Palkaansaajaliike kannattaa tärkeintä – paikallista yrityskohtaista sopimista
Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen blogissaan 25.8.: "Palkansaajaliike on taas leimattu ei-liikkeeksi. Lomarahojen puolustamista ja 100 tunnin työajan pidennyksen vastustamista paheksutaan. Sanomme kuitenkin moniin asioihin kyllä.":
Kyllä, paikalliselle sopimiselle
Juri Aaltonen blogissaan: "Valtakunnallisissa sopimuksissa ei pystytä huomioimaan kaikkia paikallisia tarpeita. Yrityskohtaisten olosuhteiden huomioiminen edellyttää paikallista sopimista. Palkansaajaliike haluaa työpaikkakohtaista sopimista.
ERTO tukee kehitystä, jossa paikallista osaamista kehittämällä mahdollistetaan yhä laajemmat paikalliset sopimukset. Kun paikallinen sopiminen on reilua eikä vain toisen osapuolen määräämistä, on tilanne win-win."
Kyllä, työaikajoustoille
Juri Aaltonen blogissaan: Palkansaajaliike haluaa työaikajoustoja. Käytännön työaikoja ei kannata määrätä valtakunnallisilla sopimuksilla, vaan mahdollisimman lähellä yksittäistä työntekijää. Tutkimusten mukaan työntekijälähtöiset työajat lisäävät tuottavuutta, vähentävät sairaspoissaoloja ja ylitöitä sekä parantavat työssä jaksamista. Työaikajoustot ovat siis win-win. Järkevä työnantaja tukee työntekijälähtöisiä työaikoja.
Kyllä, maltille
Kaikkien etu on saada Suomeen mahdollisimman paljon työtä. Hyvinvointia voidaan rakentaa vain työlle. ERTOn jäsenten työttömyysaste on 11,3 %. Massatyöttömyyden aikana työajan pidentäminen olisi järjetöntä. 100 tunnin työaikalisäys aiheuttaisi nopeasti irtisanomisia ja lisää työttömyyttä.
Paikallinen sopiminen erittäin tervetullut ajatus palkansaajilta
Minäkään en ole ollut niin varma siitä onko työtuntien kategorinen pidentäminen kaikilla aloilla järkevää ja hedelmällistä. Tuossa palkansaajaliikkeen ajatuksessa on minustakin ideaa. Paikallisella työpaikkakohtaisella sopimisella päästään ratkaisuihin, jotka ovat kaikille parhaita.
Työpaikkakohtainen sopiminen johtaa siihen, että työmarkkinat alkavat taas toimia. Ja toimivat työmarkkinat johtavat aikanaan siihen, että useammalle löytyy sopivaa työtä. On helpompaa hyväksyä pikkasen pienempi palkka, jos muutkin kollegat samalla työpaikalla saavat samaa palkkaa. Ja työskentelystä tulee mukavampaa, jos voi sopia asioista joustavasti siten että päätökset ja päätöksentekokyky ovat lähempänä yksilöä – siis minua. Vaikutusmahdollisuuteni lisääntyvät jos voin olla mukana sopimassa paikallisesti.
Työajan pidentäminen 100 tunnilla olisi erittäin järkevää
"Massatyöttömyyden aikana työajan pidentäminen olisi järjetöntä". Onko?
Analysoidaan esimerkein
Optio1: nostetaan työaika 12h päivässä, 7 päivää viikossa, 12 kk työtä vuodessa ilman lomia.
Mitä siitä seuraisi?
– Suomalaisten yritysten kustannukset laskisivat merkittävästi
– Yritykset voittaisivat lisää markkinaosuutta merkittävästi
– Tuotantoa täytyisi nostaa
– Tehtaita ajettaisiin täydellä kapasiteetilla
– Uusia tehtaita rakennettaisiin
– Työllisyysaste olisi 100%
Optio2: lasketaan työaika 3h päivässä, 4 päiväinen viikko, 5 kk lomia vuodessa
Mitä siitä seuraisi?
– Yritysten kustannukset nousisivat merkittävästi
– Myynti romahtaisi
– Suomalaiset tehtaat ajettaisiin kaikki alas
– Työttömyys olisi valtava (vain julkishallinto olisi töissä
Päätelmät:
– Työajan lisääminen lisää työllisyyttä ja työajan vähentäminen vähentää työllisyyttä
=> Työajan pidentäminen 100 tunnilla olisi erittäin järkevää ja laskisi työttömyyttä
100 tunnin työajanlisäykselle ERTO sanoi "ei" ja väittää sen olevan "järjetön".
Hyvä AY-liike. Te olette "Ei-liike" tai sitten ajattelukykynne ei ihan riitä ymmärtämään käsillä olevia asioita.
Liittokohtaiset kierrokset eivät ole keskitettyjä parempia
Jos palkkaa pienennetään tai työaikaa justeerataan pidemmäksi niin saadaan korjausta kustannustasoon. Mutta taas seuraavalla liitto- tai keskitetyllä kierroksella on samat jutut taas pöydällä.
Jos taas luovutaan yleissitovuudesta ja siirrytään yrityskohtaiseen sopimiseen niin sitten on prosessit kunnossa eikä tämän tyyppisiä ongelmia enää tule pöytään. Ne tulevat kyllä yrityskohtaisesti, mutta siellä yritys ja työntekijät tietävät paremmin miten paljon on palkankorotuksiin varaa ja miten pitkää työpäivää pitää tehdä. Monissa työtehtävissä ei nimittäin ole olennaista kuinka pitkää päivää tehdään ja taas toisissa se on oleellista. Työpaikalla kyllä tiedetään mikä on oleellista sille työpaikalle ja osataan tehdä sen mukaan.
Liittokohtaiset kierrokset eivät ole muuten yhtään parempia kuin keskitetyt. Eivät ne liitotkaan pysty ottamaan tietyn työpaikan olosuhteita huomioon. Ja liitot rupeavat herkästi kilpailemaan keskenään siitä kuka saa isoimmat palkankorotukset. Ja siitähän se soppa syntyy.
Työpaikkakohtainen sopiminen on ainoa joka oikeasti toimii.