Pohjoismaisia laatuyhtiöitä osa 10: Nordnet

Nordnet on varmaankin osalle Piksun lukijoista  tuttu omasta kokemuksesta, koska se on Pohjoismaiden suurimpia arvopaperivälittäjiä – ainakin kun jätetään pois pankit, jotka tarjoavat samoja palveluja asiakkailleen. Vaihdoin perheemme arvo-osuustilit Nordnetiin syystä, jonka vuoksi pidän sitä hyvänä sijoituskohteena: se tarjoaa aktiiviselle itsepalvelusijoittajalle riittävän hyvän paketin edullisin ehdoin.

Nordnet on halpisoperaattori pankkeihin verrattuna. Mitä aktiivisemmin käyt kauppaa, sen edullisempi on kertakustannus. Tämä tietysti houkuttaa treidaamaan nopealla tempolla. Itse olen ollut kohtuullisen tyytyväinen Nordnetin palveluihin ja hintaan. Tilin pitäminen ei itsessään maksa mitään, ja välityspalkkiot ovat säälliset, kun niitä vertaa täkäläisiin kilpailijoihin. Nordnetin kautta voi toimia useilla markkinoilla, joskin laajempaakin valikoimaa operaattoreilla on tarjolla. Aika pitkälle Nordnetin kanssa pärjää, ellei kaipaa reilusti merta edemmäs kalaan. Markkinauutiset ja teknisen analyysin keskeiset välineet jne. ovat käytössä, joskin TA-välineistö on heikompi nykyään kuin jokin vuosi sitten.

Nordnet ei tyrkytä erinäisiä meklari- tai vihjepalveluita, joita on kyllä tarjolla halukkaille; mutta suurin osa asiakkaista treidannee itsenäisesti pitääkseen kustannukset kurissa. Oletan asiakaskunnan koostuvan kaltaisistani sijoittajista: kustannustietoisista, itsenäisesti päätöksensä tekevistä ja enemmän tai vähemmän aktiivisista.

Arvopaperioperaattorit saavat tulonsa komissioista ja Nordnetin tapauksessa paljolti lainojen koroista. Nordnetilta on äärimmäisen vaivatonta saada luottoa osakkeita vastaan. Se ei vaadi neuvonpitoa, vaan luottolimiitti on koko ajan käytössä osakesalkun vakuusarvon mukaisella summalla. Vivutettua kauppaa voi käydä vaikka sekunnin ajan, tai pitää velaksi ostetut laput maailman tappiin.

Korko ei ole halpa, tällä hetkellä viisi prosenttia, mutta sen käyttämisestä ei mene käsittelykuluja, ja korko veloitetaan tasan niiltä päiviltä kuin luotto on käytössä. Laina kuittautuu heti pois, jos velaksi ostetut laput myy. Järjestelmä on erittäin kätevä, ja sellaisena helposti koukuttavakin (puhun kokemuksesta). Joka tapauksessa kasvava osa yhtiön kassavirrasta kertyy koroista.

Ylettömiä riskejä ei yhtiö käsittääkseni silti ota, koska osakkeiden vakuusarvoihin on määritelty sen verran turvamarginaalia. Eivätkä sijoittajat pääosin muutenkaan ole peliongelmaisia, jotka tyrkkäävät viimeiset roponsa markkinoille kuin mummu yksikätiseen rosvoon. Luottotappioita kertyy, mutta ne eivät ole ongelmatasoa. Kokonaisuutena luotottaminen on varsin kannattavaa. Omaa velkaa yhtiöllä on vähän.

Aktiivisten asiakkaiden määrä on kasvanut varsin hyvin joka vuosi, mutta liikevaihto ja tulos riippuvat heidän maksamistaan palkkioista ja koroista. Järin vauhdikkaasti ei liikevaihto ole kasvanut, mutta pääsuunta on kuitenkin ollut ylös. Kannattavuus Nordetilla on hyvä.

Suhdanteet heiluttanevat jonkin verran alaa. Noususuhdanteessa kauppa lienee vilkkaampaa kuin heikossa suhdanteessa, ja uusia asiakkaita ilmestynee enemmän. Toisaalta tämäntyyppisen operaattorin asiakkaat ovat ilmeisen aktiivista väkeä kaikissa suhdanteissa, joten isoja romahduksia kassavirtaan tuskin mitkään olot tuovat.

Lähinnä sen voi aiheuttaa kova kilpailu, jota alalla toki on. Mutta ihan hyvin Nordnet on kisassa pärjännyt. Se on myös nostanut brandiaan julkaisemalla jatkuvasti sijoittamista käsitteleviä asiantuntevia nettiblogeja, joihin löytyy linkki meidänkin sivuilta. Jonkin verran asiakkaita saattaa sitäkin kautta löytyä.

Yhtiön puolivuotisosari oli todella hyvä. Liikevaihto kasvoi 12 prosenttia ja tulos peräti 22  prosenttia. EPS oli 0,78 kruunua, kun se vuosi sitten oli 0,64. Kesä ja syksy ovat ilmeisesti olleet hiljaisempaa aikaa, koska osake putosi 36 kruunusta vähän alle kolmeenkymppiin, jossa se on hinkannut hyvin kapeassa markkinahaarukassa jo pari kuukautta.

Minne suuntaan se siitä lähtee, en tiedä, mutta kohtuuhintainen osake nyt on tuoreimpiin tuloksiin nähden. Rullavan 12 kuukauden EPS on 1,47 kruunua, mikä antaa tämänhetkisellä noin 28 kruunun hinnalla P/E:ksi 19. Halpa se ei ole, mutta jos kasvu säilyy vähänkään samanlaisena, hinta on ok.

Osinkoa yhtiö maksaa mukavasti. Osinko tuskin putoaa viime vuoden 0,85 kruunusta, luultavammin nousee, joten osinkotuotto on ilman ihmeitä ainakin kolme prosenttia, luultavasti hiukan enemmän.

 

Liiketoiminnan tuotot kruunua 2013 -2009:

988 986 000

938 400 000

1 084 237 000

1 080 506 000

920 985 000

 

Liiketulos ennen poistoja samana aikana:

 

293 995 000

227 200 000

351 460 000

260 083 000

247 045 000

 

Dilutoitu tulos osaketta kohti kruunua samana aikana:

1.34

1.08

1.54

1.19

1.21

 

Osinko kruunua samana aikana:

0.85

0.70

0.65

0.50

0.50

 

Aktiivisia asiakkaita per vuosi samana aikana:

394,700

366,600

344,000

313,500

264,000

 

—————

Esittelen tässä sarjassa pohjoismaisia yhtiöitä, koska moni kokemattomampi sijoittaja on turhan sidottu suomalaisiin osakkeisiin. En välttämättä tunne yhtiöitä syvällisesti, usein jopa pinnallisesti, mutta keskitynkin yritysten lukuihin ja osakkeiden hintaan. En pidä itseäni kummoisena yritysanalyytikkona, enkä sellaiseksi pyri. Sijoittajalle ovat kuitenkin mielestäni oleellisia pitkät lukusarjat ja arvopaperin hinta, ja niitä voi ynnäillä vähemmälläkin tietopohjalla.

Painotan valinnoissani joko kasvavaa tai ainakin vakaata tulosta ja osinkovirtaa. Yhtiöt eivät ole varsinaisessa ranginkissa, vaan tuon niitä esiin lähinnä siinä järjestyksessä, kun katson osakkeen hinnan olevan osapuilleen kohdallaan. Usein tämä tarkoittaa, että kurssi on pudonnut viime aikoina, eli yritän hyödyntää markkinaliikkeitä. Koska esittelyni tulevat käytännön syistä tiputellen (luultavasti viikon parin välein), ei moni esittely tule markkinatilanteen kannalta ehkä parhaaseen mahdolliseen aikaan; toki ajoitus on muutenkin hankala laji. Mutta näillä mennään.

Omistan esittelemiäni yhtiöitä.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen