Osakeanteja ja tiedonantoja

1980-luvun lopulla osallistuin noin viiteentoista listautumisantiin eli IPOon, jotka päätyivät silloiselle OTC-listalle. Jotkut ovat onnistuneet sekoittamaan ko. annit ICT-anteihin 10 vuotta myöhemmin, mutta näissä 1980-luvun anneissa yrityksillä yleensä oli omaisuutta takanaan ja niistä saattoi yleensä tehdä pieniä pikavoittoja.

Listaamattoman osakkeen arvon arvioiminen oli paitsi tuottavaa, myös hauskaa sormiharjoittelua, ja olen sitä myöhemminkin harrastanut ICT-annit pois lukien.

2007 arvioin KL:n blogissani seuraavia neljää listautumisantia, linkit 1, 2, ja 3. Viimeisen merkinnän aikoihin oli tilanteeseen jo hieman kypsynyt. Toki anneista muuallakin uutisoitiin neutraalisti, mutta omiin merkintöihini liitin selvän kannanoton siihen, kannattaako antiin osallistua. Eräissä tapauksissa vain tunteja myöhemmin yksi ja sama talousmedian ”toimittaja” ilmoitti oman samansisältöisen kantansa.

Mitä Ilmattaren antiin tulee, en sen antiehtoihin ennättänyt tutustua. Sovin kuitenkin tuttuni kanssa, että hän menee annin esittelytilaisuuteen, joka pidettiin Turussa 31.10. Kun näin Jouni K. Juntusen aihetta käsitelevän blogimerkinnän, totesimme tuttavani kanssa, ettei esittelytilaisuuteen kannata mennä, ei vaikka siellä varmaan olisi ollut jopa ilmainen tarjoilukin, joka oletettavasti sisälsi tuulihattuja.

Jokin merkitys silläkin on, missä ajassa arvion tekee. Jouni teki arvionsa ensimmäisenä merkintäpäivänä ja säästi siten muutaman tunnin aikaa Turussa, joten kiitokset Jounille eikä muille!

Related Posts

Yhteiskunta

Maahanmuuttaneet lapset hyötyvät jos pääsevät oppimaan suomea yhdessä muiden lasten kanssa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppiminen tulee siirtää yhteisiin opetusryhmiin muiden lasten kanssa, esittää ekonomisti Sanna Kurronen EVAlle laatimassaan analyysissä. Maahanmuuttajien tulee päästä yhteiseen toimintaan ja

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee