Pikavihkiminen tuli tarpeeseen

Talous

Tangoon tarvitaan kaksi, joskin pankkikriisissä se vaatii kolme tai neljäkin tanssahtajaa. Näin kävi syöksykierteeseen ajautuneelle Credit Suisselle, joka naitettiin vielä isommalle sveitsiläispankille UBS:lle reilun kolmen miljardin frangin – vastaa noin samaa summaa euroja – kauppahinnalla.

Sveitsi kääräisi viikonloppuna hätälain, jonka turvin pariskunta marssi alttarille. Avioliitossa ei kysytty Creditin omistajien lupaa, vaan se toteutettiin valtiovallan voimalla muotoseikkoihin takertumatta.

Oikeusvaltion kannalta prosessi ei ehkä korkeita tyylipisteitä kerää, mutta todella kiperä oli tilannekin. Credit oli jo saanut keskuspankilta 50 miljardin hätäluoton, mutta ilmeisesti sen taseessa muhi mätää paljon enemmän kuin julkisuuteen vuoti.

Sveitsi selvästi pelkäsi Creditin kaatuvan sen niskaan ainakin kymmenien miljardien lasku kourassaan. Ja ehtivän sitä ennen aiheuttaa kunnon pankkikriisin, jonka yhtenä juonteena Sveitsi menettää statuksensa pankkiparatiisina.

17 miljardin luottotappiot

UBS, joka teki viime vuonna liki kahdeksan miljardia voittoa, sai nyt toimia pelastusveneenä. Valtio takasi sille kymmeneen miljardiin asti pääomatukea, jos Creditistä lisälaskua kertyy.

Ja likviditeettiä eli hätärahoitusta keskuspankki takaa sata miljardia. Se lääkitsee mahdollista talletuspaon jatkumista – jos UBS:kin sen kohteeksi vielä joutuu.

Kaupan suurimmat häviäjät ovat Credit Suissen velkakirjojen omistajat, sillä 17 miljardin AT1-velkakirjat arvostetaan pyöreään nollaan. Keitä kaikkia mahtanee koskea ja missä mitassa.

Jos jollakin pankilla on suuria määriä kyseisiä bondeja taseessaan sen vakavaraisuus vähenee ja luototuskyky heikkenee. Mutta isompia pankkeja tämä tuskin merkittävästi koskee.

Tämä ei vielä kaksinen riesa

Ihan jo sen takia, että 17 miljardia frangia ei globaalisti ole kummoinen summa. Maailman suurimman pankin JP Morganin, joka nousee kohta Pörssihaukkaan, oma pääoma yltää liki 300 miljardiin dollariin ja liikevoitto 50 miljardiin.

Jos JPM omistaisi vaikkapa kymmenesosan kyseisistä veloista (en tiedä mutten usko), puukoniskun sijaan kyse olisi parranajon nirhaushaavasta. Toki pienempien laitosten kohdalla asia voi olla ihan toinen.

Mutta tuo 17 miljardia ei laajasti ottaen ole kaksinen tappio. Sitten puhutaan kunnon ongelmasta, jos näitä alkaa tippua luukusta ja toisesta tiuhaa tahtia.

Jos emme takerru muotoseikkoihin pidän sveitsiläisten ratkaisua kaikin tavoin hyvänä. Akuutti paine ja tiedonpuute tulevasta haihtuivat.

Jenkkien pienpankit seuraava potilas?

Credit aiheutti luottotappioita, mutta se jatkaa toimintaansa UBS:n helmassa ja valtiovallan takaamana. Tallettajat saavat rahansa ja Creditin terveet liiketoiminnot jatkuvat.

Sen kriisiyksikkö, kovia riskejä ottanut investointipankki, lakkautetaan tai muokataan kutistettuna UBS:n konservatiivisempaan yksikköön. Episodista ei pitäisi enää massiivisia murheita seurata.

UBS:llä on mittaa ja terveet lihakset

Ellei kaapista kolise odottamattomia luurankoja. Mutta niidenkin siivoamiseen Sveitsillä on valtava intressi kuten tähän naimakauppaankin.

Tietysti uhkana säilyy uusien tapauksien putkahtaminen pinnalle. Yhdysvalloissa on paljon pieniä pankkeja, joiden vakavaraisuusehtoja ja valvontaa Donald Trump höllensi.

Sieltä saataneen roiskeita, joiden mittakaavaa ja vaikutusta ei voi tässä kohtaa kukaan tietää. Vastaavia episodeja saattaa loikata esiin muuallakin.

Korot sukeltavat

Ei tietenkään miellyttävä rako. Mutta entistä varmempaa on, että ongelman keskeinen syy, kireä rahapolitiikka ja sen seurauksena pankkien korkosalkkujen sukellus, väistyy kohta.

Markkinakorot ovat jatkaneet yhä alemmas, niin Yhdysvaltojen kuin Saksan – ja Suomen. Pörssihaukka on povannut korkosyklin taitetta jo hyvän aikaa ja tämä sähellys likipitäen sen varmistaa.

Tekniseltä kannalta taite oireili jo vuoden lopulla, kun viikkoindikaattorit kääntyivät laskuun. Tämä sählinki sinetöi pudotuksen. Ihme pitää tapahtua, jos trendi ei jatku vielä pitkään.

USA:n korot jatkavat alas ilman suurta ihmettä

Tähän kriisit tai sentapaiset johtavat. Tilannetta ei kuitenkaan kannata verrata ainakaan nykyisillä tiedoilla finanssikriisiin.

Sen aiheutti toisaalta valtava luottotappioiden määrä, toisaalta pelko Lehman Brothersin aiheuttamasta luottotappioiden ketjureaktiosta. Paniikin uusiutumista peläten Sveitsi toimi salamavauhtia.

Siinä selvästi onnistuen, koska aamun hätähousumyynnit asettuivat nopeasti ja pörssit kääntyivät nyt iltapäivällä jo vihreälle. Tämäkin tapaus alleviivaa, miksi sijoittajan ei pidä koskaan syöksyä hätäisiin toimiin, etenkään myyntipaniikkeihin.

Rahapolitiikka löyhtyy jo

Markkinoiden nopea rauhoittuminen on aivan oikea reaktio. Credit ei ole enää ainakaan akuutti ongelma. Luottotappiot kyseisessä mitassa eivät maailmantaloutta ravistele.

Ja korot ovat tulossa alas. Kenties suhdannekin, mutta se tekisi hyvää inflaatiolle.

Rahapolitiikka löyhtyy jo siten, että kuusi suurta keskuspankkia, mukana EKP ja Fed, lisäävät dollarirahoituksen tarjontaa. Pankeilla on Yhdysvaltojen ulkopuolella huomattavia dollarivastuita, ja dollarista tulee perinteisenä turvasatamana pula rahoitusmarkkinoiden tutistessa.

Toki se kertoo keskuspankkien olevan huolissaan – mutta myös reagoivaan ongelmiin nopeasti. Eikä ainakaan kriisikokemuksesta ole virkavallalla pula kiitos tämän vuosituhannen sotkujen.

Parhaat pankit hyötyvät

Horjuvia pankkeja valitettavasti lienee nurkan takana vielä jonkin aikaa, mutta on niihin ratkaisujakin. Jo UBS:n valmius Creditin adoptoimiseen kertoo pankkien vaikeuksien pisteluonteisuudesta.

Se voi myös johtaa uusiin konsolidaatioihin eli isot vahvat toimijat saattavat nielaista heikompiaan. Nythän luotettavat jättipankit vetävät jo miljardeja uusia talletuksia päivittäin.

Kuten JP Morgan, joka oli harvoja vahvana pysyneitä jenkkipankkeja finanssikriisissä. Se on luotettava osinkokone ja kohta ostopaikassa.

Hyvää viikonalkua!

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.

Related Posts

Talous

Työn kustannukset kuosissa

Hyvin jäähtyy Yhdysvalloissa keskuspankeille jopa tärkein inflaatiomittari Personal Consumption Expenditure Price Index. Se putosi vuositasolla jo liki kahta prosenttia eli tavoitehaarukkaansa.

Suurin ero henkilökohtaisen kulutuksen (PCE)