Odotusten ja toteutuman realistinen suhde on avain työtyytyväisyyteen

   EVA:n johtaja Matti Apunen toteaa Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Vision 3/2012 haastattelussa, että tyytyväisyys työhön on odotusten ja toteutuman realistinen suhde.

”Se tarkoittaa, että olosuhteet pitää olla kunnossa. Mutta vastaavalla tavalla odotusten pitää olla oikealla tasolla. Jos ne ovat suhteettomia, silloin hyvätkään olosuhteet eivät synnytä tyytyväisyyttä työntekijässä. Ylimitoitettuihin odotuksiin on mahdotonta vastata.”

Odotuksia voi olla monenlaisia. Apusen mukaan työelämää ei myöskään pitäisi nähdä pitkänä kujanjuoksuna, josta pyritään selviämään mahdollisimman vähillä vaurioilla. Tuntuu kuitenkin, että eläkeikäkeskustelussakin heijastuu joskus näkemys, että työelämä on todellakin kujanjuoksu. Viimeiset työssäolovuodet saatetaan demonisoida lähes vankeuden jatkumiseksi.

Työn ja ”aidon elämän” vastakkainasettelu kuuluu myös työnteon vähentämiseen kannustavissa puheissa. Apunen tuomitsee tämänkaltaisen downshiftaus-elämäntyylin tuhoisaksi.

Neljän prosentin kasvupotentiaali

“Yksityisen kopioinnin aiheuttaman haitan korvaamiseksi luodut hyvitysmaksujärjestelmät tulisi pohtia radikaalisti uudestaan koko Euroopan tasolla. Tällä hetkellä järjestelmät laahaavat pahasti digimarkkinoiden realiteettien perässä”, toteaa Irena Bednarich DigitalEurope-järjestöstä.

“Arvioiden mukaan EU:n bruttokansantuote voisi kasvaa jopa neljä prosenttia vuoteen 2020 mennessä, jos digitaalisille palveluille kyettäisiin luomaan yhteiset sisämarkkinat. Silloin yritykset saisivat todellista mittakaavaetua myös Euroopassa”, Bednarich kertoo.

“Tällä hetkellä jokainen jäsenvaltio sooloilee omalla tavallaan ja rakentaa omia järjestelmiään. Tämä vaikeuttaa yritysten mahdollisuuksia tuoda tarjoomansa Euroopan markkinoille, sillä niiden täytyy edetä maa maalta ja sopeutua hyvinkin erilaisiin säännöskulttuureihin. Myös eurooppalaiset kuluttajat häviävät tässä yhtälössä, sillä heitä kohdellaan eriarvoisesti asuinpaikasta riippuen”, selvittää Bednarich Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Visiossa.

Kilpailukyvyn parantamisen viisaus on yrityksissä

Eeva-Liisa Inkeroinen on nimitetty Teknologiateollisuus ry:n johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hänen vastuualueinaan ovat jäsenpalveluiden kehittäminen ja aluetoiminta. Lisäksi hän osallistuu neuvottelutoimintaan.

”Se ei palvele yritysten kilpailukykytarpeita, eikä myöskään henkilöstön tarpeita, jos lainsäädännön ja työehtosopimusten kautta määritellään hyvin tiukasti mitä yrityksissä saa tehdä. Suomalaiset yritykset ja työpaikat kilpailevat maailmalla. Ne ovat voittajia, jotka parhaiten ja ketterästi pystyvät täyttämään asiakastarpeet. Siksi tarvitaan nopeita ratkaisuja ja kykyä sopeuttaa toiminta asiakkaiden tarpeisiin. Kilpailukyvyn parantamisessa viisaus on yrityksissä”, Inkeroinen sanoo.

Hän huomauttaa Vision haastattelussa, että yrityskohtaisuuden puolesta puhuu myös yritysten heterogeenisuus. Niiden kilpailukykyä parantavat keinot eivät voi olla yhdestä muotista valettuja.

Related Posts

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 2: sopeutumisrahan määrä

Kansanedustaja voi eduskuntakautensa päätyttyä saada sopeutumisrahaa yhteensä melkein miljoonan euron verran! Onko tässä mieltä? Tämä on jatkoa edeltävälle videolle, jolla käsittelin sopeutumisrahan kestoa.

https://www.youtube.com/shorts/ZqGmUiUZ7P8