Pitäisikö Hitas-arpajaisia verottaa?

Hitas-lotto
Hitas-lotto

Jätkäsaaren Hitas-asuntojen arvonnat on nyt pidetty sekä ATT:n että Lemminkäisen asuntojen osalta. Tuhansia osallistui arpajaisiin, mutta vain muutamat kymmenet selvisivät voittajina. Mm. Akateemisen talousblogin keskusteluissa on nostettu esille kysymys, pitäisikö verottajan kiinnostua aiheesta. Pitäisikö tällaisista arpajaisista siis maksaa arpajaisveroa – vai soveltuisiko jokin muu vero kenties paremmin Hitas-arpajaisiin?

Jotta voisi olla jotakin verotettavaa, pitää tietysti olla jokin rahasumma tai arvo, josta veroa peritään. Periaatteessa voisi sanoa, että Hitas-asunnon edullisuutta laskee se, että myyntihinta on rajoitettu. Tämä on kuitenkin mielestäni arvoa laskettaessa epäolennainen tekijä, sillä asunnon voi omistaa tästä iäisyyteen, jolloin mahdollisella myyntihinnalla ei ole merkitystä.

Todellinen Hitas-arpajaisvoiton arvoa laskeva tekijä on Hitas-asuntojen sijainti vuokratontilla. Sen merkitystä voi arvioida esimerkiksi vertaamalla muiden uudiskohteiden tonttien lunastusosuuksiin, mitkä tietysti vaihtelevat alueittain. Konalaan tulevassa Helsingin Greipissä tuo lunastusosuus on alle 600€ neliöltä, kun taas Lauttasaareen rakenteilla olevassa Gneississälunastusosuus on yli 1000€ neliöltä. Nyt arvotuissa Jätkäsaaren asunnoissa todellisuus lienee lähempänä jälkimmäistä.

ATT:n kauppaamien asuntojen keskihinta on 4130€, kun taas Lemminkäisen kauppaamien Paasirannan asuntojen keskineliöhinta vain 3378€. Jos näihin lisättäisiin laskennallinen 1000€:n tontin lunastusmaksu, hinnat olisivat siis 5130€ ja 4378€ neliöltä. Jätkäsaaresta ei ole vielä myynnissä vapaarahoitteisia vertailukohteita lukuunottamatta asukkaiden poikkeuksellista itse perustamaa asunto-osakeyhtiötä Juutinraumankatu 6:ssa, joka sijaitsee itse asiassa sekin vuokratontilla. Vertailupohjaa löytyy Helsingistä kuitenkin muualtakin kuten esim. Helsingin Wilhelm Vallilassa, keskineliöhinnaltaan 5569€ sekä em. Lauttasaaren Gneissi, lunastuksen sisältävältä keskineliöhinnaltaan 6551€. Hitaseja huomattavasti kalliimmista hinnoista huolimatta nämä hinnat lienevät melko tyypillisiä tapauksia toisin kuin Kampin kalliit 9000€neliöhintaiset Oscar-asunnot.

Sijainnin lisäksi on tietysti myös muita muuttujia, joiden vuoksi ylläolevia lukuja ei voi suoraan verrata. Ottaen huomioon, että ei taida olla aivan tavatonta saada arvonnoissa varsinkaan suosituimpien Hitas-asuntojen kohdalla yli 100:n meneviä sijanumeroita, arvontojen suosiosta voi kuitenkin jo suoraan päätellä, että arvontavoitolla on hyvinkin todellista arvoa. Lisäksi merellinen sijainti on yleisesti arvostettu asia, mikä tuskin heikentää Jätkäsaaren asuntojen arvostusta eli ihmisten valmiutta maksaa niistä korkeampaa hintaa. Niin ollen vuokratonttilisälläkin laskettuna näiden Hitas-asuntojen hinta lienee reippaasti vastaavia ei-hitas-uudisasuntoja halvempi.

Mitä tämä sitten tarkoittaa tämän jutun lähtökohdan eli verotuksen kannalta? Jos Hitas-voiton arvoksi todettaisiin vaikka 500€ neliöltä, tämä tarkoittaisi keskikokoisesta 75 neliön kämpästä yhteensä 37 500€:n suuruista voittoa. Hitas-arpajaisten omituisen ainutlaatuisen luonteen vuoksi suoraa vertailukohdetta ei ole, mutta eivät ne nähdäkseni yleishyödyllisten arpajaistenkaan kriteerejä täytä, joten käytännössä arpajaiset osunevat arpajaislaissa määritettyjen "muiden arpajaisten" piiriin. Tämä tarkoittaa 30%:n veroa, joka lankeaisi arpajaisten järjestäjän eli tässä tapauksessa Lemminkäisen ja ATT:n maksettavaksi. 37 500€:sta summa olisi 11 250 €.

Mikäli asuntoja jaettaisiin muuten kuin nykyisellä arpajaismenettelyllä, tilanne olisi toinen. Aiemmin käytössä ollut jonotusmenettely ei mielestäni vastaa arpajaislaissa määriteltyä kuvausta näennäissuorituksesta, jolloin näissä tapauksissa voitto menisi jo tuloverotuksen puolelle eli lankeaisi asunnon ostajan maksettavaksi. Suuruudeltaan vero olisi arpajaisveroa suurempi: tuosta 37 5000 €:sta tulisi keskituloisella suomalaisella veroa maksettavaksi yli 15 000 €.

Ajatus asunnon alihintaisuuden verottamisesta voi kuulostaa oudolta, mutta itse asiassa se on Hitas-järjestelmän ulkopuolella täysin todellinen käytäntö: mikäli asunto myydään hinnalla, joka verottajan näkemyksen mukaan on alle 75% asunnon todellisesta arvosta, koko alihintaisuudesta määrästä tulee maksaa lahjavero. Jos etu on 500 € neliöltä, se ei sinänsä vielä tuota 75%:n ehtoa täytä, mutta muussa tapauksessa tuo 37 500 € tarkoittaisi 8030 € suuruista veroa.

Summat ovat sen verran merkittäviä, että kuvittelisi verottajaa kiinnostavan. Verottaja arvioi joka tapauksessa lahja- ja perintöveroja kerätäkseen ahnaasti ja enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti niin metsä- kuin asunto-omaisuuttakin, joten miksei Hitas-arpajaisten voittojakin?

 

4 thoughts on “Pitäisikö Hitas-arpajaisia verottaa?

  1. Mainitsemasi 3/4 sääntö

    Mainitsemasi 3/4 sääntö lahjanluonteisissa kaupoissa soveltuu vain jos myyjä ja ostaja ovat lähisukulaisia tai muutoin läheisessä suhteessa toisiinsa. Jos riippumattomat osapuolet tekevä kaupan halvalla, vaikka 60%:n arvoon käyvästä arvosta, ei lahjaveroa määrätä. Jos minä tai omistamani rakennusliike myy asunnon ja jos ostajaehdokkaita on lukuisia ja arvon  henkilön jolle asunnon myyn, ei tästä mitään arpajaisveroa luonnollisestikkaan mene. Ei vaikka hintakin olisi edullinen.

    1. Onko 75%:n säännölle todella tuollainen erityisehto?

      Nuo alihintaiset kaupat tehdään tyypillisesti tietysti läheisen kanssa, mutta ei tuossa käsittääkseni tuollaista erityisehtoa ole. Ei näissä ainakaan sellaisesta mainita:

      http://portal.vero.fi/public/default.aspx?uielementsize=2&nodeid=7930

      http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahjan_saaminen_ja_antaminen

      Ei sinänsä ole kovin helppo keksiä käytännön tilanteita, jossa haluttaisiin kaupata alihintaan asuntoa jollekulle muulle kuin läheiselle, mutta onhan sitä ainakin testamentteja tehty esimerkiksi Korkeasaaren eläimille. Ja voihan sitäkin periaatteessa ajatella lahjanluonteisena kauppana, jos pahasti markkinahinnoista jälkeen jääneen Hitas-asunnon erehtyy myymään rajoitusten mukaisella hinnalla.

      1. Jotta kysymys voi olla

        Jotta kysymys voi olla lahjasta, edellytetään nk. lahjoittamistahtoa. Luovutuksessa käytetyn vastikkeen ollessa enintään ¾ luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta, on luovutuksen tapahtuminen perheenjäsenten tai intressiyhteydessä olevien kesken katsottu riittäväksi osoitukseksi lahjoitustahdon olemassaolosta. Jos oikeustoimen osapuolina on toisistaan täysin riippumattomat osapuolet, edellytetään että osapuolet nimenomaisesti ilmaisevat lahjoittamistarkoituksen. Näin asiaa oikeustieteessä ymmärtääkseni tulkitaan lahjanluonteisten kauppojen osalta. Ts. jos riippumattomat osapuolet tekevät kaupan, ei lahjaveroseuraamus voi tulla ns. yllättäen, koska osapuolien tarkoituksena ei ole ollut lahjan antaminen. Tietysti myös poikkeukselliset ulkoiset olosuhteet voivat olla osoitus lahjasta, vaikka osapuolet eivät lahjoitustarkoitusta nimenomaan ilmaisisikaan, mikäli nämä olosuhteet ovat ilmeiset. Esim. jos myyn sinulle 1 eurolla asunnon helsingin keskustasta.

      2. Lahjoittamistahto ja Hitas-kämpän myyminen omaiselle

        Ok. Tuo lahjoittamistahdon tarve voi tosiaan hyvin pitää paikkansa – joku voi tahtoa lahjoittaa esim. niille Korkeasaaren eläimille. Ja tämä lahjoittamistahto ei tosiaan täyty, jos Hitas-osakas myy asuntonsa tuntemattomalle, vaikka tämä myyntihinta olisikin vain 70% markkinahinnoista.

        Mielenkiintoinen kysymys sen sijaan on, mihin hintaan Hitas-osakas saa myydä asuntonsa omaiselleen. Jos Hitas-kämpän hinta on jäänyt markkinahinnoista pahasti jälkeen, ollen vaikka tuon 70% markkinahinnoista, lasketaanko verotuksellinen käypä arvo yleisestä markkinahinnasta vai Hitas-asunnon maksimimyyntihinnasta? Jos jälkimmäisestä, 30% markkinahinnoista jälkeen jääneen asunnon voi siis myydä omaiselleen 53%:lla markkinahinnasta ilman veroseuraamuksia. 

        Se, että tällaistakin voi joutua pohtimaan, kertoo omalla tavallaan koko järjestelmän älyttömyydestä.

Comments are closed.

Related Posts