Markkinakatsaus: Lasku otti jo tuntumaa
Sanoin viikko sitten edessä olevan laskuviikon, ja näin tapahtui. Kaksi viikkoa sitten ennustin nousuviikkoa, ja sekin toteutui. Eräiden teorioiden mukaan markkinoiden liikkeitä on mahdoton ennustaa, mutta se on markkinakokemuksen puutteesta kumpuavaa hevonhuttua. Toki markkinoilla tapahtuu kaikenlaisia yllätyksiä, muutenhan minäkin olisin tahkonnut miljoonia vaikkapa optiokaupalla. Mutta ihan kivasti pärjään sijoittajana oppirahani maksettuani, ja oleellinen osa sitä on kauppojen ajoitus.
Markkinoilla ja taloudessa on lainalaisuutensa ja toistuvat kuvionsa, jotka ovat paljon säännönmukaisempia kuin kyseisen jopa Nobeleja keränneen koulukunnan edustajat kuvittelevat. Eivät ne mekanismit tietysti aukea jokaiselle, ja nobelistit tuskin ovat tehneet päiväkauppaa. Markkinoiden jekkujen tuntemus vaatii rankasti kokemusta, ja mieluusti asianmukaisen kirjallisuuden opiskelua.
Ei pudotus vieläkään reipas ollut, mutta jo siinä tuoksahti vauhdinotto. Pohjoismaiden pörssit kuten muutamat muutkin syrjäisemmät ison rahan eli jenkkimarkkinoiden vinkkelistä kyykkäsivät pari kolme prosenttia. Perjantaina korjattiin taas ylös, ja liike jatkunee hidastuen maanantaina. Loppuviikosta odotan taas kiskaisua alas.
Mutta en missään nimessä suosittele urheilemaan ennusteeni varassa nopealla kaupalla. Periaatteessa nousumarkkinan keskellä laskevat keskipitkät trendit ovat siihen otollinen paikka, koska ne ovat kiivasta nykimistä. Mutta huippuja ja pohjia on vaikea onkia kokeneenkin, ja kun pääsuunta sojottaa alas, on ainakin osakekauppa riskialtista. Koska pudotus kiihtyy trendin loppua kohti, turska-aalto yllättää helposti.
Kuten olen sanonut, laskutrendin alkaessa pitkään olemattomana pysynyt volatiliteetti kasvaa. Siitä on jo merkit. Sijoittajat huomaavat osakkeiden arvostustasot korkeiksi ja hermoilu lisääntyy. Kun käy selväksi, että ylöspäin ei kursseilla ole tässä kohtaa asiaa, myynnit kiihtyvät. Se lisää hermoilua ja tuo peliin uusia myyjiä. Se toistuu kerta toisensa jälkeen.
Ei tämä hetkessä silti tapahdu. Kun kurssit ovat nykäisseet mittansa, näyttävät ne taas joidenkin silmissä halvoilta ja seuraa korjausliike ylöspäin. Se luo nykivän liikkeen. Vasta trendin taas käännyttyä ylös volatiliteetti katoaa kuin nyrkillä lyöden. Laskumarkkinassa dynamiikka on hiukan toinen, mutta siinä emme nyt ole.
Nämä ilmiöt toistuvat samanlaisina luonnonlakien tapaan, koska markkinat eivät ole likikään niin tehokkaat kuin väitetään. Syy: kyse on ihmisten toiminnasta, jota määrittävät talouden ohella psykologian lainalaisuudet. Digiaika ja kaupankäynnin koneellistuminen ei ole sen perusteita muuttanut, mielenkiintoista sinänsä. Ehkä niin joskus vielä tapahtuu, mene tiedä, mutta vanhat pelisäännöt pätevät toistaiseksi.
Tästä syystä keskipitkien trendien kalastamisessa on järkeä piensijoittajallekin, koska liikkeet ovat sen verran suuria, että kustannukset pysyvät siedettävänä ainakin tietyin reunaehdoin. Nykyään esimerkiksi Nordnet tarjoaa superrahastojensa ostamista ja myymistä kustannuksitta, ja etf:illä kustannukset saa pieniksi. Rahastojen ongelma on – oikean ajoituksen ohella – se, että rahastokaupassa toimeksiannot eivät ole aivan reaaliaikaisia. Rajusti liikkuvassa markkinassa se tuottaa hankaluutensa, joka ei kuitenkaan ole maailmaa kaatava.
Tässäkin vielä pienessä notkahduksessa näkyy, että salkkuaan vähänkään aktiivisesti kierrättävän on turha väistellä markkinoiden liikkeitä osakepoiminnalla. Yleismarkkinan sukeltaessa valtaosa osakkeista tekee samoin. Joitakin poikkeuksia aina sekaan mahtuu, mutta ne ovat määrältään merkityksettömiä.
Ette varmasti löydä vähintään viittä eri osaketta sisältävää osakesalkkua, joka ei notkahtaisi yleismarkkinan pudotessa riittävästi. Perkasin Sharevillessa kymmeniä salkkuja, ja kaikki putosivat indeksin mukana. Myyntipaniikin iskiessä ilmiö voimistuu, koska kaikki osakkeet tulevat alas tukka putkella. Puhun kokemuksesta jo satoja eri osakkeita omistaneena. Ainoa tapa välttää tilanne saati hyötyä siitä on kauppojen ajoitus.
Tämä on siis strategiani Nordnetin Sharevillessa esillä olevassa Heikin trendisalkussa. Sillä on pian sata seuraajaa. Kiinnostus ilahduttaa minua kovasti – ja luo kieltämättä suorituspainetta. Mutta nythän salkku jo väläytti kynsiään, vaikka siellä ei edelleenkään tapahtunut mitään, koska odotan keskipitkän trendin pohjaa. Mutta notkahduksen aikana se tietysti pärjäsi hyvin verrattuna osakesalkkuihin, koska käteinen ei sukella pörssien mukana. Trendisijoittamisen etu passiiviseen holdaukseen syntyy pysymällä pois laskuista.
Trendisijoittaja ei näe montaa hyvää osto- ja myyntipaikka vuodessa. Niiden hyödyntäminen vaatii toisaalta lehmän hermoja, toisaalta kärpän refleksejä. On kytättävä markkinoita puuduksiin asti, ja tilaisuuden tullen toimittava itsenäisesti ja empimättä – eli pyyhittävä takalistonsa markkinatunnelmilla ja uutisvirralla. Niiden narussa juokseva köyhtyy.
Mutta ei kp-trendi pohjassa tulkintani mukaan ole, edes lähellä sitä vielä. Kyllä siihen joku viikko menee ilman ihmettä. Nyt minua hiukan hermostuttaa, koska olen helmikuun alussa lomalla. En ota mukaan tietokonetta, enkä tunne paikan päältä löytyviä it-fasiliteetteja. Yritän keksiä ratkaisun. Olisi todella tylsää, jos pitkään kyttäämäni trendin pohja jäisi hyödyntämättä loman takia. Toisaalta lasku näyttää lähtevän liikkeelle niin vitkaan, että en usko trendin pohjan tulevan vastaan ennen helmikuun loppua.
Kiintoisa sivuhuomio: varoitin salkun suojaamisesta juuri ennen Yhdysvaltojen vaaleja, vaikka olin itsekin kauhuissani Trumpin mahdollisesta valinnasta. Olin oikeassa – kalliiksi olisi käynyt.
http://www.piksu.net/artikkeli/salkun-suojaaminen-ei-ole-ilmainen-lounas
Kuinka todennäköisenä pitäisitte, että tamperelainen piensijoittaja ja itseoppinut markkina-analyytikko antaisi paremman neuvon kuin markkinoiden liikkeiden hyödyntämisen ehkä tunnetuin miljardööritreideri? Mikä kerroin liekin, näin kävi. George Sorosin jättirahasto otti Trumpin voiton jälkeisessä rallissa takkiinsa vaatimattomasti miljardin, kun hän ennusti väärin markkinoiden reaktion ja shorttasi osakkeita. Miksei poikaparka lukenut Piksua!
http://www.cnbc.com/2017/01/12/billionaire-george-soros-reportedly-lost-nearly-1-billion-during-trump-rally.html
Pitkän aikavälin trendi
Jos olet sitä mieltä, että lyhyen aikavälin (seuraavat pari kk) mennään alas, niin mitä mieltä olet sitten pidemmästä aikavälistä (1-2 v)?
Vaikea sanoa
Nousumarkkinat kestävät normaalisti pari kolme vuotta, joten sen perusteella ainakin vuoden verran pitäisi mennä ylös. En kuitenkaan tee tällaisia ennusteita, koska se on niin vaikeaa ja tarpeetonta. Markkinatilanteet pitää tunnistaa reaaliajassa. Keskipitkien trendien liike on paljon ennakoitavampaa ja tunnistettavampaa ainakin minulle.
Heikki