Ovatko kehittyvät markkinat riskimarkkinoita?
Kehittyviä markkinoita pidetään perinteisesti korkean riskin sijoituskohteina. Homo Economicus näkee aihetta kyseenalaistaa tätä.
-Talouskasvu on Euroopassa ja USA:ssa ollut hidasta ja näkynmät eivät indikoi nopeaa nousua. Sensijaan Kiinassa talouskasvu on pysytelly 10% vuositasolla jo pitkään. Kiinassa voi siis esiintyä kuplia, mutta jos välttää ylihinnoitellut sijoituskohteet on lähes varmaa että tuotto on parempaa kuin euroopassa tai USA:ssa keskimäärin.
-Tämä näkyy myös CDS-markkinoilla, jossa annetaan hinta mm. todennäköisyydelle että valtio ei maksa velkojaan. Kiinan CDS-spread on samalla tasolla kuin Isobritannian. Italiaa riskittömämpien maiden listalla löytyy mm. Mexico, Brasilia Chile, Venäjä ja Indonesia. Markit antaa viimeisimmät luvut suuremmille alueille (suurempi luku = suurempi riski): Länsieurooppa: 179 pistettä, BRIC: 109 pistettä, Asia pacific: 106 pistettä. Eli BRIC-maat ovat riskittömämpiä kuin Länsieurooppa?
Entä valuuttariski: Suomalainen piensijoittaja on usein sijoittanut merkittävän osan varallisuudestaan asuntoon. Hän ansaitsee usein palkkaa euroissa. Hänellä on siis aivan valtava euroriski, mutta ei miellä sitä riskiksi. Jos euron heikenee näemme inflaatiota (joka näkyy kaupassa käydessä). Asunnon arvo laskee samalla huomaamatta. Homo Economicus ei osaa ennustaa valuttojen liikeitä (eikä taida kukaan muukaan). Mutta olen melko varma että hajauttaminen vähentää riskiä myös valuutoissa. Jos suurin osa varallisuudesat on jo kiinni kotimaisessa kiinteistössä kannattaa muita sijoituksia painottaa muihin valuuttoihin.
Mitä tehdä? Eräs analyytikko totesi :" En sijoittaisi osakkeeseen vain siksi että se edustaa tiettyä valuuttaa". Aivan oikein, osakkeita kannattaa aina valikoida. Esimerkiksi Reutersillä on ilmainen perusscreenaustyökalu jolla vai valikoida n. 44000 kansainvälisen osakkeen joukosta kohtullisesti hinnoiteluja. Pitäisi siis valikoida haluamiltaan markkinoilta setti kohtuuhintaisia osakkeita. Ja hajauttamalla hieman suurempaan määrään osakkeita laskee yksittäiseen osakkeeseen kohdistuva riski. 20- 30 eri osaketta, madollisesti 4 – 5 per markkina voisi olla hyvä peukalosääntö.
Jo varsin läheltä, Ruotsista, Norjasta ja Isobritanniasta saa valuuttahajautusta osakesalkkuun. Sensijaan Tanskan kruunu seuraa Euroa. Aika monella on jo myös mahdollisuus käydä itse kauppaa Japaissa ja USA:ssa. Sensijaan muihin Aaasian maihin pääsee suoraan käsiksi vain harva. (Hongkong ja Singapore ovat tarjolla esim Saxobanin kautta). Jos ei haluaa tähän lähteä löytyy ETF:ä jotka seuraavat k.o maiden osakeindeksejä. Nämä ovat usein parempia valintoja kuin vain samaa indeksiä seuraavat osakerahastot joilla on korkeammat hallinnoitipalkkio – löytyy toki hyviä aktiivisesti hallinnoituja rahastojakin.
Kannatta katsella myös missä yhtiö tekee bisnestä. Myös Helsingin pörssistä löytyy yhtiöitä joilla merkittävä osa liikevaihdosta tulee Aasista.
Riskikäsityksiä kannattaa punnita uudestaan. Kehittyneissä länsimaissa talouskasvu on melkein varmasti kehnompi kuin kehittyvissä. Eikä vakauskaan nykyään näytä sen paremmalta. Hajauta siis osakesalkku kunnolla ja lähde rohkeasti merteen taa kalaan!
kehittyvät markkinat
Ovatko kehittyvät markkinan riskisempiä kuin kehityneet? Mielestäni ovat siinä mielessä, että ne ovat volatiilimpia. Kehittyvien markkinoiden yritystoiminta on kasvu- ja investointipainoitteisempaa kuin kehittyneiden markkinoiden yritystoiminta. Odotetut tuotot ovat suurempia kehittyvillä markkinoilla kuin kehittyneillä. Mutta otaksun, että romahdukset ovat myös suurempia. Tosin on myös totta, että monien kehittyneiden maiden valtiontalous ei ole kovin kestävällä pohjalla, kun taas moni kehittyvä valtio on vähemmän velkainen
Riskiä on monenlaista
Yksi asia joka on selkeästi paremmalla tolalla kehittyneillä markkinoilla on valvonta. Pääosakkaat eivät voi firmaa ihan miten tahansa veivailla vähemmistöosakkaan tappioksi. Esimerkiksi Hong-kongin pörssissä olen nähnyt viime aikoina aika monta suunnattua osakeantia ja firman omaisuuden myyntiä pääosakkaan holding-yhtiölle. Aika mahdotonta tietää ovatko nämä tapahtuneet käypään hintaan vai onko pienosakas kärsinyt.
Eli yksittäsisssä osakkeissa voi tapahtua kaikenlaista kummallista mitä ei länsimaissa näe.