Nokialla on vielä mahdollisuus, mutta pelkät puhelimet eivät enää riitä
Moni uutisraportti on kertonut maailman suurimman verkkokaupan Amazonin valmistelevan oman älypuhelimen tuomista markkinoille. Hetkinen – tämähän vaikuttaa samalta kuin suomalaiset kauppaketjut kehittäisivät Pirkka- ja Rainbow-puhelimia. Älypuhelin on jo siis niin arkipäiväinen tuote, että verkkokauppakin pystyy suunnittelemaan, valmistuttamaan ja markkinoimaan sellaisen. Onko tämä hyvä vai huono uutinen Nokian uudelle strategialle?
Puhelin on osa kokonaisjärjestelmää. Kokonaisjärjestelmä tarkoittaa käyttäjälle täysin saumatonta verkkopalvelujen kokonaisuutta, joka on käytettävissä niin puhelimessa, tabletissa kuin tietokoneellakin. Käytetyimpiä tällaisia järjestelmiä ovat Googlen palvelut, Applen verkkokaupat ja Amazon Kindle-laitteille saatavilla olevat palvelut ja mediasisällöt. Jokainen iPhonea tai uudehkoa Android-puhelinta käyttänyt tietää miten sujuvasti verkkopalvelut niillä toimivat.
|
Laitevalikoima |
Kokonaisjärjestelmä |
Strategisten järjestelmäosien omistaja |
Amazon |
Tabletit, lukulaitteet, mahd. puhelimet. |
Musiikki, elokuvat, TV-sarjat, e-kirjat, lehdet, sovellukset. |
Amazon |
Apple |
Tietokoneet, tabletit, puhelimet. |
Sovellukset, musiikki, elokuvat, e-kirjat, TV-sarjat, lehdet. |
Apple |
|
Puhelimet, tabletit, tietokoneet. |
Viestintä, sosiaalinen media, kartat, media, sovellukset, e-kirjat. |
|
Nokia |
Puhelimet. |
Ovi käytännössä suljettu. Microsoftilla hajanainen valikoima, mm Marketplace. |
Microsoft: älypuhelimet, Nokia: peruspuhelimet. |
Samsung |
Puhelimet, tabletit, tietokoneet. |
Microsoft Marketplace ja Google Android Market. |
Google ja Microsoft: älypuhelimet, Samsung: peruspuhelimet, Google: tabletit, Microsoft: tietokoneet. |
Suunnannäyttäjinä mobiililaitebisneksessä tulevat olemaan Amazon, Apple ja Google, sillä ne kilpailevat omalla tasollaan. Laitevalmistajat, kuten Nokia ja Samsung, tuottavat käytännössä laitteita, joihin ne etsivät sopivat ohjelmistot ja palvelut.
Ensimmäisenä matkapuhelinvalmistajana Nokialla oli visio siitä, mihin maailma oli menossa. Vuonna 2007 Anssi Vanjoki esitteli Ovi-palvelukokonaisuuden, joka toi yhtiön laitteisiin kartat, sovellukset, musiikin, ja tallensi kuvat ja videot verkkoalbumeihin. Ovi-järjestelmän alku oli takkuinen, mutta sitä kehitettiin tosissaan aina siihen asti kunnes toimitusjohtaja Stephen Elop hyllytti sen leimalla "katsotaan jos saadaan jotain aikaiseksi Microsoftin kanssa".
Elop pitää tärkeänä järjestelmää, jota hän kutsuu ekosysteemiksi. Hän sisällyttää siihen ennen kaikkea sovelluskehittäjät, mutta myös mediasisällöt ja palvelut.
Mitään konkreettista järjestelmää, palvelua tai tuotetta Nokia ei ole kuitenkaan julkistanut. Viimeistään nyt Nokialla olisi sopiva hetki saada jotain aikaiseksi Microsoftin kanssa verkkopalvelujen suhteen. Vain karttapalvelujen kehityksen on kerrottu jatkuvan, muu on epäselvää. Ovi-palvelu on lähes kokonaan suljettu, eikä Microsoftilla ole yhtenäistä palvelutarjontaa.
Microsoftilla on kuitenkin kokemusta kuluttajapalvelujen tarjoamisesta suurille käyttäjämäärille, kuten Hotmail, Messenger, MSN ja Skydrive-palvelut osoittavat. Yhtiö varmasti ymmärtää yhtenäisen palvelujärjestelmän merkityksen Windows Phone –älypuhelinohjelmiston menestykselle.
Tämä oli pitkä tapa sanoa, että edes pelkästään joidenkin Lumia-älypuhelinten menestys ei nostaisi Nokiaa takaisin alan edelläkävijäksi ja markkinajohtajaksi. Niihin tarvitaan kokonaisjärjestelmän visio ja toteutus, jonka strategiset komponentit ovat omassa hallinnassa. Nokian älypuhelinten ohjelmistot ovat täysin Microsoftin hallinnassa.
Laitteissa saumattomasti toimivat palvelut olisivat kuitenkin Nokian mahdollisuus päästä mukaan älypuhelinmarkkinaan ainakin uskottavaksi laitetoimittajaksi. Hankalaksi asian tekee sen, että kokonaisjärjestelmän suunnittelu, toteutus ja tulojen jako vaatii luovimista Microsoftin kanssa.
Hyvä kuvaus markkinasta,
Hyvä kuvaus markkinasta, toimijoista ja edellytyksistä menestymiselle. Ainoastaan yksi asia hiukan häiritsi itseäni, mielestäni Microsoftin voimaa aliarvioitiin. Oman 'mutuni' perusteella MS on kuitenkin edelleen maailman ylivoimainen ykkönen tietokoneiden käyttöjärjestelmissä, yrityspuolella se on paljon vahvempi suhteellisesti mitattuna kuin esimerkiksi Apple kuluttajabisneksessä, siis kun puhutaan tietokonemaailmasta. Muistan kun aikoinaan Netscape oli ylivoimainen nettiselainten markkinassa ja kovin moni ei uskonut, että MS voisi edes nousta kisaan mukaan, koska MS oli lähdössä 'liian myöhään' mukaan nettibisnekseen. Toisin kuitenkin kävi.
Mitkä sitten ovat Nokian mahdollisuudet. Vaikea sanoa, helppoa ei tosiaankaan tule olemaan. Itse uskon että Microsoft ottaa vahvan aseman älypuhelinmarkkinassa parin seuraavan vuoden aikana. En tarkoita että menee Androidin ja iOS:n ohi, mutta nousee ainakin vakavaksi peluriksi. Se kuinka Nokia pystyy tätä hyödyntämään, on vaikeampi kysymys. On mahdollista että MS tekee omia liikkeitään, kuten se teki julkistamalla juuri melkoisen mielenkiintoiset omat tablettinsa. Nokian Lumiat eivät ole huonoja laitteita, muotoilunsa osalta mielestäni tämän hetken parhaita älypuhelimia ja MS käyttiskin on sujuva, mutta tämä ei vielä riitä läpimurtoon vaan tarvitaan toinen vahva 'loikka' eteenpäin, jotta kilpailijat kuten Samsung ja Apple voitaisiin kunnolla haastaa. (en omista Nokian osakkeita 😉
Laitteen merkitys, mikä se on?
Palvelujärjestelmään viittaaviin seikkoihin lisäisin, että teknologiat muuttuvat tämän tästä. Palveluntarjoajan kannalta ei kenties ole enää juurikaan väliä, minkä valmistajan laite sinulla on. Kuluttajan kannalta laitteella ja laitteella toki on väliä, ainakin toistaiseksi. Palvelujen jakeluun oiva alusta on HTML ja HTML5 aivan erityisesti. Verkkoselaimesta on tullut laitteiston oleellisin komponentti ja sen toiminta voi usein olla jopa tärkeämpää kuin tietty ominaisuus itse laitteessa. Tuo voi vähentää itse laitteen merkitystä entisestään ja hyvin toimivan selaimen merkitys voi korostua entisestään. Laitteina Lumia-puhelimissa ei ole mitään erityistä. Ne ovat erilaisia, mikä lienee hyvä asia, niin kauan kuin palveluja on sillä helppo käyttää.
Microsoftin kuluttajamarkkinointikokemuksesta sanoisin, että sitä ei ehkä juuri ole, hotmailia ja messengeriä lukuunottamatta, jotka tuossa mainittiinkin.Veikkaan, että esimerkiksi Sony on paremmin kärryillä kuluttajain aivoituksista. Ymmärtääkseni Microsoft ei ole kuluttajatalo, vaan elää erityisesti toimisto-ohjelmistoista. En näkisi Microsoftilla liikaa tuollaista osaamista.
Samsung tuuppaa BMW:n kanssa Androidia autoihin, joihin voinee kohta lisäillä Android-applikaatioita ja Google näyttää Androideineen pyörivän myös Nikonin kameroissa. Roeweistakin löytyy joistain malleista Android IVI-järjestelmä. Googlen avoimuusstrategia Androideineen näyttää vievän Googlen mainoksia yhä uusiin paikkoihin. Android on myös IFE järjestelmissä, lentokoneissa matkustajia viihdyttämässä.
En minäkään usko, että Lumia on mikään jättipotti, sillä mitään erikoista siinä ei ole; se on koko lailla yksi muiden joukossa. Saumattomasti toimiviin palveluihin lisäisin, että jos laitteen arkkitehtuuri on kyllin fiksu, siihen saa saumattomasti toimivan palvelun myös jälkikäteen asennettuna. On toki tärkeää, että hyvin toimivat peruspalvelut tulevat laitteen mukana ja toimivat heti. Voipi olla, että tulevaisuudessa palvelut asetetaan laitteen ostovaiheessa myyjän kanssa ja sovitaan, mitä kaikki maksaa. Operaattorit tuskin haluavat näistä ekosysteemeistä jäädä osattomiksi. 🙂
Kännykkä, mikä se on?
Mietimme vielä matkapuhelinta vanhan pöytäpuhelimen kautta. Se ei sitä ole ainakaan kohta. Se on, jos sitä edes on, jonkinlainen kaukosäädin. Kaukosäädin millä voi tilata palveluita ja kommunikoida eri objektien kanssa olkoon ne vaikka ihmisiä. Nämä objektit joiden kanssa kommunikoidaan ovat pääosin tulevaisuudessa jonkinlaisia robotteja joko tekeviä tai tuottavia. Tuottavana ne omaavat 3d tulostimen ominaisuuksia tuottaen sinulle juuri nyt tarvitavan tavaran. Piirrustukset se hakee netistä. Palvelevana ne hakevat vaikka kaljan jääkaapista.
Jos tämä tuntuu kaukaiselta niin miettikää vielä lisää. Tähän on olemassa jo kaupallisia kehitysympäristöjä joista ensin tulee mieleen Microsoftin Robotics Developer Studio (http://en.wikipedia.org/wiki/Microsoft_Robotics_Developer_Studio, http://msdn.microsoft.com/en-us/library/bb648760.aspx, http://www.microsoft.com/robotics/). Ei Nokia olisi tässä yksin pärjännyt ja tässä on kyseessä koko paradigman muutos. Googlella on on jo itse ajavia autoja Nevadassa.
3D tulostimet maksavat nyt havimmillaan satasia. Laitteet menettävät merkityksen ja niitä on kaikkialla aivan kuten Internet on nyt langattovana saatavissa. Itse ajavat autot, robotti posteljoonina jne. se ei ole kaukana. Kännykät on vain pieni osa tätä infraa. Tähän menee 10-20 vuotta mutta se muuttaa meidän arkea enemmän kuin ihmisten arki on muuttunut viimeisen 100 vuoden aikana. Ja se on paljon se.