Suuryritykset ovat keskimäärin Suomen pörssin dinosauruksia, jotka työllistävät heikosti ja kehittyvät pörssissä huonosti. Sijoittajalle parhaan tuoton ovat antaneet 20 – 250 henkilöä työllistävät pörssin pienimmät. Ne kehittyvät parhaiten, niiden työllisyysvaikutukset kohdistuvat Suomeen ja työntekijöiden työtyytyväisyys on niissä parempaa.

Eläkevakuutusyhtiöiden ja valtion omistajaohjauksessa olevat suurimmat pörssiyriykset ovat vuosien 2001 – 2019 välillä kumulatiivisesti irtisanoneet väkeään Suomessa selviää Suomen Yrittäjien, Finveran ja Työ ja elinkeinoministeriön teettämästä pk- yritysbarometristä.

Suuryritysten heikolle menestykselle on kaksi selittävää tekijää. Niiden työpaikat tuottavat työntekijää kohden suurempaa lisäarvoa ja ne keskittyvät työllistämään ulkomailla. Nämä tekijät eivät selitä koko eroa. Pienemmät pörssiyritykset ovat pärjänneet myös taloudellisesti paremmin ja sijoittaja on saanut niistä parempaa tuottoa. Taloudellinen tuotto ja työllistäminen muodostavat yhdessä kiistämättömän mittarin. Taloudellinen menestys kertoo reusurssien tehokkaasta käytöstä ja työllistäminen inhimillisesti kestävistä toimintatavoista.

Tässä muutamia toimenpide-ehdotuksia tilanteen parantamiseksi:

1. Suuryritysten jakaminen useammaksi pienemmäksi.
   1. Aspo (Laivanvarustus, Leipuritoiminta, Medical IT, Turvatekniikat, Audiovisuaali, Muovien ja kemikaalien jakelu)
   2. Elisa (Televerkkojen rakentaminen, Liittymien myynti)
   3. Fiskars (Työkalut ja Puutarhatyökalut, Taidelasi ja keramiikka)
   4. Fortum (Voimalaitosprojektointi, Sähköntuotanto, Sähkön vähittäiskauppa,..)
   5. Kemira (Vedenkäsittely, Teollisuuden kemikaalit)
   6. ….
2. Julkisen omistajaohjauksen vähentäminen. Julkinen omistajaohjaus tuottaa suuryritysten hallituksiin henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita ennen kaikkea oman hallituspaikkansa säilyttämisestä. Suomeen tarvittaisiin enemmän omista rahoistaan (ja yrityksen taloudesta) kiinnostuneita yritykseensä taloudellisesti sitoutuneita hallitusjäseniä. Eläkevakuutusyhtiöt on lailla määrätty työmarkkinajärjestöjen ohjaukseen. Niiden suorittama nimityspolitiikka tuottaa ”hyvistä veljistä” ja ”hyvistä tovereista” kokemuksen kautta kasvavia hallitusammattilaisia.  Hallituksiin tarvittaisiin muitakin kuin näitä hyvistä veljistä kasvaneita ammattilaisia.

Yksityisen sijoittajan kannattaa tehdä omat johtopäätöksensä. Kannattaa painottaa salkussaan pieniä yrityksiä. Näin sijoittaja tukee pienten yritysten rahoitusta, auttaa parantamaan työllisyyttä ja edesauttaa resurssien parempaa käyttöä. Myös sijoittajan saama tuotto  on silloin parempaa.