Tilastokeskuksen mukaan mediaanikotitaloudella oli 96 000 euroa nettovarallisuutta. Nettovarallisuuden reaaliarvo laski 21 prosenttia edellisestä, kolmen vuoden takaisesta tilastopäivityksestä ja kansa on nyt köyhimmillään 20 vuoteen.  Asuntojen arvo laski ja velkavipu kääntyi meitä vastaan. Siinä lyhyesti syy suomalaisten köyhtymiseen, summaa LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro.

Kotitalouksien varallisuudesta keskimäärin 60 prosenttia on asuntoja, kakkoskoteja, sijoitusasuntoja ja mökkejä. Tutkimusperiodilla eli vuosina 2019–2023 asuntojen hintaindeksi laski koko maassa reaalisesti 17 prosenttia. Kotitalouksien velat eivät kuitenkaan vähentyneet samassa suhteessa, mistä syystä suomalaisten nettovarallisuus laski vielä enemmän.

– Jos asunnon arvo on 100 000 euroa ja siitä on velkaa 50 000 euroa, on nettovarallisuuttakin 50 000 euroa. Kuitenkin jos asunnon hinta putoaa kymmenellä prosentilla 90 000 euroon, laskee nettovarallisuus 40 000:een. Velkavivun takia kymmenen prosentin pudotus varallisuuden arvossa laskee siis nettovarallisuutta 20 prosenttia, Nummiaro selventää.

– Inflaatioshokin takia varallisuuden reaaliarvo laski kaikissa nettovarallisuusluokissa. Tässä mielessä kaikki köyhtyivät, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten. Siksi heidän osuutensa kakusta kasvoi. Nimellisesti kaikkien kotitalouksien keskimääräinen nettovarallisuus nousi tutkimusperiodin aikana 6,5 prosenttia, mutta samaan aikaan hinnat nousivat 17 prosenttia, Nummiaro sanoo.

Ekonomisti muistuttaa, että tilaston varakkaimmilla suomalaisilla varallisuuden tuotto-odotus on aina suurempi, koska isompi osa heidän varallisuudestaan koostuu sijoituksista, kuten rahastoista ja pörssiosakkeista. Silmiinpistävin ero on kuitenkin velan määrässä.

– Vähävaraisimmalla 40 prosentilla suomalaisista on 850 euroa velkaa tuhannen euron varoja vastaan. Varakkaimmalla kymmenyksellä velkaa on noin 60 euroa tuhannesta. Tästä syystä velkavipu ei heitä kurittanut.

Myötätuuli ei puhalla koko maassa – varallisuusveneestä voi revetä purje

Nummiaro hakee vertauskuvan veneilystä.

– Varakkaat vaurastuvat vakaasti, vaikka markkinoilla välillä myrskyää. Heillä on painava lasti eli paljon varallisuutta, mutta vahva purje eli hyvä tuotto-odotus. Sen sijaan vähävaraisilla on allaan kiikkerä jolla, joka lähtee myräkässä helposti hakoteille. Mutta kun tuuli kääntyy ja tarttuu purjeeseen eli velkaan, vie se pientä paattia eteenpäin nopeasti.

Nummiaron vertauksessa molemmissa veneissä on purjeen lisäksi kaksi airoa: säästäminen ja sijoittaminen. Pieni paatti etenee ketterästi lihasvoimallakin – iso kuorma hitaammin.

– Monilla suomalaisilla varallisuutta on niin vähän, että jo maltillinen säästäminen nostaisi nettovarallisuutta merkittävästi. Jos vähävaraisimmat 40 prosenttia kotitalouksista saisivat säästettyä 50 euroa kuussa neljän vuoden ajan, nousisi heidän nettovarallisuutensa 41 prosenttia eli yhtä paljon kuin se laski Tilastokeskuksen uudessa tilastossa, Nummiaro sanoo.

Varallisuuseroja kaventaa myös rahasto- ja osakesijoittamisen yleistyminen, jota tapahtuu kaikissa varallisuusluokissa. Tätä nykyä noin 48 prosenttia suomalaisista omistaa rahastoja tai pörssiosakkeita. Osuus on kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin vuonna 1994. Varakkaimmilla kotitalouksilla rahasto- ja osakesijoittaminen on yleistynyt samassa ajassa 51 prosentista 84:ään.

– Talletusten osuus kotitalouksien varallisuudesta on pysynyt 7–10 prosentissa vuodesta 1994. Samaan aikaan rahastojen ja pörssiosakkeiden osuus on noussut kolmesta prosentista neljääntoista. Tämä on suomalaisten varallisuuden kannalta erittäin tervetullut muutos. Talletuksissa inflaatio nakertaa säästöjen arvoa jatkuvasti, sijoituksissa varallisuuden ostovoima säilyy varmemmin.

Pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen sijoittamisen merkitys korostuu etenkin, jos oman asunnon arvonnousuun ei voi luottaa.

– Vaikka asuntomarkkinat tästä piristyisivät, ei myötätuuli puhalla koko maassa. Alueet eriytyvät ja monin paikoin asuntojen arvot jatkavat laskuaan. Se tarkoittaa, että varallisuusveneestä repeää purje. Ja silloin viimeistään kannattaa olla molemmat airot vedessä, Nummiaro kehottaa.