2 thoughts on “Mikä Euroopan vakau(tu)smekanismi?”

1. Euroopan keskuspankki on ylittänyt valtuutensa

   Toit esille sen, että Euroopan keskuspankki (ECB) on jo nyt ottanut vastuulleen Kreikan valtion velkakirjoja. 

   Valtioiden tukeminen on ECB:n peruskirjassa nimenomaan kielletty. Tämä tehtävä on poliittisella päätöksentekokoneistolla. Mutta tästä periaatteesta on finanssikriisin yhteydessä luovuttu. 

   Keskuspankin työkaluna kamppailussa inflaatiota vastaan on normaaliaikoina lyhyt korko. Finanssikriisin yhteydessä kävi kuitenkin niin että pitkä korko alkoi keskuspankin mielestä kohota liikaa ja keskuspankki otti käyttöön poikkeustoimet ja osti pidemmän juoksuajan velkapapereita (jolla toimella laskettiin pidempää korkoa) Ja käsittääkseni kansallisten keskuspankkien holveihin kerääntyi tuon päätöksen seurauksena ylenmäärin nimenomaan Kreikan, Irlannin ja Portugalin velkapapereita – niitähän oli tarjolla.  Noiden papereiden ostaminen markkinoilta on ollut piilotukea, jolla on ohitettu poliittinen päätöksenteko ja aiheutettu viivettä asioiden kestävään hoitoon.

   Näillä toimilla on tosiasiallisesti ohitettu Euroopan "perustuslaki" ja olen varma että Euroopan keskuspankki on ennen operaatiota kysynyt luvan kriisimaiden piilotukeen Euroopan komissiolta ja neuvostolta, jotka vuorostaan ovat tiedottaneet asiasta kansallisia hallituksia, joiden luottamuksen varassa Euroopan komission ja neuvoston toiminta makaa.

   Minusta nyt on aika ottaa opiksi. Oliko kriisi tosiaan niin akuutti ja koko Euroopan olemassaoloa uhkaava, että oikea poliittinen käsittely ja keskustelu voitiin ohittaa? Minusta näin ei ollut ja nyt on aika pieneen Euroopan laajuiseen itsetutkiskeluun. On hyvä että Suomen hallitus on nyt ottamassa tiukempaa linjaa EU:n suhteen.

   Euroopan keskuspankin tehtäväksi on sen peruskirjan kautta annettu vakaan (=inflaatiovapaa) ja kohtuuhintaisen (=vakaat korot) vaihdannan välineen, Euron ylläpitäminen. Tässä tehtävässä ECB on onnistunut paremmin kuin useimmat muut keskuspankit. Ja se tehtävä sille oikeutetusti kuuluu, mutta valtioiden tukeminen ei kuulu eikä sovi keskuspankin tehtäviin.

   1. Täysin totta

      Itsestäni tuntuu, että olemme siirtymässä jälkilailliseen yhteiskuntaan (post-legal society). Tarkoitan tällä sitä, että varsinkin talousasioissa hädän varjolla tehdään yhtä ja toista aikaisemmissa pykälissä määrittelemätöntä ellei peräti kiellettyä – ja jälkeenpäin tehdään laki, joka korjaa lailliset "ongelmat". Tämä ei tietenkään poista systeemin sisäisiä ongelmia – lisää vain pakkelia pintaan.

      EUn ongelmahan on, että järjestelmä on täysin poliittiselle pohjalle pystytetty (kukaan ei halua WW1 tai WW2 tapahtumia enää). Jäsenten taloudelliset edellytykset esim. yhdenvertaisiin korkoihin ovat kuitenkin hyvin kyseenalaiset (pari WSJ'n tuoretta tekstiä – 1 ja 2). Tätä on sitten käytetty viime vuodet hyväksi eli tiettyjen maiden (UK, Saksa, Ranska) pankit ovat rajusti lainoittaneet heikompia maita (PIIGS, Itä-Eurooppa) halpojen korkojen aikana luottaen, että poliittinen yhtymä pelastaa. Nyt on sitten paljastunut, että pelastaminen on käymässä toivottamaksi – mutta tosiasian realisoituessa valtaosa PIIGS- yms. lainapapereista on jo siirtynyt a) EKP'lle (laitonta, kuten mainitsit), b) eri maiden omille keskuspankeille (moraalitonta?) ja c) suoraan valtioille eli rivikansalaisten yhteisiksi "sijoituksiksi".

      Olen hieman eri mieltä tuosta Euron arvon ylläpitämisestä. Näen, että varsinkin FEDin "ultrahuoleton" pelastustoiminta on tuonut uskoa keskuspankkien kaikkivoipaisuuteen ja näin sijoitukset ovat valuneet pois dollarista. Seuraava ryykkäys erittäin tod.näk. tulee johtamaan paljon rajumpaa (vs. 2007-09) pakoreaktioon takaisin taalaan. Edelleen uskon nyky-€uron ja US-taalan jossain välissä olevan about 1:1, ei siksi että taala olisi parempi vaan koska se on vähemmän huono.

      Mutta tämä nyt vähän karkasi aiheesta…

Comments are closed.