Maailmanluokan talousalan tuntijat professori Robert Shiller ja sijoittaja Marc Faber olivat Evli pankin vieraana 22.1 kertomassa näkemystään sijoittamisen huomisen mahdollisuuksista ja riskeistä sekä vastaamassa lehdistön ja sijoittajien kysymyksiin.

Robert Shiller           Marc Faber 

Mikä ja minkälainen on seuraava suuri tarina, hype ja kupla? Molemmat puhujat tavoittelivat vastausta tähän kysymykseen.

Seuraavan suuren tarinan havaitseminen olleellisinta sijoitustietoutta

Robert Schiller keskittyi omassa osuudessaan kirkastamaan ymmärtämystämme siitä, miten monet talouden ilmiöt ovat seurausta median ja yleisön yhdessä kehittämistä suurista tarinoista ja meidän sijoittajien tunteenomaisesta suhteesta noihin tarinoihin, jotka sitten realisoituvat talouden ilmiöinä.

Esimerkiksi hän otti etelä-Euroopan velkakriisin, jossa median generoima mielikuva etelä-Euroopan valtioiden velkaantumisesta ja tuon alueen ihmisten laiskuudesta realisoitui eteläisen-Euroopan kohoaviksi koroiksi, jotka sitten johtivat aitoon kriisiin. 

Seuraava suuri tarina on osakkeiden arvostuskupla

Marc Faber taas uskalsi ottaa varovaista kantaa siihen mikä on Eurokriisin jälkeen seuraava suuri tarina, johon talouselämä tarttuu, josta syntyy hype ja kupla. Ja tuo tarina oli ylenmääräisestä likviditeetistä syntyvä osakkeiden hintaralli ja arvostuskupla, joka jakaa pääomia uudella tavalla, aiheuttaa epästabiiliutta ja vinoutuneita arvostustasoja ja vahingoittaa muutenkin taloutta.

Marc Faber kertoi että on mahdotonta olla varma siitä, mikä inflatoituu, kun keskuspankit levittävät holtittomasti rahaa ympärilleen. Nuo rahat saattavat etsiytyä Kiinalaisten tuontitavaroiden vastikkeena Kiinaan inflatoimaan paikallista kustannustasoa taikka aivan jonnekin muualle. Keskuspankilla ei ole mitään keinoa ohjata sitä missä inflaatio syntyy. Osakekupla ei siis ole ainoa järkevä vaihtoehto, johon inflaatio ohjautuu. Jokin muukin stoori voi lähteä liikkeelle. 

Marc Faber kertoi myös, että suhdannevaihtelut olivat pienempiä ennen kuin keskuspankit alkoivat harrastaa suhdannepolitiikkaa. Rahan holtiton painaminen johtaa aina vahingolliseen kuplaan, inflaatioon jollakin elämän osa-alueella ja keskuspankkien tempoileva toiminta on ollut suhdannekriisien aiheuttaja – aivan niin kuin nytkin on taas käymässä.

Valtioiden pitäisi säästää taikka sitten ei

Nämä kaksi maailman johtavaa talouden tuntijaa olivat täysin eri linjoilla siitä pitäisikö valtioiden säästää vaiko korottaa veroja ja valtion osuutta yhteiskunnasta yli nykyisen noin 50% tason.

Marc Faber otti selkeän kannan. Hän otti esimerkiksi kauko-idän, jossa vuoden 1997 kriisin jälkeen säästettiin, ja painettiin kustannustaso kohtuulliseksi. Tämän seurauksena Tiikerimaiden talous on kasvamistaan kasvanut. 

Robert Shiller otti myöskin selkeän kannan, mutta päinvastaisen. Valtioiden tulisi jatkaa kuluttamista ja saattaa valtiontalous veronkorotusten avulla tasapainoon. Säästäminen laskee bruttokansantuotetta ja palkkatasoa ja siksi sitä pitää välttää.

Marc Faber toivotti valtion osuutta yhteiskunnassa kasvattamaan pyrkivät tervemenneeksi pohjois-Koreaan tutustumaan mikä sen tien päässä odottaa. Marc Faber:n mukaan noin 20..30% kokoinen julkinen talous (kuten 1910- luvun USA:ssa ja 1990 luvun Virossa) takaa parhaan innovatiivisuuden ja yhteiskuntadynamiikan. Nykyistä 50% tasoa ei saisi mennä ylittämään.