Maakuntakentillä kannattaisi kokeilla uusia konsepteja

Täällä Tampereen suunnalla keskustellaan vilkkaasti Pirkkalan lentokentän kehittämisestä. Maakuntakenttien kohtalo kiinnostaa muitakin ulkohesalaisia, ja miksei pääkaupunkilaisiakin, koska valtionyhtiöstä ja subventioista on kyse. Taloudellista merkitystä maakuntakentillä on kuitenkin ennen kaikkea lähialueilleen.

Maakuntakentät omistaa valtion Finnavia, joka rahoittaa niitä Helsinki-Vantaan tuotoilla. Maakuntakenttien pyörittäminen on tappiollista, mikä rajoittaa Finnavian mielenkiintoa panostaa niihin. Ainakin Pirkanmaalla uskotaan, että maakuntakenttiä voisi ja pitäisi kehittää muillakin opeilla kuin Finnavian, vaikka sitten yhtiöittämällä ne paikallisen julkishallinnon ja yksityisten yritysten omistukseen. Tai kenties yksityistää kokonaan, kunhan vain tuloksena olisi uusia pääomia ja reittejä, ja parempaa palvelua kaikkiaan. Finnavian johtaja Kari Savolainen tyrmää ajatuksen sillä, ettei kukaan kykene pyörittämään kenttiä heitä halvemmalla. Onko konsepti sitten erilainen, hän tuhahtaa.

En tunne lentokenttäbisnestä pätkän vertaa, mutta yritystaloutta olen sen verran perannut, että Savolaisen vähättelevää asennetta on pakko kritisoida. Voi olla, ettei kukaan kykenisi hoitamaan Finnavian tehtäviä maakuntakentillä kustannustehokkaammin eli kannattavammin. Tai sitten kyllä.

Vapaasti kilpailluilta sektoreilta tiedämme, että hyvin samankaltaisten yritysten kannattavuus voi erota oleellisesti. Toinen löytää yllättäviä säästöjä tuotantotapoihin heikentämättä palveluja, tai keksii uusia tulolähteitä. Vaikkapa rakennusyhtiöiden kannattavuudessa ja tarjouksissa voi olla isoa heittoa, vaikka toimintakonsepteissa ei ole päällisin puolin suurta eroa. Hyvät yhtiöt toimivat kustannustehokkaasti ja tekevät silti laadukasta ja hinnaltaan kilpailukykyistä työtä. Ne hallitsevat markkinoita osaamisellaan, eivät poliittisilla etuoikeuksilla, sikäli kun menestys perustuu rehelliseen kilpailutukseen.

Mitä ne erot lentokenttäbisneksessä olisivat, en tiedä, muttei Savolaisella ole kompetenssia sulkea pois vaihtoehtoa, jota hän ei voi tuntea. Valtionyhtiöitä ei ylipäätään tunneta erityisestä tehokkuudestaan. Onhan se ällistyttävää, kuinka surkea liikelaitos vaikka VR on taloudellisesti, ja samalla hintakilpailukyvyltään. Tampereelta pääsee lentokoneella halvemmalla Keski-Eurooppaan kuin Joensuuhun.

Kukaan ei kuvitellut 20 vuotta sitten, kuinka halvalla halpislehtoyhtiöt voivat rahdata suuria määriä asiakkaita – voitollisesti. Perinteisten kilpailijoiden mukaan se oli mahdotonta. Nykyään ne tarpovat kuralla, Ryanair kaltaisineen porskuttaa – ja asiakas kiittää. Malli on jo levinnyt kaukoliikenteeseenkin.

Monopoliyhtiöt eivät tietenkään näe monopoleissa mitään ongelmia – vaikka koko EU perustuu kilpailun lisäämiselle ja sen taloudellisille hyödyille. On vaikea ymmärtää, miksi hyväksi havaittu periaate ei koskisi lentokenttien pyörittämistä, kun se toimii lentoyhtiöissäkin. Alalla on varmaan erityispiirteensä, mutta on niitä muillakin.

Monopolien purkaminen on yleensä kuluttajienkien etu, ja jos näin ei ole, perusteiden täytyy olla todella painavat. Vaikka maakuntakenttiä ei saisi täysin kannattavaksi, on mahdollista, että saman mittaisilla subventioilla joku tarjoaisi parempaa palvelutasoa. Se hyödyttäisi alueidensa taloutta samaan hintaan eli voittoa kertyisi kansantalouden mitassa.  

Monilla sektoreilla on luovuttu julkisista yhtiöistä ja monopoleista järkiperustein. Kunnalliset rakennusyhtiöt eivät enää hoida kunnan urakoita kuin poikkeustapauksissa, jos sellaisia enää edes onkaan kunnissa kuin pieninä reliikkijäänteinä. Urakat kilpailutetaan rakennusyksityisten kesken, koska se on osoittautunut tarkoituksenmukaisimmaksi ja kustannustehokkaimmaksi.

Yksityisistä terveysasemista on tullut suosittu ja oleellinen osa julkista terveydenhuoltoa, kun asiakkaat äänestävät jaloillaan. Hoito on hyvää ja kustannukset kurissa, kun kerran yksityiset mukana systeemissä haluavat pysyä. Mikä tekee lentokenttäbisneksestä niin radikaalisti erilaisen, että siellä valtiollinen monopoli avaisi ainoan tien autuuteen?

Monopolit puolustavat aina asemaansa. Mutta pukilta ei kannata kysyä, sopiiko se kaalimaan vartijaksi. Jos maakunnat haluavat kehittää kenttiään omissa hoivissaan, miksei kokeilla? Turvallisuusmääräykset koskevat joka tapauksessa kaikkia toimijoita, eli riskitaso ei nousisi. Jos järjestely ei toimi, vanhaan voi aina palata. Finnavia ei katoa minnekään.

5 thoughts on “Maakuntakentillä kannattaisi kokeilla uusia konsepteja

  1. Tampereella jokin työryhmä
    Tampereella jokin työryhmä mietti kentän kehittämistä ja päätyivät siihen että juna yhteys pitäisi saada. Haloo, ihmiset haluavat siirtyä nopeasti ja helposti omalla autolla kentällä. Pirkkalaan pitäisi saada halpaparkkeeraus, jopa ilmainen, niin kyllä kentälle olisi imua. Pirkkalasta on aivan mahtava lähteä reissuun. Lähellä tamperetta, nopea siirtyminen koneeseen. Ei luulisi olevan vaikeaa mutta työryhmässä häärii ihan vääriä ihmisiä kehittämään palveluita. Luulisi tietoa olevan mm. Kari neilimo ym. mutta suunnitelma on fiasko. Tehkää siitä helppoa, edullista. Ei muuta. Kyllä volyymikin tulee.

    1. Jos olisi toinen konsepti

      Jos kenttää  pyörittäisi toisella omistuspohjalla oleva yritys niin tämmöisetkin asiat kenties huomioitaisiin paremmin. Mene tiedä, mutta kokeilla kai kannattaisi.

      Heikki

  2. En ole Finnavian
    En ole Finnavian tuloslaskelmaa, saatikka lentokenttäkohtaista tuloslaskelmaa (mikäli sellaista edes on), tutkinut, mutta valtionyhtiöiden ja monopolien osalta kannattavuus / kannattomuuslaskelmat voi kyseenalaistaa aina. Onko ne tehty liiketaloudellisin perustein vai poliittisin perustein. Ovatko maakuntakentät tappiollisia käyttökatteeltaan vai tulokseltaan? Paljonko hallinnon kuluja kentille vyörytetään? Finnaviallahan on intressi näyttää Hki-Vantaa erityisen kannattavana, sillä sinne suunnitellaan miljardi-investointia.

    1. Hyviä kysymyksiä

      Eikä minulle ole niiin vastauksia.

      Heikki

      1. Lentokenttä on ilmatie

        Lentokenttiä pitää verrata teihin, ne mahdollistavat ilmaliikenteen. Mikäli lentokenttiä pitää pyörittää mahdollisimman halvalla ja välittää mahdollisimman suuria asiakasmääriä niin lentoaikataulut kannattaa tehdä huonoksi. Tällöin ihmiset tuhlaavat rahojaan lentokentällä ja lentokonemaksut voidaan pitää alhaisena. Se onko tuossa järkeä, sanoisin ettei ole. Nykyinen hubiajattelu on tuollaista, asiakkaan ajasta ei välitetä, ainoa millä on väliä on koneen käyttöaste. Väitetään, että norjalaisten kannattaa lentää Helsingistä Aasiaan, koska se on nopeampaa. On varmaan nopeampaa lentää, mutta ei asiakkaalle. Sillä menee aina kuitenkin lentokentällä vähintään tunti vaihdellessa konetta kun suoraan Osloon/Berliiniin/Pariisiin haluava olisi suoralla lennolla jo perillä. Hubiajattelu sopii rahdille, ei ihmisille. Luulen ettei Finnairin hubiajattelu tule kestämään kun liikenteeseen tulee yhtiöitä joilla on asiakasnäkökulma.

         

Comments are closed.

Related Posts