Onko TA:sta hyötyä tavalliselle sijoittajalle?

 

Teknistä analyysiä kohtaan tunnetaan laajalti vastenmielisyyttä. Tärkein syy lienee se, että monet akateemiset kansainväliset tutkimukset torjuvat ajatuksen TA:n antamasta ylituotosta. Tutkimuksiin tutustuminen on työlästä ja tutkimuksia on niin paljon, etten lähde löytämiäni otoksia edes luettelemaan. TA-menetelmien runsaus johtaa tutustujan infoähkyyn. Asiaan paneutuneiden ja netistä hienoja käyriä kopioivien johtopäätöksetkin ovat useimmiten ristiriitaisia: ”Lyhyet indikaattorit viittaavat mahdolliseen nousuun, mutta toisaalta…”

Pääsääntöisesti tuottojen erot eivät ole olleet merkittäviä, muutenhan joistakin menetelmistä olisi tullut hetkeksi yleinen hitti, ja markkinat olisivat ajan mittaan tappaneet tällaisen rahasammon. Joel Greenblattin kehittämä Magic Formula pyrki kestohitiksi: sen käyttö on helppoa ja tuotto oli tilaston mukaan pitkälläkin aikavälillä hyvä. Ei ihme, että Suomessakin Formulaan ihastuttiin ja joku alkoi jopa markkinoida siihen perustuvaa sijoitustapaa. Viime vuosina into on hiipunut: kuvitellut ylituotot jäivät jostain syystä saamatta.

Pankeilla ei ole aikaa yksityisen sijoittajan asiaan  perehdyttämiseen eikä yleisiä koulutustilaisuuksia juurikaan järjestetä tai ne ovat hyvin pinnallisia. Kävin kerran yhdessä: kouluttaja otti esille erityisesti RSI:n (Relative Strength Index) ja antoi pari esimerkkiä  kahden pörssiyrityksen kohdalla: molemmissa ostosignaalin jälkeen osake lähti selvään nousuun.  Ensiaskelia sijoittamisen kivikkoisella polulla ottavan esitys saattoi hurmata, mutta kouluttajan esimerkit olivat hänen etukäteen harkiten valitsemiaan ja hän jätti mainitsematta, että läheskään kaikki osto- tai myyntisignaalit eivät johda tuottoihin vaan tappioihin.

Tekninen analyysin lähtökohtana on oletus, että markkinahintoja liikuttavat psykologiset tekijät ennen fundamentti-informaatiota koskevaa uutista. Psykologian merkitys voidaan ymmärtää, koska hinnat heijastavat taloudellisia odotuksia ja juuri siksi keskeinen osa  kehittynyttä teknistä analyysiä on hintojen ennustamista sijoittajien mielialaa kuvaavien mittarien avulla. Yleinen käsitys osakemarkkinoiden suhteen on, että markkinahinnat ennakoivat fundamentti-informaatiota noin puolella vuodella.

Tyydyn ottamaan esille muutaman kotimaisen, melko tuoreen tutkimuksen. Pro gradu -tutkielmissa teknisen analyysin toimivuutta ovat aikaisemmin tutkineet mm. Juha Surakka 2005, Henri Kankkunen 2003, Samu Papinniemi 2000 ja Jan Vilkko 1999. Johtamiskorkeakoulussa viime vuoden elokuussa julkaistusta Tomi Övermanin pro gradu-työstä käy selville, että parhaan tuoton tutkitulla aikavälillä  antoi osta ja pidä -strategia. Muut sijoitusstrategiat, jotka hyödynsivät teknisen analyysin välineitä, jäivät osin selvästi heikommalle tuotolle. Övermanin empiirinen osuus osoitti, että TA-välineistä  liukuvat keskiarvot (yksinkertaiset ja helposti käytettävät) toimivat parhaiten muihin verrattuna. Sen verran Överman antaa periksi, että ”TA saattaa olla hyödyllinen esimerkiksi osakekauppojen ajoituksessa ja sitä voisi käyttää fundamenttianalyysin rinnalla”.

Lappeenrannan kauppatieteellisen tiedekunnan opiskelija Mika Vilskan kandidaatintutkielman aiheena oli ”teknisen analyysin toimivuus Suomen osakemarkkinoilla”, julkaisupäivä 12.12.2011. Hän hoitelee tutkimuksessaan virtuaalista miljoonan euron salkkua. Tutkielmansa hän tiivistää: ”Tutkimustulosten mukaan liukuvia keskiarvoja käyttämällä on mahdollista saada ylituottoa suhteessa passiiviseen osta ja pidä -strategiaan. Toisin sanoen markkinoiden tuleva kehitys on jossain määrin ennustettavissa. Parhaimpana osoituksena siitä on 50 ja 100 päivän liukuviin keskiarvoihin perustuva strategia, joka oli tuotto-riski -tarkastelussa selkeästi paras strategia.” Vilskan tutkimuksen perusteella liukuvilla keskiarvoilla voi saada markkinoilta ylituottoa pitkällä tähtäyksellä. Viisaan varovainen  opiskelija kun oli,  Mika Vilska hoksaa todeta myös: ”tekniseen analyysiin, kuten muihinkin sijoitusstrategioihin, liittyy omat riskinsä ja ongelmansa. Toisin sanoen tämän tutkimuksen jälkeenkin se kauan haaveiltu rahakone odottaa edelleen keksijäänsä.”

Isot toimijat ymmärtävät olla nöyriä. FIM  toteaa omista menetelmistään: ”Teknisen analyysin raportit voivat olla ristiriidassa muihin FIMin sijoitustutkimusraportteihin nähden.” Sijoittaja saa päättää, kumpaa reittiä seuraa: TA:ta vai tutkimusraportin vihjeitä.  Pohjola Pankki antaa ymmärtää, että pitkäjänteiseen sijoittamiseen pankin julkaisemasta TA:sta ei saa tukea:  ”Teknisen analyysin sijoitushorisontti on korostetun lyhyt (1-2 viikkoa) ja sen tarkoituksena on näin ollen tarjota sijoittajille vaihtuvia trading-ideoita.”

TA:n harteille emme saa kasata liikaa painoa. Se ei voinut ennustaa Lehman Brothersien hakeutumista yrityssaneeraukseen syksyllä 2008, finanssikriisin laajenemisen vauhtia,  Japanin tsunamin ja ydinonnettomuuden vaikutusta talouteen, Kreikan livahtamista EU:hun vääristellyillä talousluvuilla, Euroopan talouskriisin käänteitä eikä TA:stä näy myöskään, missä määrin Kreikan ”saattohoidossa” ja perässä seuraavien monien muiden huonokuntoisten euromaiden hoitamisessa onnistutaan. Poliittiset vaalit ja seuraukset eivät ole TA:n vaan äänestäjien käsissä.

Tärkein keino saada sijoitussalkulla tuottoa on hyvä allokaatio – sijoitukset eri instrumentteihin, maantieteellinen hajautus, yhtiöiden valinta toimialoittain ja markkinatilanteen mukainen harkittu käteisen ja muiden sijoitustuotteiden keskinäinen painotus. Vasta tämän jälkeen voidaan vakavissaan harkita TA-menetelmistä hyötymistä.  Osakemarkkinoiden viime vuosina vahvistunut turbulenssi lisännee TA:n suosiota; toivomme löytävämme jostain keinot pysyä pystyssä näissä toistuvissa myrskyissä. Otsikon kysymykseen vastaan omasta puolestani myöntävästi – toivon mukaan minulla on mahdollisuus palata perusteluihin tuonnempana. TA:iin ei tarvitse tukehtua, yksinkertainen voi olla parasta.

 

 

6 thoughts on “Onko TA:sta hyötyä tavalliselle sijoittajalle?

  1. Varmuus

    Se, että joku on jotain mieltä varmasti sijoitusmaailmassa on melko varmasti väärässä. Ainoa asia mikä on varmaa on se että varma ei voi olla. Jos edes siitä voi olla varma. Mikäli tietäisin suurella varmuudella miten voittaisin joka vuosi S&P 500 indeksin, niin shorttaisin futuureilla S&P 500 indeksiä ja käyttäisin tätä tuottostrategiaani long-puolella. Näin imisin pikkuhiljaa rahat pois markkinoilta ja muuttaisin lököelämää viettämään Floridaan vaikka Eino Gröhnin naapuriin. Mikäli joku tutkimus osoittaa jonkun antavan sytemaattista ylituottoa, kuten vaikka pienet arvoyhtiöt, niin pitää miettiä mitkä ovat sen strategian riskit ja kuinka hyvin tutkimus on tehty. Tämän pohdinnan perusteella voi sitten miettiä omia panoksiaan.

  2. Kyllä se vastenmielisyys monasti johtuu

     myös kokeilijoiden omista kokemuksista kun hommat ei menekään kuten kirjoissa ja blogeissa opetetaan ja annetaan ymmärtää.

  3. Koneellinen pörssikauppa perustuu tekniseen analyysiin

    Mitä onkaan tekninen analyysi?

    Jos tekniseksi analyysiksi luetaan koneellinen, matemaattisiin algoritmeihin perustuva, pörssikauppa, niin suurin osa pörssissä käytävästä kaupasta on silloin tekniseen analyysiin perustuvaa. Tämän tyyppinen tekninen analyysi on investointipankkien kannattavaa perusliiketoimintaa. Automaattikaupan lisäarvo yhteiskunnalle on likvidit markkinat. Aina löytyy osto- ja myynti- laidat ilman että tarvitsisi odotella sopivan vastapuolen ilmaantumista pörssiin.

    Piensijoittajalle tarjotut menetelmät sen sijaan ovat käsittääkseni joskus tehottomia, ja niillä saavutetut tulokset jäävät helposti vaatimattomiksi. Tämän ovat monet tutkijatkin havainneet. Ja tästä syystä teknisellä analyysillä on niin huono maine. Markkinoilla on runsaudenpula erilaisista erinomaista ylituottoa lupaavista työkaluista, joiden teho voi olla olematon. Piensijoittajan voi olla vaikea kaiken runsaan tarjonnan joukosta löytää toimiva vaihtoehto. Kaikkia parhaita vaihtoehtoja ei ole julkisessa jakelussa.

    1. Tutkimus yhtä hyvä kuin tutkija

      Olen käsitellyt asiaa paljon, ja ydinväitteeni on: tutkimus on yhtä hyvä kuin tutkija. Instikoiden tietokoneet eivät tekisi TA-kauppaa, ellei se olisi kannattavaa suhteessa holdaamiseen. Mutta tutkijan ei anneta tutkia niiden ohjelmia, ne on mutkikkaita liikesalaisuuksia. Ei tutkija voi ottaa selvää siitäkään, onko McLaren nopeampi auto kuin Ferrari, ellei ole formulakuski. Tutkijat eivät ole treidereitä, ainakaan yleensä.

      Kuka voi väittää, että holdaaminen olisi hyvä metodi jälkeen vuoden 2007? Tai viimeiset pari kuukautta?

      TA:n vähättelijät ovat holdaajia, jotka sanovat vilkkaan kaupan tuottavan tappiota sen ja tämän gurun ja tutkimuksen nojalla. He nostavat ääntään nousumarkkinassa, mutta kun näitä nyt päällä olevia rysäyksiä tulee, he ovat hissun hiljaa nurkissaan vapisten.

      Itse olen TA:n avulla pystynyt tässäkin pörssiromahduksessa pitämään taseeni jokseenkin kunnossa. Vaikkapa OMX-indeksiholdaajat ovat tehneet tappiota jatkuvasti, mikäli eivät ole onnistuneet ostamaan posaansa aivan markkinoiden pohjilta. Miten he siinä onnistuisivat, heidän filosofiansahan jo on se, että älä mieti kurssien liikkeitä vaan osta heti kun on rahaa, koska kurssien suuntaa on mahdoton arvioida.

      Heikki

      1. Määrittely

         

        Juuri niin kuin Kai yllä sanoi, että TA pitäisi ensin määritellä mitä se on. Ei kaikki laskentoon perustuva varmasti ole teknistä analyysiä. Jos ajattelemme, että TA on menetelmä mitkä ovat sellaisia menetelmiä mistä John Murphy ja Magee ovat puhuneet, niin silloin TA ei ole sitä mitä quantit tekevät. Instituutiotalot jotka tekevät nopeaa kauppaa perustavat treidauksensa yleensä suhteellisiin hintamuutoksiin kuten vaikka eriaikaisiin USA:n valtionlainoihin tai vaikka fundamentteihin mistä Soros on tullut kuuluisaksi. Nuo menetelmät ovat varsin kaukana perinteellisestä TA:sta ja niiden ideaan kuuluu yleensä suojata jokin riski pois treideistä. Näitä riskejä voi olla fundamenttianalyysiin perustuvia tai  suhteellisia hintamuutoksia. 1980-luvulla tehtiin paljon paritreidausta mitä myös kutsutaan tilastolliseksitreidaukseksi. Siinä ostetaan vaikka UPM:mää pitkäksi ja Storaa longiksi tai viljaa pitkäksi shortiksi sianlihaa tai raakaöljyn eri krakkausspredjä. Tuo on aika kaukana kuitenkin perinteellisestä TA:sta. Tietenkin jos määrittelemme TA:n kaikeksi sellaiseksi mikä ei arvioi yrityksen liiketaloudellista suorituskykyä laadullisin mittarein, niin silloin suunnilleen kaikki on TA:ta.

        Matemaattinen treidaus voidaan ajatella alkanee modernista portfolioteoriasta vuonna 1952, mutta homma alkoi kunnolla kasvamaan vasta 1970-luvun alussa kun keksittiin optioden hinnoittelumalli (B&S) ja ohjelmoitavien laskinten tullessa markkinoille. Quantit eivät ole taustaltaan yleensä ekonomeja vaan fyysikkoja, insinöörejä tai matemaatikkoja koska homma vaatii myös matemaattista osaamista.

      2. Puhdasta TA-metodia tuskin edes käytetään

        Pitää korostaa, että puhdasta TA:a harva varmaan käyttää, eli enemmän tai vähemmän erilaisia fundamentteja menetelmiin sisältyy. Ihan jo siten, että kyllä minäkin talouden ja yhtiöiden kehitystä seuraan ja ennakoin monin tavoin. En osta osakkeita, ellen tunne yhtiön taustoja pääpiirteissään. Silti pidä itseäni TA-treidaajana, koska ostojen ja myyntien ajoituksen teen sen perusteella, ja jos TA:ni antaa eri signalin kuin fundaperusteinen näkemykseni jostain arvopaperista, annan ehdottomasti painon TA:lle.

        Olen tehnyt elämäni karmeimmat tappiot pitämällä kiinni yhtiöistä, jotka ovat olleet "niin hyviä ettei kannata myydä" – vaikka TA:n mukaan niin olisi pitänyt tehdä. Toisaalta olen löytänyt parhaat osakkeeni aivan TA:n pohjalta, tosin tutustunut yhtiöihin ennen ostopäätöstä. Fundapohjalta ostaminen on arveluttanut (kallis osake), mutta TA puoltanut, eli raju nousutrendi. TA on ollut oikeassa: tulokset nousivat ja samassa osake pitkän aikaa.

        Heikki 

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com