Omaisuusveroilla on yhteiskuntaa tervehdyttävä vaikutus
Omaisuusveron suuntaan siirtyminen nopeuttaa yhteiskunnan kehitystä, parantaa yksilön mahdollisuuksia hankkia menestystä ja vähentää resurssien hukkakäyttöä. Omaisuusverot ovat olleet menestyksellisesti käytössä tuhansia vuosia.
Tulojen ja voittojen verottaminen korvasi omaisuusverot vasta 1900 luvulla
Verotus perustui 1900 luvun puoliväliin saakka lähinnä omaisuuden verottamiseen sekä julkisista palveluista perittyihin palkkioihin. Tähän oli hyvä syy, käteisrahaan perustuva talous. Palkka saatiin käteisrahana niin maataloissa kuin yrityksissäkin eikä verottaja ollut siitä edes kiinnostunut.
Omaisuus, kuten kiinteistöt, pellot, metsät ja asunnot olivat sen sijaan näkyvää ja arvioitavissa ja niitä voitiin kohtuullisen tasapuolisesti verottaa. Omaisuusverojen avulla rakennettiin tuhansien vuosien aikana upeita valtakuntia ja kulttuureita ja kukoistavaa liike-elämää ja teollinen vallankumous. Tulojen ja voittojen verottaminen on toiminut vasta muutamia vuosikymmeniä. Kyse on tuoreesta ilmiöstä.
Omaisuuden verottaminen tervehdyttää yhteiskuntaa
Omaisuusverolla on etuja verrattuna työlle ja arvonlisäykselle asetettuihin sanktioihin:
- Omaisuusverot ovat omiaan ohjaamaan yhteiskunnan resursseja tuottaviin kohteisiin. Sijoituksen, investoinnin tai kiinteistön on tuotettava vähintään omaisuusveron (1…2%) verran ollakseen järkevä.
- Omaisuusveroilla on pystytty lisäämään yhteiskuntakiertoa ja yksilön mahdollisuuksia menestyä. Omaisuusarvot pysyvät kohtuullisina, jos edelletyksenä on, että omaisuudesta pitää saada jonkinmoista tuottoa. Ja työllä ja lisäarvon tuottamisella yksilö voi näissä olosuhteissa hankkia omaisuutta ja nousta yhteiskuntahierarkiassa. Näin erityisesti, koska omaisuusverot korvaavat työn teon ja lisäarvon tuottamisen verottamista. Omaisuusveroilla on pystytty kautta vuosisatojen liudentamaan joutilaan aristokratian merkitystä ja nostamaan viriilien uusien yksilöiden mahdollisuuksia.
Omaisuusverojen käyttö on erityisen tärkeää silloin jos korot ovat muuten matalat
Kohtuullisella korkotasolla on samoja vaikutuksia kuin omaisuusveroilla. Investointeja tai asunnonhankintaa varten tarvittavasta lainasta, joutuu maksamaan korkoa ja ostaja joutuu tarkoin punnitsemaan hankinnan hyötyjä.
Korkotaso oli kohtuullisella tasolla vielä monia vuosikymmeniä sen jälkeen, kun työn ja arvonlisän verottamiseen siirryttiin. Korkotaso kompensoi aina 2000- luvulle saakka työlle ja lisäarvolle asetettujen sanktioiden negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnassa.
Omaisuusverot ovat korkeaa korkotasoa parempi keino tervehdyttää yhteiskuntaa
Mutta korkea korkotaso ei ole kaikilta osin yhtä hyvä asia kuin omaisuusverot. Viriilit nuoret tarvitsevat lainaa ja korkotaso estää heitä tekemästä investointeja ja etenemästä. Omaisuusverot eivät sen sijaan nosta lainakustannuksia ja jos yksilöllä on idea, niin häelle tarjoutuu mahdollisuus menestykseen. Jos ei muuten, niin lainarahalla.
Suomessa on käytössä muutama omaisuusverotyyppi
Suomessa on käytössä muutama omaisuusveron tyyppistä käytäntöä:
- Kiinteistövero, joka on oikeaoppinen omaisuusvero ja joka kohdistuu sekä yrityksiin, yhteisöihin että yksilöihin
- Myyntivoittovero, joka on pääosin inflaatioon kohdistuva vero, mutta jolla on joitakin omaisuusveron kaltaisia ominaisuuksia.
- Perintövero
Myyntivoittoveroon liittyy ongelma. Pääosa myyntivoitosta syntyy kovasti vaihtelevasta inflaatiosta ja ainakin minua ihmetyttää onko inflaation verottaminen aina järkevää. Eikö mitään ennustettavampaa, vakaampaa ja paremmin kontrollissa olevaa verotuksen perustetta tosiaankaan ole löytynyt?
Kiinteistövero on lähdeverotyyppinen ja reilu. Kaikilta peritään sama vero oli sitten yritys, yhteisö, ulkomaalainen taikka Suomen kansalainen.
Yrityksiä pitäsi verottaa niiden Suomessa sijaitsevan tasevarallisuuden perusteella
Meiltä puuttuu osakevarallisuuden omaisuusvero. Voisiko sillä korvata esimerkiksi myyntivoittoveroa? Parhaat ja tasapuolisimmat verot ovat lähdeverotyyppisiä. Lähdevero tarkoittaa, että se peritään lähteellä. Tässä tapauksessa yrityksiltä pitäisi periä niiden Suomessa sijaitsevan varallisuuden perusteella vero. Tästä olisi se seurauksia:
- vero, vaikka pienikin, aiheuttaisi kuluja kaikille sijoittajille tasapuolisesti eikä tuo vero näkyisi muualla kuin yrityksien tuloslaskelmassa kuluna
- tasevarallisuuden verottaminen pitäisi kompensoida pienentämällä yhteisöveroa
- yhteisöveron alentaminen olisi omiaan tuomaan Suomeen voittoisia, innovatiivisia uuden teknologian yrityksiä
- tasevarallisuuden verottaminen pienentäisi Suomen houkuttelevuutta pääomavaltaisilla savupiipputeollisuuden teollisuudenaloilla
Kuvan lähde: Youtube
Kunhan nyt ensin saataisiin yleishyödyllisten organisaatioiden liiketoiminnan voitosta verotus.
Minusta tuollainen ajattelu on sairasta. Ensin olen kaikista tuloistani maksanut kohtuuttomat verot ja siitä huolimatta saanut kasatuksi jonkun verran varallisuutta niin nyt jonkun mielestä pitäisi vielä varallisuuttakin alkaa verottaa. Tuloverot ei nimittäin ainakaan pienene missään tapauksessa eli varallisuusvero tulisi vain edellisten verojen lisäksi.
Lisäksi tuo kannustaisi toimimaan velkarahalla eli ongelmien tullessa romahdus olisi syvempi kuin nykytilanteessa.
Kiinteistöverotus “reilua ja vähentää resurssien hukkakäyttöä”? No selvä, laitetaan kaikkien paitsi nenäliinakokoluokan tonttien kiinteistövero vaikka sitten tasoon 1000€/kk, niin johan joutuu se mummokin tuhoamaan elinympäristönsä ja pakkomyymään kauniin tonttinsa palat epätoivoissaan gryndereille.
Tämä ajatusmalli on sosiopaattinen, koska se sivuuttaa aiheuttamansa inhimillisen kärsimyksen kokonaan. Mutta sitäpä se vääristynyt, ylikorostunut ja sairaalloinen tehokkuusajattelu teettää!
Ehdotukseni on saanut paljon kritiikkiä ja on paikallaan että vastaan.
Maurizio on nostanut esille sen että ehdotus omaisuusveron käytöstä on tehokkuusajattelun motivoimaa. Maurio on oikeassa.
Tehokkuus ei kuitenkaan ole enemmän työtä eikä sitä etteikö yksilöllä vapauksia ja omaisuutta. Se tarkoittaa vain sitä että systeemistä tulisi sellainen että se ohjaa varovasti ihmisiä kohti kaikkien kannalta iloa ja onnea tuottavaa tekemistä.
Julkinen sektorimme Suomessa maksaa tällä hetkellä vuosittain 48 Mrd€ palkkioita siitä että ihmienen ei ansaitse (riittävää) ansiotuloa. Tämän lisäksi on vielä olemassa verorangaistukset (ansiotulovero ja arvonlisävero) siitä jos tekee työtä tai yrittää tuottaa lisäarvoa ympäristölleen. Nämä rakenteet ohjaavat ihmisiä muuhun kuin lisäarvon tuottamiseen ympäristölleen ja yhteiskunnalle.
Ehdotukseni tarkoitus on lisätä sellaisia rakenteita jotka varovasti ohjaavat kohti lisäarvon tuottamista vähentämällä lisäarvon tuottamisen rangaistavuutta ja siirtämällä verorasitusta muualle.
Omaisuusverot ovat kautta historian olleet käytössä sellaisissa valtkunnissa missä ihmisillä on omaisuutta ja missä myös omaisuus on karttunut. Omaisuusveroja ei ole järkevää mitoittaa niin että kansa köyhtyy ja veropohja supistuu. Veroja on kerätty joskus, lähinnä sodan aikana, enemmän kuin kansalla on kantokykyä. Kriisin järkeen on palattu kohtuulliseen verokuormaan. Hallitsija tietää että kansan vaurastuminen on omaisuusverojen kautta hänenkin vaurastumistaan. Siksi hallitsija tekee rauhan oloissa kaikkensa että omaisuutta syntyy kansalaisille lisää.
Vähän tulee mieleen, kun aikoinaan uskalsin väittää, ettei perintövero niin kauhean raskas ole. Linkit tuskin toimivat, mutta googlaamalla näkee, ettei tilanne muuttunut. Kuva tukkipinosta hävinnyt. https://piksu.net/ei-mitaan-veroja/
“varovasti ihmisiä kohti kaikkien kannalta iloa ja onnea tuottavaa tekemistä”
Eli jos esim. kiinteistöveroa korotetaan niin, ettei ihmisillä ole enää varaa maksaa sitä, niin nämä sitten ‘ilolla ja onnea tuottaen’ joutuvat lohkomaan tonttinsa ja myymään palat vastentahtoisesti pois? No johan on onnela kerrakseen 😀
Lahjavero on usein hieman kalliimpi kuin perintövero ainakin jos summa on suuri.
Mutta lahjaveron voi joskus välttää. Lahjaveroa ei tarvitse maksaa:
– jos vanhempi rahoittaa lapsensa koulutuksen, ei lahjaveroa tule maksettavaksi
– jos rahoitetaan toisen henkilön kasvatusta tai elatusta
https://aatos.app/lahjakirja/artikkelit/kuinka-valttaa-lahjavero/
https://www.saastopankki.fi/fi-fi/pankit-ja-konttorit/lansi-uudenmaan-saastopankki/lakinaisen-blogi/perinto-vai-lahjavero