Mahdollinen taantuma ajoittunee ensi vuoteen

Sijoittaminen

USA:n ja Euroopan taloudet ovat kestäneet koronnostot ilman työttömyyttä ja lamaa. Inflaatiokin on alkanut laskea.  Säästymmekö siis taantumalta ?  Luultavasti emme. On toki mahdollista että selviämme pehmeällä laskulla,  mutta jos historiaan on uskominen, niin korkojennousun aiheuttama karu pudotus todennäköisesti vielä saapuu.

Oheisessa FRED:n kuvassa on USA:n keskuspankkikorko vuodesta 1955 alkaen. Taantumat on merkitty harmaalla. Koronnostojen aheuttama taantuma saapuu kuvan mukaan kun koronnostot on lopetettu ja kun keskuspankkikorkoja aletaan pienentämään.  Suomi on ollut jo alkuvuodesta pienessä taantumassa, mutta pahin, Eurooppaa ja USA:ta kolhiva huono aika, on historian valossa vasta edessäpäin.

Miten sijoittajan kannattaisi tähän suhtautua? Kukaan, edes keskupankki, ei tässä vaiheessa tiedä selvitäänkö ilman taantumaa. Mutta todennäköisesti jonkinlainen huono aika koittaa. Yleensä on kannattanut toimia seuraavasti:

  • lyhyen koron rahastoja on kannattanut painottaa kun korot ovat vielä nousussa, mutta eivät vielä aivan huipussa
  • pitkän koron rahastoihin on ollut ottollista siirtyä kun koronnostot ovat ohi
  • osakkeita on kannattanut ostaa makrotalouden synkimmällä hetkellä, taantuman keskellä

Suomen pörssi (OMXH25) saavutti huippunsa syksyllä pari vuotta sitten. Ja sen jälkeen on tultu alaspäin. Moni sijoittaja suree näitä tappion vuosia. Olisi mukava kertoa kauan toivottu positiivinen viesti. Mutta kun ei voi.

Related Posts

Salkun rakenne

Piksun ammattilaisten omat henkilökohtaiset salkut esittelyssä

Piksun analyysit osion viisi salkkua tarjoavat julkisuuteen oikeiden ammattilaisten henkilökohtaiset salkut:

SERGION LISTA

”Sergion lista” keskittyy pohjoismaiden ja USA:n markkinoille.  Sergion listalle valitaan yrityksiä, jotka saavat hyviä

Salkun rakenne Sijoittaminen

Vahvan taseen omaavat yritykset ovat kriisinkestäviä

Suomalaisten yritysten kriisinkestävyydestä saa vertailukelpoista tietoa tutkimalla Piksun ”TYÖKALUT -> TASETIETOJA”  osiota. Suhdeluvut, kuten omavaraisuusaste, maksuvalmius, liikearvosuhde, nettovelkaantumisaste ja nettovelkojen suhde markkina-arvoon antavat tietoa erityisesti