Nuorten työttömyysaste on runsaat parikymmentä prosenttia, yli puolet enemmän kuin kaikkien työikäisten (10,5%), selviää vuoden 2016 nuorisobarometristä. Nuorisobarometrin mukaan suurin osa nuorista suhtautuu työntekoon myönteisesti ja nuorten työmoraali on hyvin korkealla, mutta samalla puolet vastanneista on huolissaan tulevaisuuden työllistymisestä. Vuosia jatkuneeseen ongelmaan tulisi hakea ratkaisua läpi kaikkien koulutusasteiden jatkuvalla yrittäjähenkisellä asenteella, painottaen toisen asteen oppilaitosten yrittäjyysopintoja.

Nykyään lukioissa on mahdollista valita koulukohtaisia soveltavia yrittäjyysopintoja. Oma opinahjoni, talous- ja yhteiskuntatieteitä painottava Etelä-Tapiolan lukio, osallistuu lukuvuosittain valtakunnalliseen Nuori Yrittäjyys -projektiin, joka on täydellinen väylä yritystoimintaan tutustumiselle. Opiskelijat perustavat kehittämänsä liikeidean ympärille NY-yrityksen ja pyörittävät liiketoimintaa läpi vuoden. Yritykseen sijoitettava pääoma, alle 1000 euroa, tulee opiskelijoilta itseltään, mikä omalta osaltaan kannustaa sitoutumaan liiketoimintaan. NY-yrityksen toimintaan liittyy paljon rajoittavaa byrokratiaa, joten se ei ole kaikkein otollisin yritysmuoto, mutta sopii hyvin sille tarkoitettuun, alle 10 000 euron liikevaihdon yritystoimintaan. NY-vuoden jälkeen yritystoimintaa voi jatkaa rekisteröimällä yrityksen esimerkiksi osakeyhtiöksi mahdollistaen laajemman yhteistyön ja kasvun. Kuluneen yrittäjävuoden aikana nuori oppii tärkeitä työelämätaitoja sekä saa olla konkreettisesti mukana yritystoiminnassa. Tällaisia opintoja tulisikin sisällyttää niin lukion kuin ammatillisen koulutuksen oppimäärään nykyistä enemmän.

Yrittäjyyteen kannustaminen ja menestysmyönteisyys ovat suuria investointeja tulevaisuuteen. Asenteen omaksuminen nuorella iällä on tärkeää, sillä tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itse itsensä, jolloin yritystoiminnan edellytykset tulisivat olla osa jokaisen opiskelijan perustaitoja. Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppimisen rinnalla voitaisiin kannustaa opiskelijoita toiminimen perustamiseen ja paikallisten yritysten sekä oppilaitosten avulla hankkia toimeksiantoja. Ammattikoulun käyneet valmistuvat suoraan ammattiin, jolloin suurimmalla osalla heistä on käytännössä valmis palvelukonsepti – se täytyy vain osata myydä kuluttajille, ja sitä edesauttaisivat suoritetut yrittäjyysopinnot ja lukioiden sekä yliopistojen kanssa tehtävä yhteistyö. Yhä useampi nuori kiinnittyisi aikaisessa vaiheessa työelämään ja verkostoituisi itselleen tärkeiden ihmisten kanssa, mikä on opiskeluaikojen venyessä ja veronkorotuspaineiden vallitessa valtiolle lottovoitto.

Toisen asteen koulutusten oppimäärään kuuluvat yrittäjyysopinnot antaisivat kaikille tasapuoliset mahdollisuudet menestyä työelämässä taustoista riippumatta. Jatko-opiskelupaikka ensiyrittämällä ei ole itsestäänselvyys, jolloin yhteiskunnan tukien varaan jättäytymisestä tarjoutuu tyydyttävä vaihtoehto. Työpaikkojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, sillä ne vähäisetkin paikat menevät työnantajien sisarenpojille ja niille, joilla on jo aikaisempaa työkokemusta. Yrittäjyysopintojen myötä nuorella on toiminnan käynnistämiseen tarvittavat työkalut ja yrityksen menestyksestä riippuen mahdollisuus tulla toimeen ilman tukia ja työllistää muitakin nuoria: vaikutukset työttömyysasteeseen ja talouteen ovat väistämättä positiivisia. Kaikki eivät kuitenkaan voi ryhtyä yrittäjiksi eikä yrittäjyyskasvatus tule koskaan kokonaan poistamaan nuorisotyöttömyyttä, mutta lupaavia startuppeja sekä uudenlainen työkulttuuri syntyy varmasti – nimenomaan meillä nuorilla riittää innovaatioita, vain oikeanlainen toteuttamisympäristö puuttuu.

https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2017/03/Nuorisobarometri_2016_WEB.pdf

https://nuoriyrittajyys.fi/nuori-yrittajyys/