Edellisestä kirjoituksesta on kulunut monen monta kuukautta. Lumet ovat lähteneet Kainuusta ja järvikin lainehtii vaapaana. Olen hakenut itselleni uusia kirjoittamisen teemoja ja aiheita.

Kirjoitin aikoinaan blogeissani ahkerasti Nokiasta, Metsäteollisuudesta ja Sotkamoon muuton jälkeen myös kaivosteollisuudesta. Olenkohan pahanilman lintu, kun kaikki kiinnostavat kohteet ovat joko myyneet osia liiketoiminnoistaan tai ovat niin henkitoreissaan, ettei sydänvalvontayksikössä kehtaa yskästääkään.

No, eivät ne minun syytä ole, mutta itsetuntoa uhkunut teknosuomi ruoskii itseään minkä ehtii ja etsii ilmeisesti aidosti uutta alkua useille taantuville toimialoille.

Metsäteollisuuden "biotalousuutiset" menevät läpi, vaikka kyseessä on "letter of intent" -tyyppisiä lausahduksia, että "teemme investointipäätöksen vuoden kuluttua, jos saamme rahat kasaan ja jos markkinat näyttävät käppyröille nousua".

Talvivaara teki 2013 yli 700 000 000 miljardin euron tappion (rakkaat ystävät, kirjoittajan inflaatiovaraus ennakoi 1930-luvun paluuta), silti rutiköyhä yhtiö jatkaa toimintaansa. Ministerit ovat ihmeissään ja piensijoittajat tankkaavat kaivosjättiä numeroista piittaamatta.

HELGE: Kirjoitukseeni tuli kottikärryllinen ylimääräisiä NOLLIA. Perinteisissä medioissa uutisoitiin 704 miljoonaa euroa! Siinäkin iso kasa rahaa.

Sahateollisuudestakin olen kirjoittanut. Pientä piristymistä on näköpiirissä. Lautaa ja lankkua tehdään hyvällä vauhdilla, hinnat eivät päätä huimaa, mutta onneksi käyttöasteet ovat nousseet.

Venäjä, Venäjä, Venäjä aiheuttaa sydäntykytystä palvelu- ja matkailuyrityksissä. Saas nähdä, miten pahalle mutkalle Ukrainan kriisi ehtii vääntyä ennen syksyä.

Kesä menee grillatessa, mutta päätin lisätä kirjottamistani uusista teemoista.