Viime aikoina on tullut tasaisesti erilaisia huonoja uutisia. Välillä tekisi mieli painua talviunille – kunhan jokku ystävällinen sielu muistaisi herätellä kun pahin on ohi:

• Työttämyys pysyys sitkeästi alhaalla USA:ssa antaen FED:lle vapaat kädet jatka koronnostoja 0.75% ”jumbokorotuksilla”.
• Nouseva peruskorko taas vahvistaa dollaria entisestään. Tämä tietää huonoa monelle muulle maalle, varsinkin dollarivelkoja ottaneille kehittyville talouksille.
• Korkea korko laskee toisaalta suoraan pörssikursseja, etenkin kasvuosakkeilla, koska tulevien vuosien voitot ovat vähemmän arvokkaita kuin ennen, toisaalta epäsuorasti – koska monet amerikkalaisetkin pörssiyritykset tienaavat suuren osan voitoistaan muissa valuutoissa. Kun taala vahvistuu saadaan alariville entistä vähemmän tulosta. Ja kolmanneksi tietenkin hintakilpailukyky ulkomailla heikkenee. MInusta tuntuu että nämä efektiti eivät näy tarpeeksi amerikkalaisissa pörssikursseissa.
• Briteissä on uusi hallitus onnistunut toheloimaan täysin markkinoiden luottamuksen. Veroja pitäisi muka laskea samalla kun syydetään suunnattomia summia energiatukiin, ilman kunnollista rahoitussuunnitelmaa – markkinat tulkitsevat tämän niin että lainaa otetaan roppakaupalla lisää. Jos vakavalla naamalla selittää että talouskasvu lähtee maagisesti nousemaan kunhan suurituloisten verot ja pankkiirien bonukset leikataan, on ansainnutkin epäluottamuksen.
• OPEC taas vihoittelee ja uhkaa leikata tuotantoa, mikä tietenkin nostaa hintoja entisestään. Tämäkään ei ole omiaan kiihdyttämään taloutta.
• Kiinassa talouskasvu jatkuu heikkona, etenkin kotitalouksien kulutus, joka nousi vain 0.5% edellisvuodesta. Vienti vetää hieman paremmin, mutta sen varaan ei voi laskea kiristyvässä poliittisessa tilanteessa. Pidemmällä tähtäimellä pitäisi saada kotitalouksien kulutus kasvuun, koska perinteiset keinot kuten vienti ja infrastruktuuri-investoinnit ovat jo ylisuuria. Hongkongissa listattujen kiinalaisyritysten p/b suhde:0.6 on ennätysalhainen. Jopa sementin kulutus on laski ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Kiinassa 8%.

Puolijohdeteollisuuden uutiset ovat sekä hyviä että huonoja. Toisaalta fabi-investoinnit jatkuvat Euroopassa, Japanissa ja USA:ssa. Nyt on vähitellen laajennettu fokusta koko mikropiirien takana olevaan ekosysteemiin, mistä osoituksena mm. STMicroelectronicsin suunnitelma rakentaa piikarbiidisubstraattitehtaan Italiaan. Toisaalta Washingtonissa suunnitellaan entistä kovempia rajoituksia puolijohteiden ja niiden valmistuskoneiden vientiin Kiinaan. Huhujen mukaan 14 nm kapeammmat viivanleveydet olisivat pannassa.

Myös Koreassa pelätään että jäädään puristuksiin Kiinan ja USA:n väliin puolijohdemarkkinoilla. Samsungin viimeisin kvartaalitulos laskikin ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen inflaation ja hidastuvan puolijohdekysynnän takia.

Mutta kaikkialla ei mene yhtä huonosti. Monet muut Aasian maat hyötyvät Kiinan ongelmista. Vietnamissa on teollistumisbuumi. Siitä huolimatta pörssiosakkeet ovat hyvinkin halpoja (FT:n artikkeli – vaatii tilauksen). Myös Indonesiassa kansatuote kasvaa yli 5% vuosivauhtia. Intiakin haluaa mukaan puolijohdeteollisuuteen.

Heiluvat valuuttakursssit voivat olla myös mahdollisuus:

Kuvassa nollaviivan yläpuolella olevat valuutat ovat 100 päivän keskiarvolla mitattuna euroakin heikompia. Eli Norjasta, Briteistä tai Ruotsista laatua lisää portfolioon. Lisäsinkin salkkuun Ruotsalaista Investoria ja Briteistä South32 kaivosyhtiötä.

Sensijaan USA ei nyt houkuta yhtään.

Nyt sijoitetaan laatuun ja perinteiseen valmistavaan teollisuuteen. Vahva kassavirta on valtti. Väestön ikääntyminen teollisuusmaissa ja vihreä siirtymä jatkuu ellei kiihdy.

Mielenkiintoinen kysymys on sitten koska kannattaisi lisätä velkakirjojen osuutta? Jotkut yritysvelkakirjat tuottaavat nyt jo melko mukavasti. Korkean inflaation saattavat raaka-aineet, kiinteistöt tai muut aineelliset sijoitukset pärjätä hyvin.

Ehkä kuitenkin elämme niin kiinnostavia aikoja että jätän talviunet väliin…

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -14.4%, alusta (27-05-2010) +153%

Salkkusivu jolla lisää tietoja

Artikkelikuva Myléne / Pixabay