Uusien työpaikkojen luominen on Suomessa pitkälti pienten ja keskisuurten yritysten harteilla.

Jotta pk-yritykset voivat kasvaa, investoida ja jatkaa työllistämistä, hallituksen kannattaa Suomen Yrittäjien mukaan toteuttaa puoliväliriihessään kolme järeää toimenpidettä: yrityskohtainen sopiminen, oppisopimuskäytännön tehostaminen ja yritykseen jäävän pääoman verotuksen myöhentäminen:   

1) Yrityskohtaisella sopimisella kohti parempaa tuottavuutta ja vahvempaa työllisyyttä

Suomalaisen työn kilpailukykyä on lisättävä nopeasti. On sallittava se, että yritystasolla voidaan sopia henkilöstön kanssa mahdollisimman kilpailukykyiset työn tekemisen ehdot palkkauksessa ja työajoissa.

   – Lainsäädännöstä on purettava esteet, jotka jarruttavat tuottavuuskehitystä ja ovat selvästi haitallisia työllisyyden kannalta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus vaatii.

Tämä edellyttää lainsäädännön muuttamista niin, että yrityksissä voitaisiin sopien poiketa työehtosopimuksista.

– Kaikki poikkeamat työehtosopimuksista edellyttäisivät yhteisymmärrystä työnantajien ja työntekijöiden kesken, Järventaus muistuttaa.

– Muutos olisi työntekijöiden etu, kun se auttaisi turvaamaan työpaikat, hän sanoo.

2) Rakennemuutos verotukseen myöhentämällä yritykseen jäävän tulon verotusta

Hallituksen tulee käynnistää valmistelu verorakenteen muuttamiseksi siten, että yritykseen jäävän tulon verotusta myöhennetään. Samalla tulee päättää myös osakeyhtiöille palkkasummaan sidotusta työllisyysvarauksesta, jonka määrä on 30 prosenttia maksetuista palkoista. 

  – Päätös olisi askel kohti verotuksen rakennemuutosta. Molemmissa on kyse tulon jaksotuksesta, joka ei pysyvästi vähennä verokertymää, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna huomauttaa.

3) Koulutussopimus ammattiin oppimisen malliksi nuorille

Nuorille on tarjottava uusi, houkutteleva kouluttautumisväylä, koulutussopimus.

– Se torjuisi niiden nuorten syrjäytymistä, jotka ovat käyneet vain peruskoulun tai lukion, ja joille oppilaitosmuotoinen opiskelu ei sovi, Mikko Simolinna sanoo.

Uudessa mallissa opiskelija, yritys ja oppilaitos solmisivat koulutussopimuksen, jonka mukaan pääosa ammattiin oppimisesta tapahtuisi työpaikoilla. Opiskelijalle maksettaisiin korvausta opintojen ajalta. Korvaus rahoitettaisiin yritysten opiskelijalle maksamasta rahoitusosuudesta yrityksen saaman työsuoritteen perusteella ja ammatillisten oppilaitosten saamasta valtion osuudesta. Opiskelijalla olisi oikeus opintorahaan ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin. Yrityksille ei tässä mallissa maksettaisi nykymuotoista koulutuskorvausta.