Muistutus populisteille: tukipakettien tehtävä oli ajan ostaminen
Ensinnäkin vaikuttaa vahvasti siltä, että Kreikka saa luottonsa ja pysyy eurossa, sen verran ovat äänenpainot muuttuneet sovitteleviksi viime päivinä. Osapuolet näyttävät tajunneen olevansa viimeisellä rajalla, josta paluuta ei ole ilman nopeaa sovintoa. Sen on hyväksynyt Kreikan hallituskin, ja Tsipras haluaa pitää Kreikan eurossa, kuten suurin osa kansalaisistakin. Nyt vain kaikki tulevat sopivasti vastaan ja homma on paketissa ainakin joksikin aikaa.
Jos Kreikka sittenkin vielä päätyisi eurosta ulos, monet euroalueen kansalaiset syyttävät sille myönnettyjen tukipakettien olleen alusta asti rahan haaskausta, koska lopputulos oli tiedossa. Näin tosin sanovat monet joka tapauksessa, meillä perussuomalaiset Timo Soinin johdolla. Taklaan väitteen jo tässä vaiheessa yhdeltä oleelliselta kannalta.
Kun Kreikan tukemisesta päätettiin euroryhmässä ja sen kansallisissa vaaleissa, kukaan tuskin oli sen suhteen naiivi, että kuvitteli Kreikan ongelmien haihtuvan sen siliän tien. Kaikki toki toivoivat sen kykenevän kasvua ja valtiontalouden tasapainoa edistäviin uudistuksiin, mutta tukipaketeilla oli toinen ja yhtä oleellinen funktio: ajan ostaminen euroalueelle. Rahaliitoltahan puuttuivat vielä pari vuotta sitten turvapuskurit, joita ilman grexit olisi tuottanut valtavan talousmyrskyn.
Kreikan lähtö olisi aiheuttanut välittömien luottotappioiden (joita on tullut joka tapauksessa ja tulee lisää ilman ihmettä) ohella ketjureaktion, kun usko muiden ylivelkaisten euromaiden maksukykyyn olisi kadonnut. Jos ja kun Italian, Espanjan ja Portugalin – ja luultavasti monen muunkin – korot olisivat loikanneet taivaaseen, seurauksena olisi ollut kassakriisi, jonka hoitamiseen euromailla ei ollut edellytyksiä. Euro olisi murentunut suurella todennäköisyydellä, ja tuottanut samalla niin valtavan talouskriisin, että Lehman-rytäkkä 2008 oli siihen verrattuna aurinkoinen piknik.
Itse äänestin noissa vaaleissa paljolti sen perusteella, että puolue oli valmis romahduksen estämään tukemalla Kreikkaa. Kyse oli ajan ostamisesta, ja se kannatti. Parissa vuodessa on saatu kasaan Euroopan vakausmekanismi (jota Kreikka nyt haluaa käyttää), EKP:n OMT-ohjelma ja euroalueen kattava pankkivalvonta. Lisäksi keskuspankki aloitti rahaelvytyksen, joka on pitänyt kurissa valtionvelkojen korkotason.
Ilman näitä puskureita euroalue olisi syöksynyt grexitin iskiessä lamaan, jolle olisi aivan varmasti kertynyt hintaa paljon enemmän kuin tukipaketeille. Tämä koskee erityisesti Suomen kaltaista vientiriippuvaista maata, jonka Kreikka-vastuut ovat pienet verrattuna viennin romahduksesta seuranneisiin menetyksiin – joita olemme turvapuskureista huolimatta saaneet niellä, kun epävarmuus on heikentänyt euroaluetta.
Kuten viikko sitten ennustin, turvapuskureiden ansiosta paniikki ei riehaantunut merkittäväksi, vaikka markkinoilla on hermoiltu tilanteen ratkeamista odotellessa. Lamalta todennäköisesti vältyttäisiin, vaikka sopua ei tulisi. Jos ja luultavasti kun se tulee, tilanne normalisoituu nopeasti ja euroalueen mukavaan alkuun päässyt toipuminen jatkuu – ja pörssit jatkavat ylöspäin ainakin vuoden perspektiivillä.
Minä olisin osannut pelastaa euron ja EU:n jo silloin…
Ensinnäkin, Suomen budjetti on vähän päälle 50 miljardia ja Kreikasta tulee takkiin ainakin miljardi tai pari, koska velkakirjat ostettiin ylihintaan, joten en näkisi, että tällainen on mitenkään pieni verrattuna viennin menetyksiin, sillä niitä ei olisi edes välttämättä tullut, sillä ei Suomi näihin kriisimaihin pahemmin vie, eikä mitään kriisiä olisi edes tullut, kun kerron että:
Tämä QE, joka on vastoin EU:n perustuslakia, jossa valtiot ostavat omia velkakirjojaan olisi voitu aloittaa jo silloin, jolloin ei olisi päästetty korkoja nousemaan. Esim. Suomen keskuspankki olisi ostanut kaikki velkakirjat, mitä valtio myy 2 % korolla ja jos joku maksaa alle, niin saa sen. Sama olisi voitu tehdä noille kriisimaillekin. Kreikan velkoja olisi leikattu oikein kunnolla ja Valtiot olisivat pääomittaneet pankkinsa, jolloin ne olisivat saaneet maksaa, joiden kuuluisikin maksaa. Nyt kapitalismi ei ole tominut. Niin ja Japani on ostellut omia velkakirjojaan jo useamman vuoden ja omistaa yli 100 %/bkt velastaan, jota on jotain 250 %/bkt:sta ja korot/bkt ovat siinä 2 % hujakoilla, eli maailman pienimpiä. Ei ole mitenkään uusi idea, siis tämäkään.
Ja vielä sen verran, että monelle valtiolle iski lama, siitä huolimatta, että Kreikka pysyi eurossa. En jaksa kaikkia euromaita tähän laittaa, mutta esim Italian tupla-dippi on varsin selvä ja täyttää laman merkit. http://www.tradingeconomics.com/italy/gdp-growth
Tukipakettien tarkoitus oli ostaa aika, ajaa EU-projektia eteen päin ja pelastaa pankkien omistajat tappioilta.
Lyhyehkösti
Kiitos kommenteista, poleemiseen juttuun poleemiset vastaukset, hyvä niin.
Otan kantaa pariin asiaan lyhyesti, jottei keskustelu turpoa, meillä lienee kesällä jo aikarajoitteemme sen käymiseen. Ja pääosin nämä asiat ovat sen luontoisia, etteivät ne väittelemällä ratkea. Ainakaan tässä[mr1] .
”Jos joku on ylivelkainen ja maksukyvytön, ja ajautuu velkasaneeraukseen, ei tarkoita, että joku, joka ei ole ylivelkainen ja maksukyvytön sellaiseksi muuttuisi.”
Oletan että näin olisi käynyt, koska mm Lehman-paniikissa periaatteessa maksukykyiset instanssit joutuivat tilapäiseen maksukyvyttömyyteen, kun niihin ei luotettu ja käteistä ei ollut. Illiquid muuttui insolventiksi. Tästä ovat kirjoittaneet monet raskaan sarjan ekonomistit, mutta kukin valitsee omansa, jos perusteluita tarvitaan.
”Mikään olemassaoleva tieto ei tue näkemystä, että Kreikan velkasaneeraus olisi automaattisesti aiheuttanut finanssimarkkinakontaagion – olettaen, että luotottaneista pankeista olisi pidettyä huoli.”
Kyllä tästä vahva pelko oli Lehman-rytinän jälkeen – ja tästä ovat kirjoittaneet monet raskaan sarjan ekonomistit, mutta kukin valitsee omansa, jos perusteluita tarvitaan. Toisaalta yksi ongelma oli se, että monella maalla ei olisi ollut varaa (Saksalla kyllä) pankkisektorinsa siivoamiseen – paitsi omassa valuutassa, jolloin ne olisivat voineet lyödä sisään itse lyötyä rahaa. Uhkana oli siten euron hajoaminen.
”Onko yhtäkään laskelmaa tai selvitystä, joka tukisi kantaansa”
Kieltämättä väite on hiukan lonkalta vedetty, mutta se perustuu siihen, kuinka paljon bkt rysähti 2008 finanssikriisissä, ja oletukseen, että euron hajoamisen lasku olisi ollut vielä kovempi. Ei tätä kukaan tietysti varmaksi tiedä, et sinä enkä minä tai muukaan. Tästä asiasta saamme tutkijoilta rajattoman määrän erilaisia arvioita tarpeen tullen.
”Monelle valtiolle iski lama, siitä huolimatta, että Kreikka pysyi eurossa. En jaksa kaikkia euromaita tähän laittaa, mutta esim Italian tupla-dippi on varsin selvä ja täyttää laman”
Totta, mutta olettaakseni meno olisi ollut vielä rajumpaa, jos euro olisi hajonnut.
Heikki
[mr1]
Joo, ei jaksa pullataikinaa paisutella
”Monelle valtiolle iski lama, siitä huolimatta, että Kreikka pysyi eurossa. En jaksa kaikkia euromaita tähän laittaa, mutta esim Italian tupla-dippi on varsin selvä ja täyttää laman”
Hetken olisi vointu olla meno rajumpaa, mutta omassa valuutassa olisi voinut alkaa elvyttää ja ei olisi tullut tällaista kituuttamisvaihetta.
Unohdit aivan täysin, että QE:n aloittamisella olisi kuitattu kaikki ongelmat, printtaamalla rahaa. Ei sitä varten mitään uusia instansseja ole luotu. Jenkitkin aluksi luotti, että antaa markkinavoimien ja luovan tuhon hoitaa homma, mutta sitten hokasivat, että voi vattu. Tämä spirallihan vie pohjalle, että nyt tarttee tehdä jotain ja he alkoivat ostelemaan ja kikkailemaan pankkien papereita, että nämä saivat likviditeettiä selviytyäkseen basel kolmosen vaatimuksista.
PÄÄPOINTTI on, että tässä pelastettiin PANKKIEN OMISTAJAT ja oliko tämä jonkun mielestä REILUA? 90-luvulla, kun pankkikriisi iski Norjaan Ruotsin ja Suomen tavoin, niin valtio kylmän viileästi katsoi, että koska pankki oli maksukyvytön ja tämän jälkeen nollasi osakkeenomistajat ja otti pankin haltuunsa. Näinkin voi toimia, että ei ole pakko kansallistaa tappioita "solidaarisuuden nimissä".
Mörkö olisi vienyt vain lähinnä varakkaiden omaisuudet, mutta nyt kaikki köyhimmätkin saavat maksaa näistä seikkailuista.
Pankkien kansallistaminen olisi ollut oikeudenmukaisempaa
”PÄÄPOINTTI on, että tässä pelastettiin PANKKIEN OMISTAJAT ja oliko tämä jonkun mielestä REILUA? 90-luvulla, kun pankkikriisi iski Norjaan Ruotsin ja Suomen tavoin, niin valtio kylmän viileästi katsoi, että koska pankki oli maksukyvytön ja tämän jälkeen nollasi osakkeenomistajat ja otti pankin haltuunsa. Näinkin voi toimia, että ei ole pakko kansallistaa tappioita ”solidaarisuuden nimissä”.
Mörkö olisi vienyt vain lähinnä varakkaiden omaisuudet, mutta nyt kaikki köyhimmätkin saavat maksaa näistä seikkailuista.
”
Juuri näin. Euroalueella päädyttiin pelastamaan pankkien omistajat, kun samaan aikaan esim. Britanniassa käytännössä kansallistettiin toviksi Lloyds ja RBS. Edellämainittu vielä pilkottiin kahteen osaan. Vanhojen osakkaiden omistukset liudentuivat pois, mikä oli ihan oikein, kun eivät olleet täyttäneet omistajan velvollisuuksiaan ja käyttäneet oikeuttaan ja valtaansa yrityksen ja sen toimivan johdon valvontaan ja ohjaamiseen. Yksinkertaistaen osakkaat epäonnistuivat omistajina ja siksi käytännössä menettivät sijoituksensa. Heidän kohdallaan sijoittajan riskit realisoituivat ja oikeus tapahtui.
Kuvitellaanpa, että Kreikkaan roskalainoja myöntäneet ranskalaiset ja saksalaiset suurpankit olisikin päätetty ongelmaluottojen nollaamisen jälkeen suoraan uudelleenpääomittaa kotivaltioidensa toimesta ja samalla käytännössä suunnatuilla osakeanneilla kansallistaa. Tämä olisi ollut paljon oikeudenmukaisempi ratkaisu kuin nyt toteutettu pankkien ja niiden omistajien pelastaminen euroryhmän maiden veronmaksajien talkoilla.
Ymmärsivätköhän Jyrki tai Jutta mistä oikein oli kysymys? Voisiko Suomessakin joskus valita valtiovarainministeriksi ihan jonkun talousosaajankin?
Halpaa tietä ei ollut
Olen sinänsä samaa mieltä siitä, että sössineet pankit pitäisi kansallistaa, ja näin olisi pitänyt tehdä mm Suomessa 90-luvulla. Perusongelma oli vain se tässä kriisissä, että joillakin mailla kuten Saksalla kyllä oli resurssit siihen, muttei monella muulla maalla olosuhteiden takia- vaikkapa Espanjalla. Se ei saanut rahaa mistään järjelliseen markkinahintaan. Ilman euroalueen turvapuskureita sen olisi pitänyt erota eurosta, jotta se olisi voinut pääomittaa pankkinsa setelipainon turvin.
Ok, jos on sitä mieltä että euro pitäisi joka tapauksessa hajottaa niin onhan se ratkaisu – mutta tästä seurannut kriisi olisi kyllä johtanut rankkaan lamaan euroalueella ja muuallakin. Jos euro olisi hajonnut, luottotappiot ja luottamuksen puute olisivat ajaneet Euroopan rankkaan rahoituspulaan, vaikka sekin olisi ajan mittaan tietysti helpottanut. Se on oleellinen pointtini. On turha kuvitella, että tästä olisi selvitty kuivin jaloin vain purkamalla euro ja palaamalla omaan valuuttaan.
Euron pohjimmaisesta hyvyydestä tai huonoudesta en jaarittele enempää, siitä on Piksussa keskusteltu laajasti aiemmin. Anyway, kannatan euroa, mutten varauksettomasti, ja ei sen hallitsematon hajoaminen taatusti ole vaivaton tie kuten euron vastustajat kuvittelevat.
Heikki
Rahaa saa luotua keskuspankissa niin paljon kun huvittaa…
Espanjan keskuspankki ostaa nytkin sen lainoja ja kerroin jo aikaisemmin, että se olisi voinut tehdä samaa aikaisemmin. Näin ei vain tahdottu tehdä silloin. Nämä säännötkin ovat aika "joustavia", kun halutaan. Silloin ei vain ollut poliittista tahtoa ja taitoa!
Argentiinan pörssi nousi 2000-luvun alun jälkeen 1500 % parissa vuodessa, kun se irrottautui usd pegistä, joka on sama asia kuin ECU 90-luvulla ja tämä euro nyt periaatteessa. että ei se lamalta vaikuttanut. En halua euroeroa. Tahdon suunnilleen samanlaisen Euroopan kuin herra Varoufakis, mutta kun tähän helvatin kuristamiseen on lähdetty, niin kuristetaan oikein kunnolla sitten. Ei mitään tolkkua.
Keskuspankista saa niin paljon rahaa kuin vain jaksaa näppäimistöä hakata. Aiheuttaahan tämä liiallisissa mittasuhteissa inflaatiota, mutta ei se ketään tapa. Tämä kuristuspolitiikka sen sijaan tappaa ihmisiä ympäri Eurooppaa.
Voin mielihyvin avata hieman enemmän tätä Japanin mallia, jossa keskuspankki ostaa kaikki velkakirjat tiettyyn korkoon, jolloin korot eivät NoUsE liian korkeiksi. Ei sille ole mitään estettä euroalueella, sillä keskuspankki ostaa QE:ssa näitä papereita jo nyt.
Kaikilla mailla on keskuspankki ja resurssit. Kyse oli jälleen tahdon puutteesta ja siitä, että eliitti meni kansan edelle. Omakin nettovarallisuuteni on useampi sata tuhatta euroa, että itsekin kuulun maailman rikkaimpaan 1 % kevyesti, mutta onhan tämä touhu aivan käsittämätöntä.
Huopanen, itsekin toivoisin, että valtiovarainministerinä ei olisi vuoron perään Urpoa ja Stubidoa, mutta ei auta itku markkinoilla. Pakko sivistää kansaa, että eduskuntaan valittaisiin jengiä, jolla edes joskus välähtäisi.
Tämä keskuspankki ja rahanluonti on jotain, mitä jengin ei haluta tietävän, sillä kun uskotaan, että rahaa saa vain liikepankeista, niin jengi elää pankkiherrojen pelossa. Tietysti pitää myydä velkakirjoja myös muille kuin itselle, että markkinat toimivat, mutta ei ole pakko olla "markkinoiden" armoilla, vaikka ihmisille näin halutaan uskotellakin.
Tahdon oikeasti takoa ihmisten päähän, että valtioilla olisi ollut resursseja, mutta ei tahtoa. Annoin jo keinotkin päästä pahimman yli. Ei ole pakko myydä markkinoille. Voi myydä myös keskuspankille, kuten nyt tehdään. Goebbels sanoi, että ihmiset uskovat mitä tahansa, kun toistaa tarpeeksi, niin toivoisin tämän toiston jo alkavan upota.
Pari pointtia vielä tuli mieleen tossa telkkaria tsiikatessa.
– Espanja on varsin surkea esimerkki, sillä sinne tuli pankkikriisi joka tapauksessa ja se johtui asuntoluotoista, joiden vuoksi valtio joutui pääomittamaan pankkeja, joten Kreikan velkojen leikkaamisella ei olisi ollut enää mitään vaikutusta tähän soppaan, joka meni ihan reisille joka tapauksessa.
– Nordean aamukatsauksen mukaan Ranskalla ja Italialla oli suurimmat vastuut Kreikan velkakirjoista ja Saksalla taisi olla kolmanneksi, joten Espanjaa ei paljon Kreikan konkurssi olisi suuntaan tai toiseen heitellyt tässä tilanteessa.
– Euro voidaan saada tomimaankin, mutta se edellyttää,
että Saksa ei tahko 8 % vaihtotaseylijäämää, sillä se on kaikilta muilta euromailta pois kilpailukyvyn merkeissä.
Luodaan automaattisia vakauttajia eurokehitysmaihinkin.
Liksojen suuntaviivoissa otetaan huomioon muut EU-maat, ettei kenellekään pääse kertymään enää jatkossa tuollaista 8 % vaihtotaseylijäämää.
Ylijäämän kasvaessa kasvatetaan palkkoja ja lisätään kotimaista kysyntää eri keinoin.
Hiljalleen EU:lle luodaan yhteisiä elimiä ja siitä tule Euroopan Yhdysvallat.
EU:n Yhdysvalloissa Saksakin maksaa liksansa yhteiseen pussiin, josta ne ripotellaan kaikille tasaisesti, jolloin ei ole enää ongelmia sen kanssa ja palkkaerojakaan ei enää ole, kun kaikki on yhtä perhettä. Tadaa!
Unohdatte oleellisen seikan
”Ranskalla ja Italialla oli suurimmat vastuut Kreikan velkakirjoista ja Saksalla taisi olla kolmanneksi, joten Espanjaa ei paljon Kreikan konkurssi olisi suuntaan tai toiseen heitellyt tässä tilanteessa.”
– Se markkinapaniikkilogiikka olisi mennyt niin, että velkajärjestelyjen laajentumisen pelossa kaikkien kriisimaiden korot olisivat loikanneet taivaaseen – joka tuolloin olikin suunta ennen EKP:n OMT:ta – joka olisi tarkoittanut, että ne eivät voi uusia velkojaan, eivätkä siten suoriutua erääntyvistä veloistaan. Defaultia ei voitu estää euromaiden voimin, kun ei ollut siihen vielä välineitä. Kriisimaita olisivat loppuneet rahat ihan kuten Kreikalta nyt –vai onko tämä viimeinenkin väite puhuvapääpropagandaa? Että Kreikka ei ole rahapulassa?
Ne eivät olisi selvinneet tilanteesta kuin eroamalla eurosta – ja lappamalla sitten setelikoneesta rahaa tarpeisiinsa. Ihmettelen suuresti, jos joku kuvittelee tämän prosessin sujuneen kivuttomasti.
”Euro voidaan saada tomimaankin, mutta se edellyttää, että Saksa ei tahko 8 % vaihtotaseylijäämää, sillä se on kaikilta muilta euromailta pois kilpailukyvyn merkeissä.
Luodaan automaattisia vakauttajia eurokehitysmaihinkin.
Liksojen suuntaviivoissa otetaan huomioon muut EU-maat, ettei kenellekään pääse kertymään enää jatkossa tuollaista 8 % vaihtotaseylijäämää. Ylijäämän kasvaessa kasvatetaan palkkoja ja lisätään kotimaista kysyntää eri keinoin.
Hiljalleen EU:lle luodaan yhteisiä elimiä ja siitä tule Euroopan Yhdysvallat.”
– Tästä olen pääpiirteissään samaa mieltä.
Heikki
PS
Tunnutte unohtavan, että 2012 Espanjan korot olivat kuudessa prosentissa
http://www.bloomberg.com/quote/GSPG10YR:IND
Mitä kuvittelette sen ja monen muun maan koroille taphatuneen, jos oletuksena olisi ollut, että ne eivät maksa velkojaan, eikä euromailtakaan tule tukea? Ja miten ne olisivat sotkusta selvinneet? Eivät millään muulla kuin euron hajottamisella. Yhdelle Kreikalle vielä löytyy rahaa, mutta Espanja ja Italia olisivat pelastettavaksi aivan liian suuret.
Vaikka kannattaisi euron purkamista, niin tämä tie olisi ollut siihen mahdollisimman kallis.
Heikki
PS2
Vasta Kreikka kakkosen jälkeen luotiin OMT ja EVM. Lisäaika auttoi. Suomen vastuut kakkosessa pari miljardia, josta osa voi jäädä saamatta, mutta tuskin kaikki. Euron hajoamisen laskua ei kukaan tiedä, mutta jotain osviittaa siitä saa kun katsoo, paljonko pelkät eivät kovin laveat Venäjä-pakotteet ovat rassanneet vientiämme.
Heikki
Markkinakongtaagiosta
Jos velkajärjestelyt eivät vaikuttaisi markkinoihin, niin miksi ihmeessä Espanjan – ja muiden kriisimaiden – korot sitten olivat noin korkealla? Nehän potivat lamaa ja inflaatio euroalueella oli olematon. Korkojen pitäisi normaalisti olla alhaalla. Syynä oli maksukyvyttömyyden pelko, joka haihtui OMT:n myötä, jolloin korot laskivat.
Tässä vaiheessa Kreikan velkoja voitaisiin varmasti jo leikata ilman merkittävää kontaagiota, koska turvapuskurien ansiosta paniikki tuskin leviäisi, koska muut maat ovat sitoutuneet euron pelisääntöihin. Tuolloin tilanne oli aivan toinen.
Heikki
Perustelut puuttuvat
Pidän itse populismina huonosti perusteltuja väitteitä, jotka kuitenkin totuutena esitetään.
"Kreikan lähtö olisi aiheuttanut välittömien luottotappioiden (joita on tullut joka tapauksessa ja tulee lisää ilman ihmettä) ohella ketjureaktion, kun usko muiden ylivelkaisten euromaiden maksukykyyn olisi kadonnut."
Jos joku on ylivelkainen ja maksukyvytön, ja ajautuu velkasaneeraukseen, ei tarkoita, että joku, joka ei ole ylivelkainen ja maksukyvytön sellaiseksi muuttuisi.
"Jos ja kun Italian, Espanjan ja Portugalin – ja luultavasti monen muunkin – korot olisivat loikanneet taivaaseen, seurauksena olisi ollut kassakriisi, jonka hoitamiseen euromailla ei ollut edellytyksiä."
Maksukyvyttömiksi ja velkakestämättömiksi mielletyt maat ajautuivat sellaisiksi siitäkin huolimatta, että Kreikka paketoitiin. Kreikan paketoinnista huolimatta muut kriisimaat kriisityivät, ja pysyivät pystyssä purukumikonsteilla (SMP, tukipaketit), kunnes OMT paikkasi hetkeksi tilanteen.
"Euro olisi murentunut suurella todennäköisyydellä, ja tuottanut samalla niin valtavan talouskriisin, että Lehman-rytäkkä 2008 oli siihen verrattuna aurinkoinen piknik."
Mikään olemassaoleva tieto ei tue näkemystä, että Kreikan velkasaneeraus olisi automaattisesti aiheuttanut finanssimarkkinakontaagion – olettaen, että luotottaneista pankeista olisi pidettyä huoli. Yksi keskeinen ongelma euroalueella on riskin väärinhinnoittelu – riskipreemioiden ollessa liian alhaiset riskiä otetaan yksinkertaisesti liikaa. Se, että riskipreemiot on poistettu taas kokonaan itseasiassa ei korjaa allaolevaa ongelmaa mitenkään, vaan vain pahentaa sitä.
"Itse äänestin noissa vaaleissa paljolti sen perusteella, että puolue oli valmis romahduksen estämään tukemalla Kreikkaa. Kyse oli ajan ostamisesta, ja se kannatti. Parissa vuodessa on saatu kasaan Euroopan vakausmekanismi (jota Kreikka nyt haluaa käyttää), EKP:n OMT-ohjelma ja euroalueen kattava pankkivalvonta. Lisäksi keskuspankki aloitti rahaelvytyksen, joka on pitänyt kurissa valtionvelkojen korkotason."
Ilmeisesti kappale puuttuu, ja äänestit ns. vastuunkantopuoluetta eli Kokoomusta. EVM ei muuta ylivelkaista maata velkakestäväksi, mutta toimii tehokkaana tulonsiirtokanavana ja yhteisvastuullistajana. "Ajan ostaminen" on ihan hyvä idea monin paikoin, mutta itse ongelma ei sillä ajan ostamisella mihinkään katoa. EKP:n toimien merkitystä en myös itse aliarvioi – itse tukipaketit ja muut konstit ovat olleet pelkkää ajanostoa, mutta EKP:n toimet voivat ne ongelmat jopa ratkaista. Pankkiunionin osalta todettakoon, että selviä merkkejä EKP:n hankaluudesta hoitaa kaksoisroolinsa hyvin on jo olemassa. Pankkien stressitestaus ei hoidettu kuten se olisi pitänyt tehdä. Pankkien pääomitusaikataulu on hoitamatta. Lisäksi, vaikka kuinka pankkia valvottaisiin, se ei tuo senttiäkään lisää pääomaa tai korjaa hoitamatonta luottokantaa kirjanpidosta. Pelkkä valvonta ei riitä.
"Tämä koskee erityisesti Suomen kaltaista vientiriippuvaista maata, jonka Kreikka-vastuut ovat pienet verrattuna viennin romahduksesta seuranneisiin menetyksiin – joita olemme turvapuskureista huolimatta saaneet niellä, kun epävarmuus on heikentänyt euroaluetta."
Onko yhtäkään laskelmaa tai selvitystä, joka tukisi kantaansa, vai repostaatko vain sitä, mitä edellisellä hallituskaudella toisteltiin puhuvien päiden toimesta?
"Kuten viikko sitten ennustin, turvapuskureiden ansiosta paniikki ei riehaantunut merkittäväksi, vaikka markkinoilla on hermoiltu tilanteen ratkeamista odotellessa. Lamalta todennäköisesti vältyttäisiin, vaikka sopua ei tulisi. Jos ja luultavasti kun se tulee, tilanne normalisoituu nopeasti ja euroalueen mukavaan alkuun päässyt toipuminen jatkuu – ja pörssit jatkavat ylöspäin ainakin vuoden perspektiivillä."
Tästä täysin samaa mieltä – eli ei ihan pelkkää populistista roskaa.
J. Huopainen
https://twitter.com/Huopainen
.
Tsakalotos (=parempi tsäkä lotos)
jaa.
Aika on kallista: 1 vuosi maksaa nyt 30 000 000 000 euroa lisää. Ja paketin jälkeen velkaa on yli 400 000 000 000 euroa. Olenko populisti kun vastustan yhteisvastuuta.
Default olisi onnistunut nyt ilman kontaagiota
Pointtini oli se, että neljä vuotta sitten olisimme joutuneet finanssihelvettiin, jos euro olisi hajonnnut em syistä ja olosuhteissa. Tässä kohtaa se ei olisi samaa vaikutusta tuotttanut, toinen asia sitten on, pitääkö Kreikkaa tukea ja mistä syystä, ja tuleeko se kalliiksi vai maksaako velkansa ja koska etc.
Mutta tässä kohta tämä markkinakontaagio (ai että tämä fetisistinen markkinamunkkilatina on kiehtovaa!) tuskin enää olisi maailmaa mullistava, joten en syytä ketään tässä vaiheessa tukipaketteja vastustavaa populistiksi. Tuolloin vain oli halpaa väittää, että euron voisi hajottaa kustannuksitta. Se on puppua, toinen asia on mikä olisi ollut minkäkin ratkaisun lopullinen hinta.
Heikki
Paljonko
Kuinka paljon tuosta paketista menee vanhojen lainojen maksuun ja paljonko on velanlisäystä ?