Omat Rahat Katsaus: Sikaa säkissä -ei kiitos
Kaikki tuntuu olevan nyt sijoitusmaailmassa parhain päin ja jumala on taivaassaan. Pörssi-indeksit ovat nousseet mukavasti. Etenkin jenkkiosakkeet ovat vetäneet. S&P500 on noussut vuodessa n 33 %. Perää pitää Lontoon FTSE n. 9 % nousulla. Euro-osakkeet, Japani ja Hong-Kong pyörivät 20 % kieppeillä. Samalla ns. pelkoindeksi eli VIX on laskenut alhaisimmalle tasolle vuoteen.
Jenkeissä työllisyystilasto osoitti pandemian alun jälkeen kovimpia työllisen lukumäärän kasvua, ja palkat ovatkin nousussa. Inflaatiopelot ovat kuitenkin pysyneet aisoissa eivätkö jenkkien pitkät korot ole lähteneet nousuun – 10V korko pysyttelee n. 1.6 % tasolla.
Omakin salkku on noussut vähintään mukavasti muutaman salkkuyhtiön repäisyllä, joen Homo Economicus ei voi kuin kiittää. Nyt tuntuu riittävän se että tulos ei ollutkaan katastrofaalinen nostamaan kursseja kymmeniä prosentteja.
Eteenpäin katsottaessa monet ovat kuitenkin pessimistisiä. Muun muassa sijoitusyhtiö AQR odottaa 5–10 vuoden tähtäimellä tekemässään ennusteessaan entistä matalampia tuottoja kaikille pääomaisuuslajeille. Pitkä valtionvelkakirjaralli on syönyt tulevaisuuden tuotto odotukset negatiivisiksi, samoin yritysvelkakirjojen. Osakkeissa on vielä positiivinen reaalituotto, joskin huonoimmat odotukset ovat jenkkiosakkeilla 3.8 %. Hieman parempaa odotetaan (kerrankin) Euroopalle, 4.2%. Parhaat odotukset ovat kehittyville markkinoille – 4.9 % – ja Britanniassa, 5.1 %.
Monet suursijoittajat ovatkin ihmeissään, kun tuottoja ei ole odotettavissa oikein mistään likvidistä omaisuuslajista. Pitääkö siirtyä vähemmän likvideihin lajeihin? Raaka-aineet, metsä? Into syytää rahaa tappiollisiin ns. ”teknoyrityksiin” joilla alennushinnoilla yritetään vallata markkinoita lienee hiipunut. Miten ruuan kärrääminen kuluttajan ulko-ovelle on mullistavaa high-techiä+ Senkö takia että se tehdään älypuhelimen kautta. Tätä osattiin tehdä jo 50-luvulla. Silloin riitti tosin lankapuhelin ja lähikaupan puotipuksun vikkelät jalat.
Ns. meemisijoittajat tuntuvat nyt vuorottelevan virtuaalivaluuttojen ja meemiosakkeiden välillä. Kun Bitcoin laskee alkavat taas osakkeiden ampaisut ja päinvastoin.
Virala Acquisition Company on suomen ensimmäinen SPAC eli ”Special Aqcuisition Company”. Jenkeissä into on jo hiipumassa. Huhti- ja Touko-kuussa toteutui 32 SPAC fuusiota jossa siis toteutuu yhtiön tarkoitus (FT:n artikkeli: vaatii tilauksen). Ensimmäisellä kvartaalilla toteutui 84 fuusiota. Spac researchin mukaan 422 SPAC-yhtiötä etsii tällä hetkellä sopivaa fuusiokohdetta. Suomessa olemme sijoitustrendeissä usein jälkijunassa – hyvässä ja pahassa. Itse en kaivannut tällaisia sikaa-säkissä yhtiöitä Suomeen, mutta kukin päätelköön itse mitä näistä ajattelevat.
Ilahduttavampaa on ehkä käynnissä oleva listautumisbuumi etenkin First North listalle. Näissäkin kannattaa miettiä tarkkaan. Ennen listautumista seurasi usein kurssinousu, mutta ainakin jenkeissä tämä ilmiö on vaimentunut, ellei hävinnyt kokonaan.
Homo Economicus on vanhemmiten muuttunut ilmeisesti melkoiseksi nihilistiksi. En tahdo uskoa muuhun, kun mustiin numeroihin tuloslaskelman alarivillä. Jos tulosta odotellaan vasta hamassa tulevaisuudessa, rahoittakoon joku muu tätä kasvutarinaa. Hamalla tulevaisuudella kun on taipumus muuttua kovin toisenlaiseksi kuin saamme kuvitella, usein tuomalla kilpailua – tavalla tai toisella – tai muuttamalla kulutustottumuksia.
Uskon edelleen osakevalintaan. Tylsää ja tuottavaa meikäläisen salkkuun kasvutarinoiden sijasta.
Arvonmuutokset: Vuoden alusta 19.4%, alusta (27-05-2010) +160.3%
”En tahdo uskoa muuhun, kun mustiin numeroihin tuloslaskelman alarivillä”
Sama strategia on minullakin. Positiivinen tulos on tärkeä.
Myös mainitsemasi kasvun tarkistan. Yritän ostaa sellaisia joiden liikevaihto on viimeisten vuosien aikana kasvanut.
Kasvutarina, unelma, satu, tavoite, mielikuva tai pyrkimys ei minullekaan riitä.
Aika moni tarinankertoja löytää Finveran, Business Finland:n tai muun julkisen rahoituksen. Se on hyvä se. Julkinen sektori vaatii rahoitusta vastaan hyvän busines planin – kasvusuunnitelman. Julkinen sektori rahoittaa kasvutarinoita, varsinkin vientiin pyrkiviä. Julkinen sektori saa tulonsa veroilla, jotka kohdistuvat hyvien yritysten tuottamaan arvonlisään yhteiskunnalle (arvonlisävero) tai ahkerimmin muiden hyväksi työskenteleviin (tulovero).
Julkisen sektorin toiminnan ansiosta meille syntyy hyviä kasvutarinoita ja arvonlisän tuottaminen yhteiskunnalle ja liian ahkera työnteko hieman vähenevät. Minusta meidän sijoittajien ei kannata ainakaan usein olla mukana tukemassa kasvutarinoiden tuottamista. Meidän sijoittajen kannattaisi minunkin mielestä keskittyä tukemaan työntekoa ja todellisen arvonlisän tuottamista yhteiskunnalle. Saavutetun hyvyyden mittoja ovat voitto (musta viimeinen rivi) sekä liikevaihto ja sen kasvu.
Kyllä – kasvukin on tärkeää – ja tottakai sekin on minullakin kriterinä. Mieluummin maltillinen ja vakaa kannatava sellainen kuin sijoittajien rahaa syövä nopea sellainen.
Käytin paljon aikaa tutustuakseni sellaisiin yrityksiin kuin Orthex, Sitowise ja Kreate ennen listautumista ja osallistuin anteihin. Tuloksena olemattoman pieni määrä osakkeita jokaisesta. Jotka olen jo kaikki myynyt pois.
Jatkossa osallistun vain sellaisten yritysten anteihin, joilla on jo hyvää tuloshistoriaa usealta vuodelta ja jotka muutenkin ovat minulle jo entuudestaan tuttuja. Puuilo saattaa olla tällainen.