a geographic area

        3. permanent population

        4. capacity to enter into relations

        Voimme varmaan olla yhtä mieltä siitä, että sekä suomen että Viron osalta nämä kaikki täyttyvät oleellisilta osin. Kohta 4 tarkoittaa käytännössä sitä, että eduskuntamme voi milloin tahansa päättää erota Eurosta ja EU:sta ja valtiomme voi jatkaa toimintaansa normaalisti.

        Jos olisimme osa liittovaltiota, meiltä puuttuisi kaikki nämä 4 tekijää. Vaikka jonkinlaisen vallankumouksen myötä tapahtuisi liittovaltiosta irtautuminen, olisi kohtien 1, 2 ja 3 rakentaminen kova urakka. On siis täysin eri asia kuulua liittovaltioon kuin valtioliittoon (jollaiseen nyt kuulumme). Jos liitymme liittovaltioon, on sen oltava luonteeltaan pysyvä päätös, koska tarvittavien valtiollisten takaisinrakentaminen olisi iso homma. Todellisuudessa ei ole mitään välimuotoja, joko valtio on suvereeni toimija tai sitten ei ole.

      5. Liittovaltio vai ei?

        Wikipedian mukaan liittovaltio on "on valtio, joka koostuu useista sisäisistä itsehallinnollisista alueista, joita yleensä nimitetään osavaltioiksi, ja jolla on myös keskitetty liittovaltion hallinto. Liittovaltiossa itsehallinnollisten osavaltioiden valtaa vähennetään perustuslaillisesti … Liittovaltiot voivat olla monikulttuurisia … Osavaltioilla ei aina ole oikeutta erota yksipuolisella päätöksellä. Liittovaltio yleensä vastaa omasta ulko- ja puolustuspolitiikasta."

        Erikseen wikipedia listaa, että mm. Saksa, Sveitsi, Belgia ja Itävalta ovat liittovaltioita. Myös Suomi on tuon määritelmän mukaan liittovaltio (koska kuntien olemassaolo mainitaan suomen perustuslaissa, samaten kuin se, että suomen alue on jakamaton eli että kunta ei saa itsenäistyä yksipuolisella päätöksellä). Jää vähän hämäräksi onko myös EU liittovaltio tuon määritelmän mukaan. Se mikä on selvää on, että keskustelu "liittovaltio vai ei" tasolla ei ole kovin hyödyllistä ilman että paneudutaan yksittäisiin integraation aspekteihin: yhteinen/erikseen velkaantuminen, onko oikeus erota yksipuolisella päätöksellä, puolustuspolitiikan järjestäminen, …

        PS Kieliasioilla voi tietenkin olla merkittävä vaikutus työvoiman liikkuvuuteen ja elinkeinoelämän tehokkuuteen, mutta tulkitsen tuon määritelmän viittauksen "monikulttuurisuuteen" niin, että kieliasiat eivät ole olennaisia kun tutkitaan onko EU, suomi tai USA liittovaltio vai ei ole.

         

         

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com