Ministeri Häkämies: Suomeen kehitetään kotimaiset pääomamarkkinat

  Konsernijohtaja Kari Stadighin vetämä työryhmä on ansiokkaasti analysoinut maamme pääoma- ja rahoitusmarkkinoita ja perustellut ehdotonta kasvun välttämättömyyttä. Ryhmä on tehnyt selkeitä ja konkreettisia ehdotuksia, joilla kasvua ja työllisyyttä voidaan edistää. Ehdotukset palvelevat hallituksen kehysriihivalmistelua, jossa kasvun vahvistaminen on vahvasti esillä, rahoitusmarkkinoista valtiovarainministeriössä vastaava ministeri Jyri Häkämies sanoo.

Stadighin työryhmän työ täydentää Matti Alahuhdan taloudellisten ulkosuhteiden ja Jorma Elorannan investointien edistämistä koskevia selvitysraportteja.

– Yhdessä ne luovat hyvän päätöspohjan tilanteesta ja keinoista, joilla lähes kymmenen vuotta kestänyt valitettava viennin hiipuminen ja vaihtoataseen  heikentyminen voidaan kääntää nousuun, ministeri Häkämies toteaa.

Häkämies nostaa esille Stadighin suosituksista mm. seuraavat:

– Määräaikainen verohuojennus kasvuyrityksille. Esityksessä voimakkaasti kasvavien ja työllistävien pk-yritysten voittoja ei verotettaisi toiminnan kasvuvaiheessa edellyttäen, että voittovaroja ei nosteta yrityksestä,

– Pienet pörssiosingot verovapaiksi 2500 euroon saakka.

–  Määräaikainen kannuste yksityisille pääomasijoituksille listaamattomiin pk-yrityksiin. Sijoittaja saisi vähentää listaamattomaan yritykseen tekemästä sijoituksesta 50 prosenttia sijoitusvuoden verotettavasta pääomatulosta. Näin kannustetaan sijoittamaan kasvuun.

– Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien uusien pääomasijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 80 prosenttiin määräajaksi.

– Varmistetaan, että merkittävä osa eläkelaitosten sijoituksista kohdistuu Suomeen.

– Yleishyödyllisten yhteisöjen pääomarahastosijoituksille neutraali verokohtelu.

  – Valtio-omisteisten yritysten listaaminen ja ei-strategisista omistuksista luopuminen.

3 thoughts on “Ministeri Häkämies: Suomeen kehitetään kotimaiset pääomamarkkinat

  1. Tylsyys on parasta

     

    Ihmisille on tärkeää elämän ennustettavuus, ei absoluuttisen suuri työssäoloaikana tienattu rahamäärä. Kyseessä on aivan sama kuin sijoittamisessa, kun tuotto on mahdollisimman ennustettavaa, niin uskalletaan sitten riskeerata enemmän. Voimakkaasti kasvavat yritykset pelaavat isommalla riskillä ja siten ihmiset kokevat myös sen riskinä ja stressinä. Tästä on paljon esimerkkejä,  ehkä 1990–luvun lopun IT-yrityksissä työskentelevät ihmiset muistavat vielä ajan.  Rakennusalalla työskentelevät ihmiset muistavat tämän saman asian jo kymmenien vuosien aikana. Silloin kun rahaa tulee, sitä kanssa tulee ja sitten seuraavana vuonna mennään konkurssiin. Kasvun ihannointi johtaa ylisuuriin riskeihin ja riskit toteutuvat kyse on vain koska. Varsinkin jos Euroopan kilpailukyky rapautuu niin kasvu pitää saada muilta yrityksiltä valloittaen. Tämä on vaikeaa ja pysyvä osaaminen kasvatetaan hiljalleen ei äkkiä. Vakaan tasaisesti kasvavat tuottavat yritykset ovat parhaita työllistäjiä. Ei pääomien saaminen ole ongelma, uskottavan kasvun saaminen on.

    Sinänsä on ristiriitaista, että listaamattomaan yritykseen sijoittamalla saa jotain etuja suhteessa listattuihin yrityksiin. Listatut yritykset joutuvat toteuttamaan pörssin sääntöjen vuoksi parempaa hallintoa ja siitä rangaistaan. Yleishyödylliset yhteisöt ovat mielestäni jotenkin historiallinen jäänne. Eikö kaikki yritykset ole yleisesti hyödyllisiä jos ne eivät ole rikollisia? Tuollainen verovapaa ’status ’yleishyödyllisiltä’ yhteisöiltä pitäisi poistaa, eikä antaa lisää niille poikkeuksia ja ihmeellisiä etuja. Mitä yleishyödyllistä on jonkun parkkihallin pyörittämisessä?

    1. Jotkin yhdistykset toimivat vain toimihenkillöidensä hyväksi

      Olen samaa mieltä. En ymmärrä noita yleishyödyllisiä yhteisöjä ja yrityksiä. Käsite yleishyödyllisyys on minullekin aivan samalla tavalla epäselvä kuin sinulle. Eikö roskakuski tee yleidhyödyllistä työtä kun vie roskat pois? Monet rekisteröidyt yhdistykset (siis yleishyödylliset) toimivat vain tuottaakseen palkkaa siinä työskenteleville. Tällaisia tapauksia on aika paljon.

      Mutta tuosta listaamattomien yritysten parempaa kohtelua saatan jopa hieman kannattaa vaikka se vääristääkin kilpailua. Syy on se että listaamattomia omistavat suomalaiset ja pörssiosakkeitamme omistavat enempi ulkomaalaiset. Minua ei haittaa vaikka suomalaiselle omistajaohjaukselle annetaan tällä tavalla hieman kilpailuetua. Kunhan se pysyy kohtuuden rajoissa.

    2. Minun elämässä ei aina ole tärkeää ennustettavuus

      Mulle ei ole aina ollut tärkeintä ennustettavuus. Nyt olen viime vuosina käyttänyt paljon aikaa siihen että olen yrittänyt käsitellä pois lapsuuden traumoja ja muita vanhoja kellariin unohtuneita rojuja. Eikä tuota prosessia voi ennustaa. On ollut yllättävää löytää hieman erilainen minuus. Enkä totta tosiaan voi sanoa että tulos olisi ollut ennustettavaa eikä edes aavistettavaa. Mutta silti niin tärkeä minulle.

      Ja onhan niitä kaikenlaisi muitakin kivoja elämyksiä.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com