Eipä ole riesaksi asti lisättävää viime viikon katsaukseen. Odotan edelleen taitetta osakkeisiin, tosin riippuen jonkin verran indeksistä ja etenkin yksittäisestä osakkeesta, mutta tekniseltä kannalta merkit vahvistuivat yleensä ottaen. Pitkän vahvan kesädropin jälkeinen nousu sahaa paikallaan. Se ei vielä ole notkahduksen tae, vaan voi tarkoittaa uutta kiskaisua ylös pienen huilin päälle. Mutta ylikuumentuneen markkinan merkit alkavat olla vahvat.

Tunti-indikaattorien perusteella odotan VIX:in kiihtyvän ensi viikolla, ja sehän tietäisi pörssien kiskaisevan alas. Kuten olen usein sanonut, VIX ei ole ennakoiva indikaattori, vaan sen liikkeet ovat aika identtisiä reaalisten markkinaliikkeiden kanssa. Jos VIX olisi ennakoiva, kaikkihan sitä siihen käyttäisivät – jolloin se söisi käyttökelpoisuutensa. VIX on tärkeä indikaattori markkinoita seuraavalle, mutte se kuten mikään indikaattori ei tarjoa ilmaista lounasta.

Odotin öljyn jatkavan laskuaan, mutta trendi ei käyttäytynyt kuten sen normaalitapauksessa pitäisi, vaan se kääntyi torstaina nousuun teknisessä mielessä liian aikaisin – tietysti silloin kun Euroopan pörssit ovat kiinni. Möin perjantaiaamuna bear-johdannaisen pois. Jos VIX kiihtyy, öljy yleensä ottaa lukua, mutta ei se aina niin yksiviivaista ole. Öljyn indikaattorit ovat nyt minun silmääni hyvin vaikealukuiset, joten parempi seurata sivusta.

Kulta on jatkanut odotukseni mukaan varovaista nousuaan, enkä sen suhteen näe muutosta. Liikkeen pitäisi kestää joitakin viikkoja. Mitään takeita siitä ei tietenkään ole kuten ei mistään markkinoilla, mutta jos kyse on normaalisti käyttäytyvästä trendistä, ei se hetkeen katkea. Ja etenkin jos VIX kiskaisisi ylös.

Euro vahvistui jonkin verran, mutta en odota sen laskevan trendin kääntyneen. Yleensä trendit päinvastoin kiihtyvät alkuun päästyään, ja euron heikentyminen on kestänyt vasta kuukauden verran. Vuoden vahvistumisen jälkeen moni on odottanut ja odottanee yhä euron jatkavan vahvaa menoaan, mutta sen heikentyminen voi yllättää yhtä lailla kuin pitkä nousu. Pitkät trendit ovat hämmästyttävän sitkeitä, mikä yleensä yllättää teknisesti valveutumattomat.

Teemaan loistavasti istuen Richard Thaler sai Nobelin. En tunne häntä kummemmin, mutta joitakin kolumneja ja toisen käden lähteitä olen lukenut. Hänen edustamalleen taloustieteen psykologiselle suuntauksellehan perinteiset ekonomistit yleensä tuhahtelevat, koska heidän malleissaan talous on puhtaasti järkiperäistä toimintaa, Thaler taas korostaa sen epärationaalisia puolia.

Thaler ja hänen edustamansa taloustieteilijät tavallaan antavat teoreettisen perustan tekniselle analyysille, jossa klassisten sijoitusteoreetikkojen mukaan ei ole mitään tolkkua. Kyseisen koulukunnan mukaan markkinat toimivat niin tehokkaasti, että arvopapereiden hinnat ovat aina kohdallaan. Osakepoiminta ja kauppojen ajoittaminen on hyödytöntä, kurssien lukeminen voodoota.

Thaler ei kiistä markkinoiden olevan tehokkaat tiettyyn mittaan – aivan kuten olen itsekin sanonut. Mutta markkinat ovat osittain tehottomat. Kokeneet sijoittajat tietävät tasan tarkkaan, että osakkeiden hinnat heiluvat paljon enemmän kuin yhtiöiden tulokset ja talouden ulkoiset tekijät edellyttävät. Kuten Warren Buffet on lohkaissut, ilman markkinoiden tehottomuutta hän tekisi jotain aivan muuta kuin pyörittäisi miljardibisnestä.

Markkinoiden vääristymiin on paljon syitä. Osaltaan kyse on tiedon ja ymmärryksen epätarkkuudesta, toisaalta psykologiasta. Arvopaperikauppaan liittyy paljon oletuksia, odotuksia ja virhetietoa. Niiden vaikutusta voimistavat tunnereaktiot, joita sijoittajat eivät voi välttää enempää kuin muutkaan ihmiset ja inhimilliset toiminnot. Väistämättä vajavaisten tietojen vuoksi tunteet ottavat helposti vallan vähän kokeneemmassakin sijoittajassa.

Kuplat ja paniikit syntyvät laumakäyttäytymisestä, ahneudesta ja pelosta. Näistä ylihistoriallisista voimista on kokemusta itse kullakin aivan varmasti – ainakin rehellisesti peiliin katsovilla. Jos talous toimisi puhtaan rationaalisesti, olisi se ainoa sellainen osa inhimillistä todellisuutta. Ei ole – Thaler on oikeassa ja palkintonsa ansainnut.