OECD: Kuntien holtiton rahankäyttö kuriin?

OECD:n suomiraportissa nostetaan esille kuntien rahankäyttö:

Fast–growing municipal expenditures need to be restrained and municipalities should be encouraged to rely more on property taxes and less on income taxes. The municipalities’ declining productivity can be enhanced by more ambitious mergers and structural reforms among local governments.

Tästä saa käsityksen että kuntien rahankäyttö olisi jotenkin holtintonta. Suomalaisessa mediassa on esitetty erilaisia kurinpalautusrajoituksia kuntien rahankäyttöön. Lisäksi nostetaan esille tavallinen yleislääke eli kuntayhdistämiset (tätä se "structural reform" varmaan suomennettuna tarkoittaa).

Homo Economicus haluaa tuoda esille muutaman  oman näkökohdan:

  1. Kuntien kasvavat menot perustuvat toisaalta valtion kuntien niskaan kaatamiin kasvaviin palveluvelvotteisiin, toisaalta henkilöstön palkkakustannusten nousuun. Leijonanosa kunnan henkilöstöstä työskentelee koulussa, päiväkodissa tai sosiaalipalveluissa. Näitä resursseja on harvoin tuhlattu. Jos äänestäjiltä kysyy, niin niitä pitäisi joka kunnassa löytyä enemmän. Sitä epämääräistä tehotonta "hallintoa" jota kaikki haluaisivat leikata on itse asiassa hyvin vähän. Haluasin nähdä sen ihmeyhtälön ratkaisun jossa valtiovalta toisaalta velvoittaa tuottamaan enemmän palveluita mutta toisaalta rajoittaa kustannuksia.
  2. Epäilen hieman tuota "declining productivity" -lausumaa. Totta on että palkkakustannukset ovat nousseet, josta seuraa lisääntyvät kulut per asukas. Toinen puoli on tuo lisääntyvä palvelutapa ja – laatumääräykset. Lisäksi vielä yhtälöön mukaan ikääntyvä väestö, niin suoritteen määrä on selvästi kasvussa…. ja seurauksena tietenkin kustannus.
  3. Epäilen vahvasti että kuntaliitokset tuottavat merkittävää kustannussäästöä, paitsi aivan pienimpien kuntien kohdalla. Suomen suurimmassa kunnassa – Helsingissä – on erittäin korkeat yksikkökustannukset. Lisäksi kuntaliiton tilaston mukaan asuurin osa maan asukkaista asuvat jo kohtuullisen kokoisissa kunnissa. Vuoden 2009 lopussa 68% maan asukkaista asui yli 20.000 asukkaan kunnassa. Jos rajapyykki lasketaan 10.000 henkeen osuus nousee 80%. Ratkaisevaa on siis isojen kuntien rahankäyttö. Paha kulu-automaatti on nimenomaan kuntaliitoksien yhteydessä käytettävä 5 vuoden irtisanomisturva kunnan työntekijöille. Siellä on joissakin positioissa sitten 5 vuotta tuplamiehitys, eikä kunnaisillä ole mitään muuta työkalua kuin lomautukset, jotka ovat vastenmielisiä ja pysyvään muutostarpeeseen vääriä työkaluja.
  4. Holtintonta kunnallisveron nostoa en ole missään nähnyt. Pikemminkin vaarana on että sinnitellään liian pitkään liian alhaisella verolla, ja katetaan kustannuksia syömävelalla. Näin kun toimitaan on muutaman vuoden kuluttua keinot aika vähissä.

Jos uskaltaa tinkiä palveluvelvotteista , niin kyllä niitä säästöjäkin sitten alkaa löytyä….

Kiinteistöverojen osuuden nosto palkkaverotukseen nähden on mielestäni hyvä linjaus. Korkeampi kiinteitövero rajoittaisi omalta osaltaan maan arvonnousua. Maata ei kannata pitää "varastossa" pitkiä aikoja odottamassa hyödyntämistä. Kun rakennusoiketta kaavassa myönnetään ja samalla maan arvo nousee tulee myös veropiiska maan hyödyntämiseksi.

Muuttotappiokuntien taloutta ei tämäkään liike taida pelastaa. Korkea teoreettinen arvo yhdistettynä kireään verotukseen tekee maapohjasta ongelmajätteen josta pitää päästä eroon. Lahjoitetaan moinen kuluerä kunnalle…

OECD:n suomiraportissa nostetaan esille kuntien rahankäyttö:

Fast–growing municipal expenditures need to be restrained and municipalities should be encouraged to rely more on property taxes and less on income taxes. The municipalities’ declining productivity can be enhanced by more ambitious mergers and structural reforms among local governments.

Tästä saa käsityksen että kuntien rahankäyttö olisi jotenkin holtintonta. Suomalaisessa mediassa on esitetty erilaisia kurinpalautusrajoituksia kuntien rahankäyttöön. Lisäksi nostetaan esille tavallinen yleislääke eli kuntayhdistämiset (tätä se "structural reform" varmaan suomennettuna tarkoittaa).

Homo Economicus haluaa tuoda esille muutaman  oman näkökohdan:

  1. Kuntien kasvavat menot perustuvat toisaalta valtion kuntien niskaan kaatamiin kasvaviin palveluvelvotteisiin, toisaalta henkilöstön palkkakustannusten nousuun. Leijonanosa kunnan henkilöstöstä työskentelee koulussa, päiväkodissa tai sosiaalipalveluissa. Näitä resursseja on harvoin tuhlattu. Jos äänestäjiltä kysyy, niin niitä pitäisi joka kunnassa löytyä enemmän. Sitä epämääräistä tehotonta "hallintoa" jota kaikki haluaisivat leikata on itse asiassa hyvin vähän. Haluasin nähdä sen ihmeyhtälön ratkaisun jossa valtiovalta toisaalta velvoittaa tuottamaan enemmän palveluita mutta toisaalta rajoittaa kustannuksia.
  2. Epäilen hieman tuota "declining productivity" -lausumaa. Totta on että palkkakustannukset ovat nousseet, josta seuraa lisääntyvät kulut per asukas. Toinen puoli on tuo lisääntyvä palvelutapa ja – laatumääräykset. Lisäksi vielä yhtälöön mukaan ikääntyvä väestö, niin suoritteen määrä on selvästi kasvussa…. ja seurauksena tietenkin kustannus.
  3. Epäilen vahvasti että kuntaliitokset tuottavat merkittävää kustannussäästöä, paitsi aivan pienimpien kuntien kohdalla. Suomen suurimmassa kunnassa – Helsingissä – on erittäin korkeat yksikkökustannukset. Lisäksi kuntaliiton tilaston mukaan asuurin osa maan asukkaista asuvat jo kohtuullisen kokoisissa kunnissa. Vuoden 2009 lopussa 68% maan asukkaista asui yli 20.000 asukkaan kunnassa. Jos rajapyykki lasketaan 10.000 henkeen osuus nousee 80%. Ratkaisevaa on siis isojen kuntien rahankäyttö. Paha kulu-automaatti on nimenomaan kuntaliitoksien yhteydessä käytettävä 5 vuoden irtisanomisturva kunnan työntekijöille. Siellä on joissakin positioissa sitten 5 vuotta tuplamiehitys, eikä kunnaisillä ole mitään muuta työkalua kuin lomautukset, jotka ovat vastenmielisiä ja pysyvään muutostarpeeseen vääriä työkaluja.
  4. Holtintonta kunnallisveron nostoa en ole missään nähnyt. Pikemminkin vaarana on että sinnitellään liian pitkään liian alhaisella verolla, ja katetaan kustannuksia syömävelalla. Näin kun toimitaan on muutaman vuoden kuluttua keinot aika vähissä.

Jos uskaltaa tinkiä palveluvelvotteista , niin kyllä niitä säästöjäkin sitten alkaa löytyä….

Kiinteistöverojen osuuden nosto palkkaverotukseen nähden on mielestäni hyvä linjaus. Korkeampi kiinteitövero rajoittaisi omalta osaltaan maan arvonnousua. Maata ei kannata pitää "varastossa" pitkiä aikoja odottamassa hyödyntämistä. Kun rakennusoiketta kaavassa myönnetään ja samalla maan arvo nousee tulee myös veropiiska maan hyödyntämiseksi.

Muuttotappiokuntien taloutta ei tämäkään liike taida pelastaa. Korkea teoreettinen arvo yhdistettynä kireään verotukseen tekee maapohjasta ongelmajätteen josta pitää päästä eroon. Lahjoitetaan moinen kuluerä kunnalle…

5 thoughts on “OECD: Kuntien holtiton rahankäyttö kuriin?

  1. Kuntien hallintokulut

    "Sitä epämääräistä tehotonta "hallintoa" jota kaikki haluaisivat leikata on itse asiassa hyvin vähän."

     

    Aiheesta aion kirjoittaa joskus kevään – kesän mittaan, mutta eri mieltä olen jo nyt. Kunnat tilastoivat hallinnoksi kunnanjohtajan, -sihteerin ja ns. keskustoimiston kulut.

    Asia on vain niin, että isompiin kaupunkeihin on ilmaantunut kouluvirastoon (="palveluun") kymmeniä ihmisiä, jotka eivät koskaan näe koululaista ja sama pätee sos. ja terveyspuolella. Aiemmin johtava opettaja opetti ja hoiti hallinnon välitunnilla ja samaan tapaan teki kunnanlääkäri. Tietysti on enemmän tilastoitavaa, mutta siinä se ongelma onkin!

    En ole ihan syyhyttä saunassa. Maskun kunnan viime vaiheista olen kirjoittanut yli 400 s., hallintotieteistä on cum laude (jos joku sellaisen yliopistoarvosanan vielä tuntee) ja tähän hätään tempaisen linkin. Miten selität suuret erot linkin hallintokuluissa etenkin ottaen huomioon, että kyseessä on vierekkäiset kaupungit ja isoimmassa teho huonoin.

    Lähde (Tällaista tekstiä ei muuten Ketosten lehdestä näe…) "Ainoa missä Turku käyttää enemmän rahaa ovat sisäiset hallintokulut. Siinä missä Raisio selviää 162 eurolla ja Naantali 275 eurolla oppilasta kohti, Turku tarvitsee 425 euroa oppilasta kohti."

    T. Juha Vahe

    1. Your milage will vary

      Joo, kyllä näitä pöhötapauksiakin löytyy. Toisaalta Vantaalla peruskoulutoimen johtajalla on lähes 100 suoraa alaista (rehtoreita yms) eikä n. 40 henkeä hallinnossa tunnu 20000 koululaiseen verrattuna kohtuutumalta. Sunnitteluakin tarvitaan!

      1. Niin on!

        Mainitsemasi EVA:n raportti on hyvää luettavaa. Pointtini on kuitenkin että ei ole näyttöä sille että kuntaliitos olisi avain onneen.

        Jokin tehokkuuden mitta voisi ollaa esim. asukasmäärä/kaupungin henkilöstö. Kuten EVA:n raportissa s. 35 kuudella suurimmalla kunnalla on 12.9 asukasta/työntekijä, kun koko maan keskiarvo on 12.2. Maan suurimmalla kunnalla Helsingillä luku on  niinikään 12.9. Tällä perusteella ei ole syytä olettaa taloudne paranevan pelkällä liitoksella.

        Raportti nostaa ansiokkaasti esille Helsingin kaupungin runsaat sivubisnekset. Näistä pitäisi päästä eroon! Vaarallisin piirre niissä on että siellä tehdään jos jonkinlaista liiketoimintaa vapaa-ajan politikkojen lepsun vasemmankäden valvonnan varassa.

        Kaupunkien välillä on tehokkuuseroja. Mutta suurin tekijä on mielestäni silti mse mitä suoritteita kunnilta odotetaan. Näitä tulee jatkuvalla syötöllä lisää. Silloin tietenkin myös kustannukset nousevat, ilman että voidaan perustellusti puhua kuntien tuottavuuden laskusta.

        Yksi esimerkki uudesta tehtävästä on velvoite järjestää täydentävää päivähoito eskarilapsille. Erittäin kannatettava asia epäilemättä, mutta yllättävän kallis! Vantaalla osa eskareista ovat toimineet koulujen yhteydessä. Nyt tämä vaikeutuu, kun täydentävä päivähoito (ennen ja jälkeen eskaria) on järjestettävä päivähoidon vaatimusten mukaisesti, jossa on erilaiset pätevyysvaatimuksen, ryhmäkokojen rajoitukset ja henkilöstöllä toinen sopimusjärjestelmä. Ennen tehokkaasta toimintamallista on tullut raskas ja kallis. Eskarit siis siirretään pääsääntöisesti päivähoitoyksikköjen yhteyteen. Miten paljon tästä aiheutuu kustannuksia ja yleistä mielipahaa? En tiedä, mutta merkittävästi.

         

  2. Lait maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa

    Lisää valtion määräämiä velvoitteita kunnille tippuu koko ajan, sanoi OECD mitä tahansa.

    Uusi laki maaseutuhallinnon järjestämisestä

     

    L 210-212/2010 – HE:232/2009: Lait maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa

    Lailla kunta velvoitetaan perustamaan muiden kuntien kanssa maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi yhteistoiminta-alue siinä tapauksessa, ettei toiminnallista kokonaisuutta voida muutoin muodostaa sen alueella. Toiminnallinen kokonaisuus muodostuu alueesta, jolla toimii vähintään 800 maatalousyrittäjää ja jossa tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi henkilöä.

    http://www.suomenlaki.com/tuoreimmat_lakiuudistukset/article392235.ece?s=u&wtm=-07042010

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi

Osakemarkkina suuntaa jo kohti taivaan sineä
Sijoittaminen

Nousumarkkinan vahva tuoksu

Näin tunnelmat ramppaavat markkinoiden ikuisessa vuoristoradassa. Kehotin marraskuun alussa jättämään hermoilun, vaikka Fed jyrähteli poikkeuksellisen haukkamaisesti inflaatiota vastaan.

Osakkeet olivat sukeltaneet ja konsensus odotti pulkkamäen jatkuvan.

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com