2 thoughts on “Minne on Suomen asuntokuplan riskit piilotettu?”
Comments are closed.
Comments are closed.
Suomi on jo viisitoista vuotta päättänyt keskittyä elintason ja eteenpäin pyrkimisen sijasta hyvinvointiin. Olemme saaneet elintason tilalle hyvinvointia: Euroopan toiseksi lyhyimmät keskimääräiset työpäivät, korkeimpiin kuuluvan
Suomen pienyritykset uudistuvat vauhdilla. Uusia yrityksiä syntyy nyt enemmän kuin koskaan 2020-luvulla ja vanhoja kuolee nopeammin kuin koskaan. Mutta uusia syntyy silti moninkertaisesti sen mitä
TT:n lista perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin.
USA:n vaaleista on nyt selvitty ja markkinoilla on tapahtunut erilaisia asioita. Selkeimmät signaalit ovat jenkkiosakkeiden vahvistuminen muuhun mailmaan verrattuna, sekä samanaikinen dollarin vahvistuminen. Selvästi uskotaan
Mistä on sijoituskuplat tehty…
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/03/14/tassa-on-asuntorahoituksen-seuraava-fiasko/20103724/12
Suomen valtio tukee asuntovelkaisten nousseita korkoja maksamalla 70% kaikkien 3,8% ylimenevistä? Herää kysymys kuinka suuri merkitys on pääkaupunkiseudun asuntovarallisuudella kontra asuntolainoituksella pankkisektorin kannalta.
jousimies
Valtion takuut tuudittavat pankkeja huolettomaan velanantoon
Valtion takuissa piilee valtion korvausvastuiden kasvamisen ohella toinenkin vaara:
Valtion takuut tuudittavat pankit huolettomampaan velanantoon. Velkaa voidaan antaa sellaisillekin, joiden maksukykyyn ei muuten voitaisi täysin luottaa.
Pankkien huoleton, ja ehkä hieman vastuuttoman puolelle lipsahtava, lainananto taas tekee todennäköisemmäksi sen että tuosta 19 Mrd€ takauksesta osa lankeaa valtion maksettavaksi.
En ole syvällisesti tutustunut tähän aiheeseen enkä voi väittää että tuntisin tätä osa-aluetta niin perusteellisesti että osaisin arvioida riskin suuruutta.
Kai