Onko osakkeet yliarvostettu omaisuusluokka?
Lyhyt vastaukseni; ei!
Kirjoitin keväällä 2015 Piksuun artikkelin, jossa perustelin, että osakkeiden arvostuskertoimen P/E arvo 20 on uusi normaali kehittyneillä markkinoilla ( http://www.piksu.net/artikkeli/p%C3%B6rssiosakkeiden-pe-tunnusluku-20-uusi-normaali-kehittyneill%C3%A4-markkinoilla ). Olen useissa tilaisuuksissa kuullut sijoittajien pitävän nykyistä osakkeiden hintatasoa aivan liian korkeana ja karanneen yritysten reaalisista arvoista. Jälkimmäisen huolen osalta selitän itselleni, että pörssi on kuin mikä tahansa markkina (asuntomarkkina, käytettyjen hyödykkeiden markkina, jne.), jossa oikea hinta on se, jolla kauppa syntyy, eli tavara siirtyy myyjältä ostajalle ja raha ostajalta myyjälle. Yhtiön reaalinen arvo on aika epämääräinen asia, sen sijaan hinta on hyvin määritelty, eli se, jolla kauppa syntyy.
Hintatason taas määrittää yleensä se, kuinka paljon ostajalla on rahaa. Hyödykemarkkinoillahan me yleensä ostamme sen luokan tuotteita, jotka sopivat kukkarollemme. Tämän takia tavaran toimittajilla tulee olla samasta perustuotteesta erihintaisia versioita kattaakseen mahdollisimman laajan asiakaskunnan. Osakemarkkina toimii suurten institutionaalisten sijoittajien ehdoilla. Heidän on liiketoimintaluonteensa mukaisesti ”pakko” tehdä kauppaa kulloisellakin hintatasolla
Maailman osakemarkkinalle, jonka koko on reilu 70 triljoonaa dollaria, on kaadettu keskuspankkien toimesta painettua ”ilmaista” rahaa noin 15 triljoonaa dollaria. On ymmärrettävää (rahan painaminen ja institutionaalisten sijoittajien toimintatapa), että hintataso osakemarkkinoilla on noussut, Tämä ”ilmainen” raha, samoin kuin muukin osakemarkkinaan sijoitettu raha, tuottaa P/E arvolla 20 5% vuotuista tuottoa. Ei huono, kun verrataan korkotasoon ja korkoinstrumenttien tuottoon, joten osakkeiden kysyntä nykyisillä hintatasoilla tulee jatkumaan.
Korkotasohan puolestaan ei monista peloista/toiveista huolimatta tule nopeasti nousemaan, koska tämä kaataisi totaalisesti täysin velkavetoisen talousjärjestelmämme. On hyvä, että valtiot ovat kovasti velkaantuneet. Se takaa alhaiset korot myös kansalaisille. Valtiot ovat pankkeja parempi instrumentti niin sanotussa ”too-big-to-fail”-pelissä.
Riskien hinnoittelu
5 % olisi nollainflaatiolla hyvä riskitön tuotto. Riskipreemio kaventuu korkojen noustessa, ellei osakkeiden markkina-arvo laske tai tulokset kasva. 5 % on vähän, jos tulokset eivät kasva.
Instituutiosijoittajat määräävät hintatason
Kiitos kommentistasi. Mikä olisi riittävän hyvä tuotto/riski-suhteen omaava vaihtoehto instituutiosijoittajalle? Tuntuu kuin finanssimarkkina ”jäätyisi” 1,5% – 2,5% korkotuottoon ja 4% – 6% osaketuottoon. Isoilla kansainvälisillä yhtiöillä riskipreemio lähestyy nollaa.
T. Risto
vaihtoehdot vähissä
Keskuspankkiraha on pilannut matalan riskin sijoituskohteet. Instituutiot ovat puun ja kuoren välissä. Tehokkailla markkinoilla ei ole hyvää tuottoa pienellä riskillä. Elvytys ei kuitenkaan ole ikuista. Pienikin korkotason nousu saa varovaisimman rahan liikkeelle. Odotan, että ainakin blueship-yhtiöiden tuloskertoimet tulevat lähivuosina normalisoitumaan.
Velka
Olen samaa mieltä siitä, että alhaiset korot ovat osin ison julkisen velan seuraus. Olen eri mieltä kuitenkin siitä että raskas velkalasti olisi hyvä asia. Nimittäin, alhaiset korot ei ole pelkästään raskaan velkalastin seuraus vaan myöskin sen syy. Markkinavoimien armoilla toimivat finanssimarkkinat ovat lopulta stabiilimmat kuin hallinnollisin korko ym. päätöksin ohjaillut markkinat. Minun ajatusten kanssa parhaiten rimmaa Mario Draghin kommentit, joiden mukaan rahapolitiikka (keskuspankit) ovat jo ajatsitten tehneet voitavansa ja nyt pitäisi tehdä talouspoliittisia (julkisen sektorin kulukuri, (työmarkkina)reformit, …) toimia.
Kaksi askelta eteen, yksi taakse….
Kiitos hyvästä kommentista. Muotoilin tuon valtioiden velkaantumisen harhaanjohtavan huonosti. Piti sanoman, että nyt kun valtiot ovat velkaantuneet, niin korkoja ei voida nostaa. Onko tämä hyvä vai huono, ei pitänyt peukuttaa, vaan vain todeta tosiasia, että kun valtiot ovat velkaantuneet, niin korkoja ei voida nostaa. Tämä siitä syystä, että ei löydy riittävän rohkeita poliitikkoja (demokratinen hallintomalli!) menettämään kannatustaan seuraavissa vaaleissa (ammattipoliitikkojen itsensä työllistäminen!) ja samalla tervehdyttämään markkinoita. Fiksu toimiminen, varsinkin ahtaissa olosuhteissa (ennen kaikkea kriiseissä), pohjautuu tosiasioiden tunnustamiseen. Taisi aikoinaan Paasikivi jotain tällaista todeta, kun joutui muuttuneen tilannekuvan johdosta asioita uudelleen puntaroimaan. Oli kaiketi ilmeisen tervejärkinen kaveri?