Työnteon ja yrittämisen kannustavuus (=tulonjaon epätasaisuus) lisää talouskasvua

Talous Yhteiskunta

Piksu toimitus tutki miten yrittämisen ja työnteon rahallinen palkitsevuus (gini-mittari) vaikuttaa maan bruttokansantuotteen kasvuun. Suurempi palkitsevuus (korkeampi gini lukema) korreloi selvästi bruttokansantuotteen kasvun kanssa.

Oheisessa kuvassa kukin piste edustaa yhtä maata. Vaaka-akselilla on gini mittarin mukainen rahallinen palkitsevuus (eli tuloerojen suuruus) ja pystyakselilla on bruttokansantuotteen kasvu. Nähdään selvästi että suuremmat tuloerot (suurempi gini arvo) korreloi selvästi suuremman bruttokansantuotteen kasvun kanssa. Bruttokansantuotteen kasvun mittarina on käytetty maailmanpankin dollareissa laskettua keskimääräistä bkt kasvua keskiarvoistettuna yli vuosien 2008-2021. Gini mittari on keskiarvoistettu yli vuosien 2008-2019.

Suomi sijoittuu alhaisten tuloerojen maaksi, jossa bruttokansantuotteen kasvu on olematonta. Ukrainan bruttokansantuotteen kasvu näyttäisi jääneen negatiiviseksi huolimatta kohtuullisen terveen tasoisista tuoloeroista.  Tähän on hyvä syy. Ukrainan vuodesta 2014 asti käymä sota. Toinen poikkeus on Kiina, jonka talouskasvu on ollut hämmästyttävät 7,8% vuodessa. Kiinan luvut ovat ns. virallisia kasvulukuja, joihin liittyy Suomen Pankin mukaan epäilys kaunistelusta.

Gini-kerroin kuvaa tuloeroja.  Mitä suurempi on gini kertoimen arvo sen kannustavampaa on ottaa vastaan vaativampia työtehtäviä ja sen järkevämpää on panostaa opiskeluun yrittämiseen ja työntekoon. Toisaalta taas pienet arvot kielivät siitä että kaikki saavat samat tulot riippumatta siitä mitä he tekevät vai tekevätkö mitään.

Suomessa on, kiitos aamu-TV ekonomistin, levinnyt tässä esitettyyn tilastoon nähden täysin päinvastainen käsitys. Tämän päinvastaisen käsityksen mukaan bruttokansantuote kasvaa sitä nopeammin mitä pienemmät ovat tuloerot ja mitä pienempää on työnteon, opiskelun ja yrittämisen rahallinen järkevyys.  Tämä artikkeli on tehty kumoamaan tuo väärä käsitys.

Tietojen lähde: Maailmanpankki

Alla ovat käytetyt vuosikymmenen yli keskiarvoistetut bkt-kasvu ja gini kertoimien arvot taulukkomuodossa.

 

 

 

 

6 thoughts on “Työnteon ja yrittämisen kannustavuus (=tulonjaon epätasaisuus) lisää talouskasvua

  1. Äkkiseltään katsottuna hajonta on aika runsasta, jolloin korrelaatio on todennäköisesti hyvin pieni (korrelaatiokertoimen saisi syöttämällä arvot esim. Exceliin). Tällöin on syytä tarkistaa, onko olemassa jokin muu tekijä, joka selittää talouskasvun paremmin kuin vaaka-akselin muuttuja. Kiinan arvon kohdalla saattaa olla kyseessä poikkeus. Toisaalta Kiinan kaltaisen maan kohdalla pitää myös arvioida sitä, onko kyseessä poliittisesti ilmoitettu virallinen tieto vai ulkopuolisen arvioima tieto.

    1. Niin. Ehkä pienet tuloerot ovat korkean elintason eli pitkäaikaisen talouskasvun seuraus, ainakin demokratioissa.

    2. Olisi tosiaan mukavaa jos joku tutkisi noita talouskasvun tekijöitä Jaakko W:n esittämällä tavalla laskemalla vaikkapa kunkin tekijän korrelaation talouskasvuun (ja ehkä jopa tekijöiden keskinäiskorrelaatiot).

      Talouskasvun on usein arvattu olevan jonkinlainen funktio monesta tekijästä kuten:
      – koulutustaso
      – väestön ikärakenne
      – yrittämisen helppous ja rajoitteet
      – lainkuuliaisuus (tai korruptio)
      – tulojen tasaisuus
      – ….

      Tutkittu tieto korrelaation vahvuudesta olisi parempi kuin arvaukset, joiden varassa paljolti olemme. Korrelaatio ei ole sama kuin riippuvuus, mutta antaa se silti varmemman tietopohjan kuin pelkkä arvaus.

      1. Laskin korrelaatiot joidenkin tekijöiden kanssa. Jos saan nuo lähtötiedot koulutus, ikärakenne jne. Excel- tai csv-muodossa niin voin laskea korrelaatiot myös noiden kanssa.

  2. Mielenkiintoista olisi myös nähdä BKT:n sijaan joku muu mittari ”hyvinvoinnille”, kuten esimerkiksi mediaanitulo per asukas. Korkea Gini-kerroin kun kertoo juuri siitä että suuri osa tuloista on kertynyt muutamalle superrikkaalle.

  3. Mediaanitulo per asukas on siitä kiva, että se voidaan yhdellä hallinnollisella päätöksellä, muuttamalla veroprogressio, säätää BKT:n puitteissa halutulle tasolle.
    BKT:n vedättäminen on vaikeampaa ja onnistuu vain väliaikaisesti ja vähäisessä määrin. Ja velkavetoisesta vedättämisestä on seuraus: pidemmäksi aikaa alempi bkt ja elintaso.

    BKT saadaan suuremmaksi pumppaamalla talouteen velkarahaa ja kysyntää jolloin tuotettujen palveluiden hinta nousee. Eli kustannustaso nousee. Samalla saadaan BKT hieman korkeammalle. Tämä kikka toimii hetken, niin kauan kuin otetaan velkaa, ja loppujen lopuksi kustannustason kalleuden takia menetetään vientiä ja elintaso alkaa laskea huolimatta velkaantumisesta. Tätä velkavetoista keinoa BKT:n vedättämiseksi ei todellakaan käytä kuin äärimmäiset hölmöt kuten esim. Kreikka ennen finanssikriisiä.

Vastaa

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Tuloksista on n. 40% tullut ja päivitetty (Earnings Season Summary). Samalla päivitän 2023 ja 2024 ennusteet (Estimates).

Tähänastisista tuloksista suurin osa on mennyt odotusteni mukaan. Positiivisia

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com