Miten hyvin ”Sell in May”-ilmiö toimii pandemiavuoden lopussa?
Yksi tunnetuimmista sijoittamisanomalioista on ns. ”Sell in May (and go away)”-ilmiö. Se viittaa siihen, että tilastojen perusteella ajanjaksot toukokuusta lokakuuhun ovat olleet heikompia kuin jaksot marraskuusta huhtikuuhun. Käytännön syitä tälle tehokkaiden markkinoiden teorian vastaiselle ilmiölle voi hakea vaikkapa lomajaksoista: kesäjaksoilla rahaa saatetaan haluta käyttää lomailuun osakkeiden sijaan ja toisaalta kesäisin yrityksissä tapahtunee vähemmän kiinnostavia osakekursseja nostattavia muutoksia. Ja kun ilmiöstä on alettu puhua, se on saattanut muodostaa myös itseään toteuttavan profetian.
Vaikka historiallisesti ”Sell in May” on pitänyt keskimäärin paikkansa, näin ei tietenkään aina ole. Miltä näyttää siis vuoden 2021 tilanne osakkeiden kannalta? Entä kryptovaluuttojen näkökulmasta?
 |
| Hinnat ”kohti kuuta” – mutta missä on kuu nyt? |
Jos kesälomat toimivat tavallisina aikoina jonkinasteisena ajurina kurssien liikkeille, poikkeuksellisen pandemiavuoden jäljiltä nämä ajurit voivat olla tavalliseen nähden moninkertaiset. Syynä on se, että pandemiasta raskaasti kärsineillä aloilla työskenteleviä lukuunottamatta ihmiset ovat saaneet palkkaa tavalliseen tapaan, mutta kuluttamaan ei ole niin helpolla päässyt, mikä on ajanut monet sijoittamaan rahojaan, joita Yhdysvalloissa on tullut myös suorana helikopterielvytysrahana. Kun nyt toivon mukaan rajoituksista päästään rokotusten myötä, ihmisten patoutunut kysyntä pääsee purkautumaan. Osakemarkkinoilla on kuitenkin monenlaisia aloja ja yrityksiä. Osa esim. teknologiayrityksistä on saattanut kuplaantua vahvasti pandemia-ajan uuden sijoitusinnon myötä, kun taas osalle pandemiasta kärsineistä yrityksistä hinnoitellaan edelleen vaikeuksia tavalla, joka saattaa osoittautua ylimitoitetuksi. Näiden välimaastoon taas saattaa jäädä yrityksiä, jotka ovat jääneet osin unohduksiin. Vaikka ala- ja yrityskohtaisesti nähtäneen tavallista vuotta enemmän liikkeitä, mitä päätään nostava inflaatio voi osaltaan paikoin korostaa, koko osakemarkkinaa katsoessa ei liene syytä olettaa tämän vuoden näyttäytyvän mitenkään erityisenä vuotena ”sell in may”-ilmiötä ajatellen: loppuvuoden kehitys tuskin on yhtä suotuisaa kuin vuoden tähänastinen kehitys puhumattakaan vuoden takaisesta tulleesta kehityksestä, mutta tuskin osakemarkkinoilta kannattaa poistuakaan.
Entä onko kryptovaluuttojen puolella tilanne toinen? Vaikka monia teknologiayrityksiä kuten Teslaa onkin ajanut kova spekulaatio, tuo spekulaatio on kuitenkin pääosin kalvennut kryptovaluutoilla spekulointiin verrattuna. Kryptovaluuttojen kuningas Bitcoinin kokemat viimeisen runsaan vuoden muutoslukemat ovat sinänsä olleet käytännössä samaa luokkaa Teslan kanssa, mutta Bitcoin onkin (tavallisiin valuuttoihin sidottuja ”stablecoineja” lukuunottamatta) selvästi vakaimmasta päästä olevia kryptovaluuttoja, kun taas Tesla on kokenut teknologiasektoria ajatellenkin poikkeuksellisen kurssirallin. Siinä missä Teslan kurssi yli 10-kertaistui noin vuoden aikana keväästä 2020, Bitcoin noin 12-kertaistui vuoden 2020 pohjista 5000 dollarin pinnasta tämän vuoden huippuihin 64 000 dollarin paikkeille. Kryptovaluuttojen kakkonen eli Ethereum sen sijaan 38-kertaistui(!) ja tämän vuoden keväällä lukuisien pienempien kryptovaluuttojen kuten DogeCoinin arvot ovat muutamassa kuukaudessa tai jopa vain muutamassa viikossa yli 100-kertaistuneet.
Vaikka pelkästään tavallisia uutislähteitä seuraamalla kryptovaluutoissa tapahtuvien muutosten koko mittaluokka jääkin helposti pimentoon, se ei sinänsä ole varsinaisesti uutinen, että kryptovaluutoilla on osakkeita selvästi suurempi volatiliteetti. Käytännössä tämä on seurausta niiden luonteesta.
Ensinnäkin siinä missä osakkeilla arvon määrityksen pohjana on yritysten liiketoiminta taseineen ja tuloksentekokykyineen, mitä sitten vain höystetään spekulaatiolla siitä, miten yritys pärjää tulevaisuudessa, sekä jossain määrin spekulaatiolla ihan vain kurssiliikkeistäkin, virtuaalivaluuttojen kohdalla kyse on enimmäkseen vain tuosta viimeisestä, eli puhtaasta kurssispekulaatiosta. Toki tämä spekulaatio pohjautuu osaltaan kunkin krypton kokonaistarjontaan eli siihen kuinka paljon kyseistä valuuttaa on kierrossa nyt ja kuinka paljon sitä tulee olemaan kierrossa tulevaisuudessa. Lisäksi joidenkin kryptojen kohdalla voidaan arvioida myös niiden käyttötarkoituksia muunakin kuin Bitcoinin tapaisena arvon säilyttäjänä, osassa kryptoista on sisäänrakennettuna mekanismi, joka tuottaa kyseisten kryptojen haltijoille eli ”hodlaajille”, ja osalla valuutoista voi kerryttää ”staking”-menettelyllä ikään kuin korkoa, mutta tuokin korko tulee käytännössä käsittääkseni kuitenkin aina samana kryptovaluuttana. Pohjimmiltaan pääsääntö siis on kuitenkin, etteivät kryptovaluutat osakkeista poiketen sellaisenaan tuota mitään.
Toisekseen kryptovaluutoille vaikuttaa olevan ominaista se, että niihin sijoittavat nuoret, sekä monesti ihmiset, jotka eivät ole koskaan sijoittaneet esimerkiksi osakemarkkinoille. Kryptovaluutoissa mahdolliset valtavat tuotot tietysti houkuttavat, ja erityisesti tämän vuoden puolella myös osakemaailmassa nähty sijoittamisen yhteisöllisyys on nostanut entistä enemmän päätään, kun ihmiset toitottavat verkossa sitä, mihin pitäisi sijoittaa. Ja kun riittävän moni toitottaa samaa, kurssit voivat lähteä omalle paraboliselle raketoinnilleen hyvinkin lyhyessä ajassa. Kryptomarkkinan villiä länttä kuvaa hyvin se, että toisinaan kaikille voi olla selvää, ettei jossakin sijoituskohteessa (kuten jossakin lukuisista ”dogea” matkivista koiravaluutoista tai Elon Muskin mukaan nimetyistä valuutoista) ole lähtökohtaisesti mitään järkeä, mutta mukaan lähdetään sen toivossa, että ns. hype johtaisi massiivisiin tuottoihin. Moni lähtee siis mukaan vain ja ainoastaan siksi, että arvelee monen muunkin lähtevän mukaan. Niin mielipuoliselta kuin se kuulostaakin, käytännössä valtavat määrät ihmisiä ympäri maailmaa siis viskelevät pieniä ja joskus isompiakin summia ympäriinsä erilaisiin tiedostetusti ponzi-huijausten tapaan toimiviin rakennelmiin.
No, mitä tämä tarkoittaa ”Sell in May”:tä ajatellen? Jos erilaiset kasvuosakkeet kärsivät alkuvuodesta, kun spekulaatioon pohjautuvalle arvonnousulle alettiin pikkuhiljaa kaivata enemmän perusteita pandemian väistymistä odotellessa ja inflaation uhatessa, eikö ole luontevaa, että sama iskisi kovaa myös kryptovaluuttoihin, joissa hintaspekulaatio ei ole vain höyste tai merkittävä osa kakkua, vaan käytännössä koko homman ydin?
Viimeisten viikkojen aikana kryptot ovatkin sinänsä tulleet rajusti alas. Yhtenä ajurina on ollut Elon Muskin viestintä ja erityisesti päätös lopettaa Bitcoinin hyväksyminen maksuvälineenä Tesla-autoja ostaessa, kun taas vain pari kuukautta aiemminhan päinvastainen ilmoitus puolestaan nostatti Bitcoinin kurssia. Ja toisaalta rajusta laskusta käännyttiin takaisin ylöspäin suurinpiirtein samaan aikaan kun Musk selvensi Twitterissä, ettei Tesla ole myynyt Bitcoinia (enempää kuin mitä oli myynyt aiemmin keväällä):
Musk onkin twiiteillään tuntunut ohjaavan markkinaa viime aikoina häiritsevän paljon – varsinkin Dogecoinin kohdalla koko viime aikainen hype Dogecoinin satakertaistumisineen lienee hyvin pitkälti Muskin toimien seurausta. Voi silti olla, että markkinaliikkeet olisivat Bitcoinin osalta olleet isossa mittakaavassa lähes samansuuruisia ja suunnilleen samanaikaisia ilmankin Muskia. Selvää on joka tapauksessa, että toukokuun alku olisi ollut ainakin lyhyellä tähtäimellä loistava paikka myydä kryptovaluuttaomistuksia.
Mutta entä toukokuusta eteenpäin? Kryptomarkkinoilla yleinen konsensus tuntuu olevan (tämän sukelluksen jälkeenkin), että kryptojen 4-vuotiseen sykliin kuuluva härkä- eli nousumarkkina on edelleen käynnissä ja tulisi jatkumaan vielä suurin piirtein tämän vuoden loppuun. Ehkä näin voi käydäkin, mutta itse en siihen usko, enkä vetäisi liiallisia johtopäätöksiä parin aiemman kryptosyklin perusteella. On luonnollista, että kun Bitcoinin ja koko kryptomarkkinan markkina-arvo kasvaa, myös liikkeiden suhteellinen suuruus pienenee. Institutionaalisten sijoittajien mukaan tuleminen sekoittaa myös pakkaa uudella tavalla.
Ja entäs se taakse jäävän pandemiavuoden merkitys? Pandemiaolojen väistyminen vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen, mutta toisaalta voi kysyä, vaikuttaako kryptovaluuttojen kysyntään vielä enemmän pandemiaelvytyksen seurauksena tuleva inflaatio. Bitcoinin yksi keskeisistä ominaisuuksista on se, että sen tarjonta on euron ja dollarin kaltaisesta ns. fiat-rahasta poiketen ennalta määritetty. Bitcoin on inflatorisuuden sijasta käytännössä deflatorinen, ja siksi Bitcoin sekä valtaosa muista kryptoista voidaankin nähdä hyvänä suojana inflaatiota vastaan. Toisaalta kryptomarkkinoilla tavoiteltaviin tuhansien prosenttien voittoihin verrattuna parin prosentin inflaatio on aika lailla hyttysen ininää, joten voi kysyä, kuinka merkittävä ajuri suhteellisen maltillisena pysyvä inflaatio voi kryptojen kohdalla loppujen lopuksi kuitenkaan olla. Niinpä loppujen lopuksi kryptomarkkinoiden kehityksen toukokuusta lokakuulle saattaakin määrätä yksinkertaisesti vain yleinen usko kryptomarkkinasyklin pituudesta ja suuruudesta, ja siinä puhtaan spekulaation ja osin itseään toteuttavien profetioiden maailmassa pandemia ja inflaatio saattavat olla vain suhteellisen pieniä yksityiskohtia.
Kaverit on ruvennut hakemaan inflaatiosuojaa asuntosijoituksista, kullasta ja kryptovaluutasta.
Suojaisan keitaan löytäminen on vaikeaa. Asuntojen hinnat rommaa jos korot nousee ja asuntovelalliset joutuu vaikeuksiin. Osakkeet romahtaa nekin jos korot nousee. Mutta kryptot voisivat olla inflaatiolle immuuneja – vai ovatkohan?
Minua arveluttaa enkä ole ainakaan vielä uskaltanut koskea niihin.
Olis kiva jos joku osaisi selittää minkälaisen roolin nuo kryptot tulevat saamaan yhteiskunnassa.
Kiitos kommentista. Näkisin, että kryptot enemmän hyötyvät kuin kärsivät inflaatiosta.
Suurin osa kryptoista ei käytännössä saa mitään muuta kuin spekulatiivisen roolin. Bitcoin kuuluu myös tähän joukkoon: alussa siitä puhuttiin vaihdannan välineenä, mutta ei se sellaisena kunnolla toimi monestakaan syystä, joten käytännössä se on vain yhdenlainen digitaalinen kulta. Jotkin kryptovaluutat voivat tai voisivat kuitenkin toimia esim. sisällöntuottajien ansainnan välineenä.
Jostakin kryptovaluutasta voisi tulla globaali maksuväline jolla tehdään pienten summien kännykkämaksuja.
Pelkään että suuret keskuspankit, Euroalueella, USA:ssa ja Kiinassa asettuvat tälle kehitykselle poikkiteloin ja kehittävät omat digitaaliset rahansa. Ne eivät hevin luovu käteisen rahan monopolista, mutta voihan se olla että nuo isot dinosaurusmaiset organisaatiot myöhästyy ja joku kryptovaluutta ehtii ensin.