Ruotsalainen rautakauppaketju Byggmax on jo luultavasti tuttu useimmille Piksun lukijoille ainakin nimeltään, koska yhtiö on rantautunut Suomeenkin viime vuosina. Kotinurkillani Tampereella yhtiö on avannut pari liikettä lyhyen ajan sisään, ja innokkaasti se on laajentunut ylipäätään. Liikkeitä on kaikkiaan toista sataa Pohjoismaissa. Jos konsepti toimii kuten yhtiö itse uskoo, on haluja varmaan toimia muuallakin kuin Pohjoismaissa ajan mittaan.

Byggmax on rautakaupan Lidl: se myy rakentajien perustarpeita erittäin edullisesti. Tuotevalikoima on karsittu, suorastaan spartalainen; olen käynyt liikkeissä, joiden yleisvaikutelma on ankea. Erilaisia tuotteita ja henkilökuntaa on vähän. Mutta rautakauppa ei ole kauneuskisa, eikä rakennustarvikkeiden suhteen brandeillakaan ole suurta väliä, ainakaan niillä, jotka jäävät silmiltä piiloon. Halpa hinta on vahva valtti, kun tuotteissa ei ole oleellisia eroja.

Halpahallikonseptia käytetään monella kaupan alalla – jotkut saavat sen toimimaan, kaikki eivät. Byggmax on pärjännyt hyvin, tosin menestys ei ole aivan yksiselitteistä. Liikevaihto on kyllä kasvanut kunnioitettavasti, mutta kannattavuuden kanssa on ollut hiukan ongelmia. EBIT on laskenut joitakin vuosia, enkä osaa sanoa tarkkaan, mikä on oleellinen syy. Luultavasti syitä on useampia.

On kuitenkin merkkillepantavaa, että tämän vuoden osareissa kannattavuus on kohentunut taas parempien vuosien tasolle, liikevaihdonkin silti kasvaessa. Kuinka pysyvästä käänteestä on kyse, en tiedä. Mutta itse suhtaudun asiaan luottavaisesti kunnes toisin todistetaan.

Byggmaxin asiakkaat ovat valtaosin hartiapankkirakentajia, mutta yritysasiakkaitakin sekaan mahtuu edullisen hintatason ansiosta.

Rakennusala on syklinen, mutta kohtuullisen vähän se on näkynyt tämän yhtiön luvuissa, tosin sen selittää osaltaan Ruotsin talouden hyvä veto viime vuosina. Ruotsissahan suurin osa liikkeistä on.

Korkeilla katteilla ei halpakauppias tietenkään juhli, mutta markkinaosuuden kasvu korvaa sen. Niin on ainakin tähän asti käynyt: tulos on kasvanut tasaisesti, joskaan ei liikevaihdon mitassa. Mutta jatkossa tosiaan kannattavuuskin voi kohentua, joten vauhdikkaatkin tulosparannukset voivat olla edessä.

Liiketoiminnan tuotot 2013-2009 kruunua:

3 223 000 000

3 097 600 000

2 992 100 000

2 776 100 000

2 450 780 000

Liiketoiminnan tulos ennen poistoja samana aikana:

246 700 000

252 200 000

277 500 000

274 800 000

272 722 000

Osakekohtainen tulos samana aikana kruunua:

3,03

2,96

3,00

2,84

2,92

Vuonna 2006 yhtiön liikevaihto oli 1 354 056 000 kruunua, kun kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla liikevaihtoa kertyi 1 623 700 000. Vuoden loppuun mennessä liikevaihtoa kertynee 3,5 miljardin kruunun pintaan, joten se on kasvanut liki kolmenkertaiseksi alle kymmenessä vuodessa (aiempia lukuja ei ole tarjolla netissä). Melkoinen kasvuyhtiö siis, niin epäseksikäs kuin ala ja konsepti onkin. Mutta se juuri on hyvä yhdistelmä sijoittajan kannalta, koska osakkeen hinnat eivät ylikuumennu.

Tuossa varmemmaksi vakuudeksi viimeisen kvartaalin numerot; en jaksa kääntää niitä, oletan useimpien lukijoiden osaavan riittävästi englantia.

• Net sales amounted to SEK 1 136 700 000 (976 000 000) up 16.5 percent
•  Net sales for comparable stores rose 8.3 percent (declined 2.5)
•  The gross margin was 28.9 percent (29.4)
•  EBIT amounted to SEK 95.1 M (69.9)
•  EBIT margin was 8.4 percent (7.2)
•  Profit after tax amounted to SEK 71.4 M (50.5)
•  Earnings per share totaled SEK 1.2 (0.8)
•  
• Vaikuttavia lukuja ottaen huomioon, millaisia aikoja elämme. Ja kuten sanottu kannattavuuskin on nyt nousussa. Tuokin taso riittäisi, mutta paremmistakin on näyttöä takavuosilta. Osinkoa yhtiö on maksanut kasvuyhtiöksi oikein kivasti, mikä on hyvä merkki vakavaraisuudesta.  2010 osinko oli 1,50 kruunua, viime vuodelta 2,30 kruunua. Tältä vuodelta odotan osinkoa 2,50 nurkille. Kunnioitettava kasvuvauhti osingolle, etenkin kun siinä ei ole sykliselle alalle tyypillisiä notkahduksia.

Puolivuotisosarin perusteella EPS nousee viime vuotta korkeammalle. Jos se yltää 3,50 kruunuun, mikä on ihan realistinen odotus, on osake nykyhinnallaan 54 kruunun tietämissä hyvin säällisesti hinnoiteltu. P/E asettuu 15 nurkille ja osinkotuotto neljän viiden prosentin väliin. Ja kyseessä on jatkuvasti osinkoaan nostanut yhtiö.

Riskeistä en osaa sanoa mitään täsmällistä. Alalla riittää kilpailua, ja suhdanteet vaikuttavat rakentamiseen. Toisaalta halpamyymälät pärjäävät muita paremmin vaikeina aikoina. Korkean katteen merkkituotteet ovat suhdanteista paljon riippuvaisempia kuin ne, jotka myyvät kuranttia tavaraa halvalla. Heiltä eivät asiakkaat hevin lopu. Eikä hartiapankkirakentaminen ole loppumassa.

Lisäksi pidän Byggmaxin ideasta jo kansantaloudellisista syistä. Kustannusten laskuhan on talouskasvun ydin, ja sitä halpatuottajat edistävät kuluttajien suuntaan. Kun rakentajilta kuluu vähemmän rahaa, jää sitä heille muuhun käytettäväksi. Ostovoiman kasvu on yhtä kuin talouskasvu.

Lystiä on verrata Byggmaxin osareita vaikka Stockmanin kaltaiseen korkean brandin kauppiaaseen. Stockmanin liikkeet haisevat rahalta ja Byggmaxin rasvaisilta haalareilta, mutta sijoittajan nenässä tuoksuvaikutelma voi kääntyä ylösalaisin.

 —————

Esittelen tässä sarjassa pohjoismaisia yhtiöitä, koska moni kokemattomampi sijoittaja on turhan sidottu suomalaisiin osakkeisiin. En välttämättä tunne yhtiöitä syvällisesti, usein jopa pinnallisesti, mutta keskitynkin yritysten lukuihin ja osakkeiden hintaan. En pidä itseäni kummoisena yritysanalyytikkona, enkä sellaiseksi pyri. Sijoittajalle ovat kuitenkin mielestäni oleellisia pitkät lukusarjat ja arvopaperin hinta, ja niitä voi ynnäillä vähemmälläkin tietopohjalla.

Painotan valinnoissani joko kasvavaa tai ainakin vakaata tulosta ja osinkovirtaa. Yhtiöt eivät ole varsinaisessa ranginkissa, vaan tuon niitä esiin lähinnä siinä järjestyksessä, kun katson osakkeen hinnan olevan osapuilleen kohdallaan. Usein tämä tarkoittaa, että kurssi on pudonnut viime aikoina, eli yritän hyödyntää markkinaliikkeitä. Koska esittelyni tulevat käytännön syistä tiputellen (luultavasti viikon parin välein), ei moni esittely tule markkinatilanteen kannalta ehkä parhaaseen mahdolliseen aikaan; toki ajoitus on muutenkin hankala laji. Mutta näillä mennään.

Omistan esittelemiäni yhtiöitä.