Miten virtuaalivaluutat voivat vaikuttaa maailmantalouteen

Virtuaalivaluutat ovat tämän vuoden puhutuimpia aiheita. Ihmekös tuo, sillä Bitcoin on lähes kymmenkertaistanut arvonsa vuoden 2017 aikana. Jotkut väittävät virtuaalivaluutan olevan vain huumekauppiaiden ja pörssikeinottelijoiden leikkirahaa, jolla ei ole todellista arvoa, toisten mielestä se taas tulee mullistamaan maailmantalouden ja vapauttamaan kaikkien maiden kansalaiset keskuspankkien otteesta. Mistä virtuaalivaluutoissa oikeastaan on kyse?

Virtuaalinen raha on varsin vanha keksintö. Ensimmäiset virtuaalivaluutat eivät olleet suinkaan olleet nykyiseen tapaan hajautettuja kryptovaluuttoja, eikä niillä käyty kauppaa pörsseissä. Nykyaikaisten virtuaalivaluuttojen esi-isiä olivat massiivisissa monen pelaajan verkkoroolipeleissä (MMORPG) käytettävät rahayksiköt.

Vuonna 1997 julkaistu Ultima Online oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt roolipeli, jossa pelaajat pystyivät ostamaan ja myymään pelinsisäisiä tavaroitaan kultarahoilla. Maailmaan syntyi nopeasti erilaisia ammatteja, sillä pelaajat pyrkivät tienaamaan kultarahoja, joiden avulla heidän pelihahmonsa muuttuivat vahvemmiksi. Jotkut pelaajat halusivat hahmolleen maagisia miekkoja ja erikoisvarusteita näkemättä lainkaan vaivaa niiden hankkimiseen, joten pelinsisäinen talous karkasi nopeasti reaalimaailman puolelle. Pienituloiset pelaajat alkoivat myymään pelinsisäistä rahaa oikeita valuuttoja vastaan.

Toimivan talousjärjestelmän luominen osoittautui odotettua hankalammaksi, ja Ultima Onlinen talous kärsikin usein hyperinflaatiosta. Myöhemmin julkaistut nettipelit – RuneScape ja etenkin World of Warcraft onnistuivat huomattavasti paremmin virtuaalisen talousjärjestelmän luomisessa. Vuonna 2003 julkaistu World of Warcraft olikin ensimmäinen MMORPG, jota pelaamalla pystyi jopa tienaamaan elantonsa. Esimerkiksi Kiinaan nousi nopeasti valtavia pelihalleja, joissa ammattipelaajat viettivät päivänsä keräämällä pelinsisäistä valuuttaa ja myymällä sitä vauraammissa maissa asuville pelaajille.

Ensimmäiset virtuaalimiljonäärit

Virtuaalivaluutat nousivat ensimmäisiä kertoja uutisiin Second Life -virtuaalimaailman ansiosta. Second Life ei tarkasti ottaen ollut tietokonepeli, vaan avoin maailma, jossa ei ole mitään sääntöjä tai päämäärää. Kaikki maailman elementit olivat myös täysin käyttäjiensä muokattavissa. Tämä virtuaalimaailma vertautuukin paremmin nykyaikana suosittuun sosiaaliseen mediaan kuin tietokonepeleihin.

Second Life oli täysin vapaasti muokattavissa, joten virtuaalimaailmaan alkoi nopeasti syntymään aineettomia hyödykkeitä. Pelaajat alkoivat suunnittelemaan toisilleen erilaisia esineitä, vaikkapa erikoisia vaatteita tai hienoja asuntoja. Monet yritykset innostuivat myös lähtemään mukaan Second Lifen virtuaalimaailmaan, ja maailma alkoi hiljalleen täyttymään ostoskeskuksista, jotka johdattivat pelaajan suoraan kyseisen yrityksen nettikauppaan.

Tämän virtuaalimaailman valuuttana toimivat Linden dollarit, joita pelaajat saattoivat ostaa suoraan Second Lifen maailmaa ylläpitävältä yritykseltä. Myöhemmin tämä valuutta päästettiin kellumaan, jonka tuloksena Linden dollarien arvo määräytyi kolmansien osapuolten ylläpitämissä pörsseissä. Maailman asukkaat pääsivät siis itse määrittämään valuuttansa arvon.

Second Life tarjosi käyttäjilleen aivan uudenlaisia tapoja tehdä rahaa. Kuka tahansa graafinen suunnittelija pystyi luomaan erilaisia virtuaaliesineitä ja myymään niitä kanssapelaajilleen. Lisäksi kauppaa käytiin esimerkiksi virtuaalisilla tonteilla. Maailman ensimmäinen virtuaalivaluutalla rikastunut miljonääri – Ailin Graef – tienasi omaisuutensa toimimalla grynderinä Second Lifen maailmassa.

Hajautetut virtuaalivaluutat – verokarhun painajainen

Bitcoin eroaa edellä mainituista valuutoista siten, että sillä ei ole lainkaan liikkeellelaskijaa. Tämän valuutan idean esitteli Satashi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt henkilö. Bitcoinin perusidea on siinä, että mikään taho ei laske tätä valuuttaa liikkeelle, vaan jokainen on vapaa luomaan omia Bitcoinejaan tietokoneensa laskentatehoa käyttämällä. Valuutan arvo määräytyy muiden virtuaalivaluuttojen tapaan puhtaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Virtuaalivaluutat ovat herättäneet huolta eri maiden hallituksissa, sillä niiden verottaminen on erittäin hankalaa, eikä valtio pysty ohjailemaan niiden arvoa rahapolitiikalla. Erityisen hankalaa tämä on Bitcoinin kohdalla, sillä mikään yksittäinen taho ei ylläpidä tätä valuuttaa. Bitcoin eroaa esimerkiksi Linden dollareista siten, että jälkimmäisen kohdalla viranomaiset voivat vaatia Second Life virtuaalimaailmaa ylläpitävältä yritykseltä selvitystä eri käyttäjien varallisuudesta, mutta Bitcoinin kohdalla tämä ei ole mahdollista.

Virtuaalivaluuttojen yleistyminen onkin saanut monien maiden hallitukset varpailleen. Esimerkiksi EU on lähivuosien aikana laatinut useita, toinen toistaan tiukempia rahanpesudirektiivejä, jotka vaativat jokaisen virtuaalivaluutan ostajan ja myyjän tunnistamista. Rahavälityspalveluiden lisäksi tämä vaikuttaa myös esimerkiksi nettikasinoiden toimintaan, sillä casino ei voi ottaa talletuksia vastaan virtuaalivaluuttana ilman asiakkaan henkilöllisyyden selvittämistä.

Kuvien lähteet:  BitcoinSecond Life

 

Related Posts