Pääomamarkkinastrategiaa valmistelevalta työryhmältä huolellisesti mietityt suositukset
Kansallista pääomamarkkinastrategiaa valmisteleva työryhmä on luovuttanut mietintönsä ministeri Jyri Häkämiehelle. Valmistelevan työryhmän raportti sisältää perusteellisen ja huolellisesti mietityn joukon tärkeitä suosituksia siitä, miten Suomen kilpailukykyä ylläpidetään:
SIJOITUSTOIMINTA
- Pienet pörssiosingot verottomiksi yksityishenkilöille: tavoitteena 260 000 uutta omistajaa
- Määräaikainen verokannuste yksityisille pääomasijoituksille listaamattomiin pk-yrityksiin vuosina 2013 – 2017
- Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien uusien pääomasijoitusten hankintameno-olettamaa korotetaan määräajaksi vuosina 2013 – 2017
- Määräaikainen verohuojennus vuosiksi 2013 – 2020 työllistäville kasvuyrityksille
- Neutraali verokohtelu listatuille sijoitusyhtiöille
- Parannetaan väliyhtiömallin toimivuutta, sallitaan eläkeyhtiöille velan käyttö kiinteistösijoituksissa, uudistetaan kiinteistörahastolakia
- Pörssi yhtiöiden osinkoverotus samaksi kuin listaamattomilla yhtiöillä: listautumiskynnyksen madaltaminen
ELÄKELAITOKSET JA HENKIVAKUUTUSYHTIÖT
- Korotetaan työeläkemaksua etupainotteisesti rahastoinnin lisäämiseksi sekä sovitaan samalla työurien pidentämisestä ja toimintamallin luomisesta koko eläkejärjestelmän vastuuvelan ja kestävyysvajeen määrittämiseksi
- Varmistetaan, että merkittävä osa eläkelaitosten osakesijoituksista kohdistuu Suomeen kattamattoman eläkevastuun riskin hallitsemiseksi
- Kannustetaan kertamaksullisen lisäeläkkeen hankintaa verokevennyksellä: elinikäisen lisäeläkevakuutusmarkkinan avaaminen
- Säädetään vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle (yksilöllinen eläkevakuutus ja ps-säästäminen) kiinteä veroprosentti
- Uudistetaan TyEL-laitosten sääntelyä kontrasyklisyyden parantamiseksi
SÄÄTIÖT
- Yleishyödyllisten yhteisöjen pääomarahastosijoituksille neutraali verokohtelu
VALTIO JA VARAUTUMINEN TOIMINTAYMPÄRISÖN MUUTOKSIIN
- Valmistellaan tasehallintaohjelma, jonka puitteissa valtion ei-strategisista passiivisista omistuksista luovutaan
- Yritystukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja karsitaan
- Huolehditaan kansallisesta kilpailukyvystä EU-sääntelymuutoksia käyttöön otettaessa
- Rahoitusmarkkinoiden sääntelymuutoksiin varaudutaan kehittämällä yritysten vaihtoehtoisia rahoituskanavia, kuten yritysten joukkovelkakirjamarkkinoita ja yritystodistusmarkkinoita
- Osinkoverotuksen rakenteen korjaaminen epäneutraalin verokohtelun oikaisemiseksi. Omistamisen verotus ei saa olla raskaampaa kuin muiden pääomatulojen
- Poistetaan sukupolvenvaihdoksia haittaava perintö- ja lahjavero (ns. Ruotsin malli): pääomat aktiivikäyttöön
- Lisätään peruskoulun, lukion, ammattioppilaitosten ja yliopistojen opetussuunnitelmiin talousosaaminen
- Kotitalousvähennys suhdannetyökaluksi: vähennyksen palauttaminen ennalleen suhdannetilanteen elpymiseen asti
- Säästämismuodot neutraaleiksi: poistetaan asuntolainojen korkovähennys
- Julkisen vallan toimenpiteiden tulisi keskittyä kaupan esteiden poistamiseen Pietarin ja Suomen väliltä, mahdollisimman suureen työvoiman ja pääomien liikkuvuuden edistämiseen niiden välillä ja kilpailukykyisen infrastruktuurin kehittämiseen
Koko raportti: Pääomalmarkkinastrategiaa valmistelevan työryhmän raportti
Työryhmän kokoonpano
Työryhmän puheenjohtajana toimi konsernijohtaja Kari Stadigh Sampo Oyj:stä. Jäseniä olivat valtiosihteeri Jouni Hakala työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimitusjohtaja Satu Huber Eläke-Tapiolasta, johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta, rehtori, professori
Eva Liljeblom Hankenista, toimitusjohtaja Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi Valtion eläkerahastosta, hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:stä, toimitusjohtaja Jukka Ruuska Suomen Asiakastieto Oy:stä ja Assistant General Counsel Kaarina Ståhlberg Nokia Oyj:stä. Pääsihteerinä toimi osastopäällikkö, ylijohtaja Pentti Pikkarainen ja sihteerinä finanssineuvos Urpo Hautala, molemmat valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta.
erinomaisia ehdotuksia
pelkään vaan, että populistiset poliitikot eivät uskalla/ymmärrä mikä tälle maalle on parasta. oma äänien lyhytaikainen kalastelu ja pikkupolitikointi on tärkeämpää kuin maan pitkäaikainen etu.
Ihan kivoja ehdotuksia,
Tuossa porukassa, jotka ovat tehneet nuo ehdotukset näkee myös sen porukan joka saa kuuluviin äänensä Suomessa. Siellä ei ole esim. treidareitten tai piensijoittajien edustajia. Pääosa edustajista on suurten finanssilaitosten , virkamiehiä tai laitoksien jotka kouluttavat ihmisiä noihin edellämainittuihin paikkoihin. Järjestöjen, jotka imevät piensijoittajien lompakosta viimeisetkin eurot. Voihan se olla, että piensijoittajilla ei oikeasti ole sellaisia edustajia jotka poliittinen eliittimme tuntisi. Eihän meillä oikein edes ole kunnollista piensijoittajien etujärjestöäkään. Osakeliitto on pääsääntöisesti B&H sijoittajien järjestö ei treidareitten. B&H sijoittaminen tarkoittaa pääosin eläkeläisten kahviseuruetta.
Suuret finanssitalot ovat puolustamassa omia etujaan
Jo tuosta kokonpanosta näkee kenen etua työryhmä ajaa: Olemassa olevien finanssialan toimijoiden. Vaikkapa tuo ”Neutraali verokohtelu listatuille sijoitusyhtiöille”. Nythän on niin, että kansantalouden nettosäästäjiä ovat kuluttajat, eivät listatut tai listaamattomat sijoitusyhtiöt.
Jos neutraalia verokohtelua joku tarvitsee niin tietysti tämä kansakunnan nettosäästävä ryhmä eikä finanssialalla toimivat ”palvelu”yritykset.
Miksi suuria ja vakiintuneita finanssitaloja koskevat epäneutraalit verokohtelut kuten vakuutus- tai pitkäaikaissäästämisen eivät ole herättäneet toimikunnan huomiota. Johtuisiko siitä, että edustettuna on olleet juuri nuo tahot, jotka hyötyvät nykyrakenteesta.
Sijoittajien verotus
Suomessa sijoituksien verotus on niin kieroutunutta, että se ei sattumalta ole kasvanut vinoon. Henkilö- ja elinkeinoverotuksella ei paljoa ole yhteistä, muuta kuin sanan loppuosa. Verotuksen kannalta on melkein tärkeämpää, että kuka saa rahaa ja mistä saa rahaa kuin kuinka paljon saa. Tuotteet joille verottaja on suonut armon ovat voluumituotteita joille jakelu on tärkeintä. Näin estämme innovatiivisten uusien toimijoiden markkinoille tulon. Asenne on sairas. Henkilöverotuksen käsikirjassa valitellaan, että on jouduttu suhtautumaan oikeudenmukaisesti myös Saksassa ja ETA-maissa olevien johdannaispörssien tuotteisiin. Sairasta meininkiä, läpeensä verkostunutta, lahjottua rikollisia organisaatioita. Missä on moraali?
Argumentaatioketjut
Millä palauttaa maan kilpailukyky
Erinomainen liikkeenjohdon lehti Harvard Business Review aloitti maaliskuussa kirjoitussarjan millä USA:n kilpailukyky voitaisiin palautta. Suurin osa artikkeleista on luettavissa lehden nettisivuilta.
Nyt 14.3 nettisivuilla ilmestyi Michael E. Porterin and Jan W. Rivkinin kirjoitus ” What Business Would Do to Restore U.S. Competitiveness”. Kirjoitus perustui laajaan liike-elämän (johtajien) haastatteluun.
Päällimmäisiksi ehdotuksiksi eivät nousseet valtion tukien lisääminen, verovähennykset, ammattiyhdistyksen rajoittaminen tai minimipalkan alennukset vaan toisenlaiset tekijät.
Vaatimusten painopisteenä oli tehokkaampi liiketoimintaympäristö: yksinkertaisempi verolainsäädäntö, paremmin koulutettua työvoimaa, oppivelvollisuuskoulun parantaminen, T&K toiminnan lisääminen.
Olisiko tässä jotain opittavaa meille Suomessa sen sijaan että toimitusjohtajista tai pankkiireista kootut työryhmät esittävä lisää valtiontukia omilla toimialoilleen.
Pekka