2 thoughts on “Minne on Suomen asuntokuplan riskit piilotettu?”
Comments are closed.
Comments are closed.
IPO:issa varmin hyötyjä on listautumisen järjestäjä ja firman analysoija (aika usein Inderes). Jos ”anti” on pelkkää vanhojen osakkaiden myyntiä, myös he hyötyvät.
Kun varmaan aina joku
Suomen sisäistä kustannustasoa määrittävät ennen kaikkea työmarkkinjärjestöt palkkaratkaisuissaan. Lähes kaikki kulut ovat toimitusketjun aikana tuotteeseen kertyneitä palkkakustannuksia.
Julkisen sektorin tulonsiirrot ovat nekin epäsuorasti sidottuja yleiseen palkkakehitykseen
Koneen ilmoitus TK Elevatorin ostosta on niitä hetkiä, jolloin raportti ja moni muukin asia jää taka-alalle, eikä syyttä – kyseessä on järjestely, joka muuttaa koko
Seurasin etänä yhtiökokousta osittain. Alla joitakin kommenttejani. Lopussa linkki koko kokouksen videoon ja siitä tehtyihin tekoäly-yhteenvetoihin.
Yhtiökokous on hieman muuttanut muotoaan. CNBC aloitti lähetyksen perinteisesti muutamalla

Mistä on sijoituskuplat tehty…
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/03/14/tassa-on-asuntorahoituksen-seuraava-fiasko/20103724/12
Suomen valtio tukee asuntovelkaisten nousseita korkoja maksamalla 70% kaikkien 3,8% ylimenevistä? Herää kysymys kuinka suuri merkitys on pääkaupunkiseudun asuntovarallisuudella kontra asuntolainoituksella pankkisektorin kannalta.
jousimies
Valtion takuut tuudittavat pankkeja huolettomaan velanantoon
Valtion takuissa piilee valtion korvausvastuiden kasvamisen ohella toinenkin vaara:
Valtion takuut tuudittavat pankit huolettomampaan velanantoon. Velkaa voidaan antaa sellaisillekin, joiden maksukykyyn ei muuten voitaisi täysin luottaa.
Pankkien huoleton, ja ehkä hieman vastuuttoman puolelle lipsahtava, lainananto taas tekee todennäköisemmäksi sen että tuosta 19 Mrd€ takauksesta osa lankeaa valtion maksettavaksi.
En ole syvällisesti tutustunut tähän aiheeseen enkä voi väittää että tuntisin tätä osa-aluetta niin perusteellisesti että osaisin arvioida riskin suuruutta.
Kai