Metsäomistus tarjosi viime vuonna inflaatiosuojaa ja hajautusta
Metsämaan hinta nousi viime vuonna inflaatiota nopeammin, noin 19%/v. Metsään uskotaan ja siihen sijoitetaan. Toisin kävi peltoviljelyn suhteen. Peltomaan hinta ei ole kymmeneen vuoteen noussut ja viime vuonna inflaatiokorjatut hinnat laskivat.
Peltohehtaarin mediaanihinta oli viime vuonna 9000€/ha kun taas metsää sai noin 3500€/ha hinnalla. Eroa selittää ennen kaikkea maapohjan laatu ja sijainti. Peltomaa on yleensä parasta etelä-Suomen maapohjaa kun taas metsäpalstat sisältävä kaikenlaisia osia kuten soita, avokallioita, kivikkoa ja pohjoisen kitumetsiä.
Ammattimaisten metsätilan ostajien osuus nousi ensimmäistä kertaa yli 50 prosenttiin, kun kauppamääriä mitataan hehtaareissa tai euroissa. Ammattimaisia ostajia ovat esimerkiksi metsärahastot, sijoitusyhtiöt sekä ammattimaisesti hallinnoidut yhteismetsät.
Tietojen lähde: Maanmittauslaitos
”Metsäomistus tarjosi viime vuonna inflaatiosuojaa ja hajautusta”
Metsäomistuksen kääntöpuolena oli se, että vaikka maapohjan arvo nousi, niin metsän kasvu Suomessa, eli käytännössä meillä tuotto tippui..
Tällaisen diletantin tuntuma on se, että metsä kasvaa Suomessa noin 3 % vuodessa, mikä lienee sen reaalisen tuoton keskiarvo pitemmällä aikavälillä, kymmenissä vuosissa. Toisaalta talousmetsien kasvu saattaisi hyvin hoidettuna olla isompi, ehkä 3 – 5 % vuodessa keskimäärin…
Muihin pääomaluokkiin verrattuna metsän tuotto ei yleensä tule helposti sen ostajan ulottuviin, koska vasta seuraava sukupolvi yleensä vasta pääsee korjaamaan satoa eli myymään puuta. Toisaalta etuna on se, että metsästä saatujen tuotteiden arvo saattaa nousta tulevina vuosina siksi, että metsistä ja alan teollisuudesta on pulaa länsimaissa ja maapallon isot metsät ovat poissa kaupallisesta hyödyntämisestä (kuten Venäjä..) tai esimerkiksi vuoristometsät taas vaikeasti korjattavina..
Pienellä ylpeydellä voinee todeta, että Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan parhaat metsämaat, ja osaavat niistä ottaa irti tulosta muita tehokkaammin. Meillä on myös paitsi luonnolliset edellytykset myös tieteellinen ja käytännön osaaminen muita maita edellä.
Olkaamme siis iloisia metsistä, niiden tuotoista ja varsinkin niiden moni muotoisuudesta sekä kaikista viihtymistämme edistävistä ominaisuuksista!