Ohjelmistoteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava vientisektori

Suomen teknologiateollisuuden kasvuveturi ja erityisosaamisalamme globaalissa työnjaossa, ohjelmisto- ja IT-palveluala, kasvoivat 11,4 % viime vuonna saavuttaen yli 7Mrd€ liikevaihdon. Kasvu kohdistui peliyrityksiin ja pieniin ohjelmistoyrityksiin. Peliyritystemme kasvu on ollut keskimäärin 39,5% / vuosi aikavälillä 2004-2013. Tiedot selviävät Teknologiateollisuuden julkaisemasta ohjelmistoyrityksiä koskevasta kartoituksesta.

Globaali ohjelmistomarkkina kasvaa noin viiden prosentin vuosivauhtia kolmen trendin – pilvilaskennan, viestintä- ja sisältösovellusten ja analytiikan – vetämänä. Suomalaiset ohjelmistoyritykset ovat onnistuneet hyödyntämään näistä erityisesti kahta ensimmäistä.

Pilvilaskentaa käytetään tehostamaan IT-palveluja ja luomaan uutta liiketoimintaa nopeasti. Viestintään ja sisältöihin liittyviin sovelluksiin kuuluvat mm. Intranet-ratkaisut, pikaviestinsovellukset, streaming-palvelut ja pelit. Suomalaisyritykset ovat menestyneet erityisesti peleissä.

Helsingin pörssiin listattujen IT-palvelualan yritysten liikevaihto supistui yhteensä 4,6 %. Useat raportoivat siirtyneensä projektiliiketoiminnasta jatkuviin palveluihin, tuoteliiketoimintaan tai ohjelmistovuokraukseen.

– Nämä siirtymät seuraavat toimialan yleistä kehitystä globaalisti ja vaativat etukäteisinvestointeja. Niiden tuotot myös tuloutuvat projektiliiketoimintaa hitaammin, Eetu Luoma Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Pienet ohjelmistoyritykset olivat kasvun vetureita

Pienten ja keskisuurten suomalaisten ohjelmistoyritysten kasvu on vähintään toimialan globaalin kasvun suuruista. Yritysten mahdollisuuksissa kansainväliseen liiketoimintaan ei juuri ole muutosta verrattuna edellisvuoteen: useat ohjelmistoyritykset ovat viime vuonna saavuttaneet kansainvälistä liikevaihtoa Skandinavian ja Länsi-Euroopan lisäksi Pohjois-Amerikassa, Itä-Euroopassa ja Venäjällä.

– Tämä osoittaa jälleen, että pienet ja kasvuhalukkaat ohjelmistoyritykset uivat näinä vaikeina vuosina vastavirtaan ja luovat koko alalle kasvua. Uusien innovatiivisten yritysten synty on kansantaloudelle elintärkeää ja sitä on kannustettava kaikin keinoin, Rasmus Roiha Ohjelmistoyrittäjistä korostaa.

– On tärkeää, että suomalaiset pk-yritykset löytävät suoria asiakkuuksia ulkomailta, eivätkä ole riippuvaisia suurten yritysten vetoavusta, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuudesta lisää.

– Myös suuret teollisuusyritykset tarvitsevat lisää ohjelmisto-osaamista kehittäessään älykkäämpiä koneita ja laitteita ja jalostaessaan uutta globaalia palveluliiketoimintaa. Suomen kannalta satsaus ohjelmisto-osaamisen on yksi parhaiten tuottavista sijoituksista tulevaisuuteen, Viitasaari painottaa.

Pilvilaskennan hyödyntäminen ja kehitysalustojen tarjoaminen lisääntynyt

Alan yrityksistä jo puolet (50,3 %) käyttää pilvilaskennan alustoja ohjelmistojen kehittämiseen. Näitä hyödynnetään sekä nykyisen liiketoiminnan tukena että uuden liiketoiminnan mahdollistajina.

Android-, iOS- ja Windows Phone -alustoja käytetään kaikkia kolmea lähes yhtä paljon ohjelmistokehitykseen älypuhelimille. Kyselystä selviää myös, että myös Nokian verkostossa alun perin kehitettyä Qt-alustaa hyödynnetään.

Useat suomalaiset ohjelmistoyritykset tarjoavat alustoja muille ohjelmistokehittäjille.

– Tämä kehitys voidaan nähdä positiivisena, koska alustaa tarjoavat yritykset raportoivat samalla olevansa joustavampia kuin ohjelmistoyritykset keskimäärin. Joustavuudella tarkoitetaan sitä, että yritys voi tuoda markkinoille nopeasti uusia tuotteita tai tavoitella helpommin uusia asiakassegmenttejä, Luoma sanoo.

Suomalaista ohjelmistoliiketoimintaa kartoitettiin jo 17. kerran

Vuosittain julkistettava ohjelmistoyrityskartoitus tehtiin nyt jo 17. kerran. Tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimusryhmät yhteistyössä Teknologiateollisuuden, Ohjelmistoyrittäjien ja TIVIAn kanssa. 

Ohjelmistoliiketoiminta on liiketoimintaa, joka perustuu ohjelmistojen kehittämiseen tai omien ohjelmistotuotteiden myyntiin lisensseinä tai palveluina sekä kiinteästi näihin liittyviin muihin palveluihin. Ohjelmistoala on osa suurempaa IT-palvelualaa.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia