Maailman talouskasvu syntyy tiedon ja kulttuurin globalisaation prosessista

Yhteiskunta

Maailmankaupan kasvu on Hollannin tilastokeskuksen tietojen mukaan edennyt samaa vauhtia talouskasvun kanssa (kuva). Tuotannon globalisaatio ja kansainvälinen työnjako eivät ole enää talouskasvun ajuri, mutta tuotannon globalisaatio pitää pintansa ja uudet tuotantoketjut ovat yhtä globaaleja kuin ennenkin.

Blokkiajattelun ja protektionismin on pelätty vähentävän globalisaatiota ja pysäyttävän vähitellen talouskasvun. Näin ei ole tapahtunut. Edes Donald Trump:n lanseeraama kauppasota ei ole Hollannin tilastokeskuksen tietojen mukaan vaikuttanut kehitykseen.

Kansainvälisen työnjaon (=maailmankauppa) ohella on olemassa toinen globalisaation muoto: tiedon ja kulttuurin globalisaatio.  Tämä tarkoittaa prosessia jossa:

  • kehittyviin maihin perustetaan globaalia tietoa ja opetusta jakavia yliopistoja ja korkeakouluja
  • samantasoista ja samaa tietoa ja opetusta on maailmanlaajuisesti saatavissa
  • yhteisiksi maailmanlaajuisiksi tieteen ja osaamisen kieliksi on valikoitumassa muutama ns. lingua franca (englanti, kiina, saksa, espanja,..)

Tällä hetkellä maailmantalouden kasvua ylläpitää lähinnä tiedon ja kulttuurin globalisaation prosessi. Se on väestönkasvuakin tärkeämpi kasvua ylläpitävä tekijä.

One thought on “Maailman talouskasvu syntyy tiedon ja kulttuurin globalisaation prosessista”

Comments are closed.

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin