Olen oppinut viimeisen yli vuosikymmenen aikana monia asioita rahan painamisen vaikutuksista. Ne kertovat minulle, että talous jakaantuu reaalitalouteen ja virtuaalitalouteen. Ensimmäinen tarkoittaa todellista rahankäyttöä ja jälkimmäinen lähinnä finanssimarkkinoiden hintamuutoksia. Ensimmäinen perustuu rahan liikuttamiseen niin, että jotain konkreettista vaihtaa omistajaa. Jälkimmäinen perustuu enemmän odotuksiin ja mielikuviin. Nämä taloudet toimivat rinnakkain ja toisiinsa kytkeytyen, mutta niiden osuus kokonaistaloudesta vaihtelee. Joskus ne tukevat toisiaan ja joskus toisen osuus kasvaa liian suureksi eriytyen toisesta. Se alkaa tuhoamaan toisen hyötyä kansalaisille pidemmällä tähtäimellä, vaikka lyhyen aikavälin hyödyt näyttäisivät päinvastaista. Kaikki kirjoituksessa esiintyvät luvut ovat Yhdysvalloista, jos ei muuta mainita.

Eriytymiset ovat näkyneet ”painorahan” jakamisen seurauksina. Finanssikriisin jälkeen on kokeiltu kolmea eri tapaa ja kohdetta rahojen jakamiselle: (Itse prosessit ovat todellisuudessa monimutkaisempia kuin esitän, mutta älkää antako sen häiritä.

1. Keskuspankkien reservien kasvattaminen eli rahan jakaminen pankkien kautta.
2. Valtionvelan kasvattaminen ja rahan jakaminen hallinnon kautta.
3. Valtionvelan kasvattaminen jakamalla rahaa suoraan kansalaisille.

Ensimmäisessä tavassa keskuspankki ostaa ”painorahalla” velkakirjoja ja samalla sen reservit kasvavat. Tällöin tietyt liikepankit voivat laittaa lisää rahaa kiertoon tietyssä suhteessa lisääntyviin reserveihin. (yksinkertaistettu selitys) Tämä ei tarkoita, että niin tapahtuisi. Viimeisten 15 vuoden aikana tämä hyödytti ensisijaisesti virtuaalitaloutta ja esti samalla reaalitalouden romahduksen finanssikriisin aikana. Vaikka tämä oli finanssikriisissä pakollista, jotta saatiin deflaatiospiraali lopetettua niin se meni liian pitkälle ja aiheutti mm. seuraavia haitallisia sivuvaikutuksia:

• Velkakirjojen ja muiden omaisuusluokkien massiiviset yliarvostukset
• Toimimattomat hinnanmuodostukset eri omaisuuserissä
• Riippuvuussuhteen 1.tyypin painamisen ja rahoitusmarkkinoiden välille
• Pitkän aikavälin tuottavuuskasvun pieneneminen rahan valuessa vähemmän hyödyllisiin kohteisiin, kuten omien osakkeiden ostoihin. 2010-luvulla tuottavuus kasvoi keskimäärin n. 1.2%:ia, kun vuosittainen kasvu 1950-luvun alusta kyseisen vuosikymmenen loppuun asti oli keskimäärin n. 2%:ia.
• Zombi-yritysten kasvu ja suurten yritysten suosiminen pienten kustannuksella
• Moraalikato ja typerysten pelastamisen muut negatiiviset sivuvaikutukset
• Varallisuuserojen kasvu mikä johtaa sisäisiin konflikteihin

Käytännössä tapa seuraa keskuspankin ohjauskoron laskua nollan tuntumaan tai sen alle. Pitempiaikaiset nollakorot ja rahanpainamiset aikaansaavat merkittävän buustin virtuaalitaloudelle. Tämän liiallinen kasvu on pois reaalitaloudesta. Tämä ei monien päinvastaisista uskomuksista poiketen tuota liian suurta inflaatiota reaalitaloudessa ellei reservien kasvattamisessa tapahdu merkittäviä ylilyöntejä. Esimerkiksi 2010-luvulla rahamäärä kasvoi 80%:ia eli noin 6%:ia vuodessa. Samaan aikaan inflaatio kasvoi noin 20%:ia eli noin 1.8% vuodessa. Tämä tapa jakaa rahaa on sijoittajille kultakaivos. Inflaatio ei liikaa häiritse eikä tuottoja voi estää mikäli on sijoituksia ja/tai varaa tehdä niitä. Tämä tapa on käytännössä rahansiirto veronmaksajilta sijoittajille.

Toinen tapa jakaa rahaa ei tarvitse nollakorkoja, jotta se olisi kansalaisille hyväksyttävää. Tämä on tapa, jolla kaikki valtiot, joilla on alijäämää toimivat normaalitalouksissa. Enemmistö niistä ei harrasta ylilyöntejä. Valtiot tekevät uutta velkaa myymällä valtion velkakirjoja, mutta tekevät sitä rajoitetusti Samaan aikaan velan määrä taloudessa kasvaa eniten liikepankkien kautta. Terve markkinatalous ei tarvitse valtion suurta velanottoa eikä keskuspankkien ”painokoneita”, jotta riittävä rahamäärän kasvu syntyy.

Sillä miten valtio käyttää lisärahan on merkitystä kansalaisille. Rahojen käyttäminen syömävelkaan ei kasvata paljon inflaatiota, mutta se voi pitää sitä normaalia korkeammalla. Tuottavat investoinnit voivat olla lyhyellä aikavälillä inflatorisia, mutta pidemmällä aikavälillä ne vähentävät inflaation kasvuvauhtia tai ovat deflatorisia. Tämä tapa suosii reaalitaloutta, kun se tehdään järkevästi.. Selvä ylivelkaantuminen vähillä tuottavilla investoinneilla voi keskipitkällä aikavälillä tukea virtuaalitaloutta. Tämä on nyt nähtävissä Yhdysvalloissa missä liittovaltion vuosittainen alijäämä BKT:ta kohden on vielä Suomeakin korkeampi. Yhdysvaltojen talous ei ole nyt kestävällä pohjalla. Voidaan karkeasti todeta, että viimeisten 15 vuoden aikana tämä tapa on ollut täysissä voimissaan vasta pari vuotta. Liittovaltion budjettivaje on ollut samaan aikaan 5%:n väärällä puolella ja reaalinen BKT on kasvanut n. 3%:n vuosivauhtia. Suuri osa talouskasvusta on saatu aikaan valtion velkaantumisella.

Kolmas tapa otettiin Yhdysvalloissa käyttöön koronan aiheuttaman lyhyen talouskriisin aikana. Silloin valtio otti velkaa ja lähetti sitä ensisijaisesti joko suoraan pankkitileille tai pankkikorttien muodossa köyhimmille kansalaisilleen. Rahaa jaettiin vajaa 800 miljardia suoraan heille. Jako aloitettiin maaliskuussa 2020. Tämä ei ollut ainoa kohde painorahalle. Rahamäärä nousi n. 6000 miljardia kahdessa vuodessa. Kaikkia ei jaettu hallinnon toimesta vaan myös liikepankkien kuluttajille lainatun rahan määrä kasvoi selvästi. Tämä tarkoitti 40%:n kasvua rahamäärässä eli n. 18%:n vuosivauhtia. Seurauksena oli virtuaalitalouden nopea nousu. Reaalitaloudessa tämä näkyi inflaationa vasta vuoden päästä. Samalla inflaatio tuotti laskun reaalituloihin pariksi vuodeksi. Inflaation hellittäessä myös reaalitulot kasvoivat. Tämä viimeinen tapa nosti budjettivajeen kaksinumeroisiin prosenttilukemiin ja on vielä vähemmän kestävä tapa kuin edellämainitut. Tämä kokeilu on osoittanut ettei ns. MMT toimi, koska inflaatio tuhoaa sen hyödyt ja nostaa haitat liian suuriksi.

Lähteet talousluvuille:

https://www.usinflationcalculator.com/inflation/current-inflation-rates/

https://fi.investing.com/economic-calendar/real-earnings-890

https://tradingeconomics.com/united-states/money-supply-m2

https://www.pandemicoversight.gov/data-interactive-tools/data-stories/update-three-rounds-stimulus-checks-see-how-many-went-out-and

https://stacker.com/business-economy/how-us-labor-productivity-has-changed-1950

https://www.thebalancemoney.com/us-deficit-by-year-3306306

https://tradingeconomics.com/united-states/gdp-growth-annual

Vaalit ja painoraha

Normaalisti vaaleilla ei ole paljoa merkitystä taloudelle, mutta nyt tilanne on toinen. Yhdysvaltojen vaalit ovat seuraavan parin vuoden merkittävin taloustapahtuma maailmassa mikäli kolmas maailmansota ei ala. Monet uskovat Suomessa, että Yhdysvaltain presidentinvaalit ratkaisevat kaiken, mutta tämä on seurausta siitä ettei Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää tunneta. Presidentti ei saa aikaan suuria muutoksia ilman senaattia ja edustajainhuonetta. Toisin sanoen, presidentti on enemmän tai vähemmän kuin rampa ankka ilman edellämainittujen tukea. Nykytilanteessa tämä tarkoittaa, että saman puolueen pitää saada kaikkien kolmen hallinta, jotta se voi tehdä isompia muutoksia. Lisäksi on mainittava, että edustajainhuoneessa on kahden vuoden kausi ja senaattoreilla kuuden. Tällä on merkitystä, koska edustajilla on paremmat mahdollisuudet uusia valintansa jakamalla rahaa kansalle kuin senaattoreilla.

Paras tapa tarkastella mitä mahdolliselle painorahalle voi tapahtua on tarkastella menneisyyttä. En usko, että tapaan kolme tuskin palataan mikäli sitä ennen ei korkoja ole laskettu nollaan. Uskon tämän olevan todennäköisin vaihtoehto näistä tavoista mikäli se nähdään tarpeelliseksi ja vaalitulos sen sallii. Lähihistoriasta nähdään, että elvytysrahaa jaettiin kolmella kierroksella seuraavasti per kuukausi: (suluissa edustajainhuoneen, senaatin ja presidentin hallinta)

Maaliskuu 2020 1200$/veronmaksaja + 500$ per lapsi (Dem, Rep, Rep)

Joulukuu 2020 600$ + 600$ per lapsi (Dem, Rep, Rep)

Maaliskuu 2020 1400$ + 1400$ per lapsi (Dem, Dem, Dem)

Mainittakoon vielä, että Trump olisi halunnut maksaa joulukuussa 2020 pari tonnia kuussa. Tähän ei Republikaanijohtoinen senaatti suostunut, joten summa oli tuo kuusisataa. Uskon, että molemmat puolueet hyväksyvät tämän tavan jakaa rahaa vaikean taloustilanteen iskiessä mikäli saavat kaikkien kolmen hallinnan itselleen. Senaatin hallinnan ottaa selvästi todennäköisemmin Republikaanit (viimeisin lukema, jonka olen nähnyt oli yli70%:ia, mutta siitä on aikaa) Presidentinvaalit ovat kutakuinkin tilanteessa 60/40 Republikaaneille vedonlyöntitoimistojen mukaan ja edustajainhuoneen todennäköisyys on suunnilleen 50%:ia.

Todennäköisin vaihtoehto on pattitilanne. Yhdysvaltojen ylivelkaantuminen jatkuu suunnilleen nykyisenä tahdissa mikäli taantumaa ei tule. Mikäli toinen puolue hallitsee kaikkea kolmea niin inflaatio ”steroideilla” on todennäköinen vaihtoehto. Demokraatit varmaan saisivat aikaan suuremman ylilyönnin, mutta Republikaanit eivät tule kaukana perässä. Tällöin taantumaa on turha odotella ennen poliittisen tilanteen muuttumista. Itse toivon pattitilannetta, koska silloin molempien puolueiden on pakko tehdä yhteistyötä ja ylilyönnit pienenevät. Pitempi pattitilanne aiheuttaa jo viimeistään keskipitkällä (5-10 vuotta) aikavälillä tilanteen, jossa taantuma tekee nykyisestä tai pahemmasta velkaantumistahdista mahdotonta, koska rahoitusvaje on liian suuri hoidettavaksi ilman suuria vähennyksiä tulonsiirtoihin tai yllättävää tuottavuusloikkaa. Tämä voi tapahtua nopeastikin. Tällöin tarvitaan molempia puolueita tekemään ikäviä päätöksiä mikäli Fed ei puutu asiaan ottamalla ensin nollakorot ja ykköstavan käyttöön mikäli poliitikot eivät hyppää suoraan kolmostapaan. MMT-steroideilla seuraavien kahden vuoden aikana johtaa ikävien päätösten siirtoon vähintään neljä vuotta eteenpäin.

Lopuksi vielä yksi lista vedonlyöntitoimistojen todennäköisyyksistä presidentinvaaleihin.

https://www.realclearpolling.com/betting-odds/2024/president

Nämä tulkinnat ovat omiani, joten teethän itse omasi.

-Tommi T