Maailman talouskasvu syntyy tiedon ja kulttuurin globalisaation prosessista
Maailmankaupan kasvu on Hollannin tilastokeskuksen tietojen mukaan edennyt samaa vauhtia talouskasvun kanssa (kuva). Tuotannon globalisaatio ja kansainvälinen työnjako eivät ole enää talouskasvun ajuri, mutta tuotannon globalisaatio pitää pintansa ja uudet tuotantoketjut ovat yhtä globaaleja kuin ennenkin.
Blokkiajattelun ja protektionismin on pelätty vähentävän globalisaatiota ja pysäyttävän vähitellen talouskasvun. Näin ei ole tapahtunut. Edes Donald Trump:n lanseeraama kauppasota ei ole Hollannin tilastokeskuksen tietojen mukaan vaikuttanut kehitykseen.
Kansainvälisen työnjaon (=maailmankauppa) ohella on olemassa toinen globalisaation muoto: tiedon ja kulttuurin globalisaatio. Tämä tarkoittaa prosessia jossa:
- kehittyviin maihin perustetaan globaalia tietoa ja opetusta jakavia yliopistoja ja korkeakouluja
- samantasoista ja samaa tietoa ja opetusta on maailmanlaajuisesti saatavissa
- yhteisiksi maailmanlaajuisiksi tieteen ja osaamisen kieliksi on valikoitumassa muutama ns. lingua franca (englanti, kiina, saksa, espanja,..)
Tällä hetkellä maailmantalouden kasvua ylläpitää lähinnä tiedon ja kulttuurin globalisaation prosessi. Se on väestönkasvuakin tärkeämpi kasvua ylläpitävä tekijä.
Jos Kiinan kanssa tulee kasvavia ongelmia, kuvittelisin lännen kiinnostuvan kasvavasti Intiasta, missä englantia puhutaan runsaasti. Linkissä Nordean uunituore kommentti https://www.nordea.fi/Images/146-439158/Viikkoraportti-30052022.pdf
Omistan jo valmiiksi vähäisen määrän Intiaan sijoittavaa ETF:ää.