Pörssikurssien merkittävät korjausliikkeet ajoittuvat kohoaviin korkoihin

Monilla piensijoittajilla on tällä hetkellä merkittäviä määriä pörssiosakkeita. Hyvä niin. Pörssiosakkeet ovat viime vuosina antaneet korkoinstrumentteja parempaa tuottoa. Korkoinstrumentteja (esim. korkorahastoja) on maailman sijoitusvarallisuudesta lähes kaksi kertaa enemmän kuin osakkeita, eikä niitä voi väheksyä. Mutta milloin on aika siirtää painoa korkoinstrumenttien puolelle?

Euribor korot ja Helsingin pörssi (Lähde: Suomen pankki)

Markkinakoroilla ja pörssikursseilla on yhteys joka näkyy yllä olevasta Suomen Pankin tuottaman materiaalin perusteella laaditusta kuvasta. Pörssikurssien merkittävät pudotukset ajoittuvat systemaattisella tavalla suhteessa markkinakorkoihin. Lasku alkaa, kun markkinakorot ovat noin vuoden ajan nousseet. Tämä lainalaisuus ei aina toimi täsmälleen samalla tavalla, mutta korrelaatio on ilmeinen. Ilmiö toistuu vuosikymmenestä toiseen hämmästyttävän hyvin. Sijoitusmarkkinoilla on hyvin vähän ennustettavia ilmiöitä. Tässä on kuitenkin yksi.

Ilmiön syy on helppo ymmärtää. Raha pakenee osakkeista siinä vaiheessa kun markkinakorot tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon. Ja myös yritystaloudelliset syyt vaikuttavat. Kohonnut korkotaso alkaa noin vuoden kuluttua rasittaa yritysten tuloksia, voitot pienenevät ja tunnusluvut heikkenevät ja pako osakesijoituksista kiihtyy. 

Korot ovat tällä hetkellä vielä alhaalla, talouskasvu on USA:ssa ripeää ja Euroalueen vahvojen talouksien kasvu orastaa. Sekä USA:n että Euroalueen keskuspankit ovat jo vähentäneet korkopapereiden ostoja ja kiristäneet rahapolitiikkaa. Osakkeiden hinnat ovat nousseet ja USA:n osakeet ovat esimerkiksi Smithers et Co:n käyttämän Q- mittarin perusteella hinnakkaita. Jos luottaa siihen, että historia toistaa itseään, niin osakkeita kannattaa edelleen ylipainottaa aina siihen saakka, että korot alkavat nousta. Jos pelkää osakkeiden korkeahkoa arvostustasoa, ja haluaa olla varovainen ja ennakoiva, niin sitten voi jo vähentää osakepainoa. Minä itse pidän ylisuurta osakepainoa. Uskon, että historia toistaa itseään taas tälläkin kierroksella ja ehdin vähentää osakepainoa sitten kun korot nousevat.

6 thoughts on “Pörssikurssien merkittävät korjausliikkeet ajoittuvat kohoaviin korkoihin

  1. Korkosijoituksiin vasta kun korot ovat nousseet

    Nousevan koron aika on huono aika sijoittaa korkopapereihin, koska korkopaperin arvo laskee kun siitä haluttu korko nousee. Eli korkopapereihin kannattaa siirtyä vasta kun korkotason nousu on hiipumassaellei jopa kääntymässä laskuun. Pidän myös itse osakkeita ylipainossa, enkä näe skenariota jossa tämä tilanne voisi vielä pariin vuoteen muuttua.

    1. Ajoitus

      Käytännössä usein joutuu kuitenkin sijoittamaan myös hieman epäoptimaaliseen aikaan, muutenhan kaikki ostaisivat pohjilta ja myisivät huipulla. Itse ajattelin tämän analyysin pohjalta alkaa muuttamaan salkkuani korkopainotteisemmaksi vähitellen korkojen noustessa. Tavallaan se on putoavaan puukkoon tarttumista, mutta myös riskinhallintaa jonka puitteissa huonompi tuotto on odotettua. Optimipaikka ostoille on varmaan myös olemassa, mutta pystyykö sitä hyödyntämään?

      Vähän vielä itselleni epäselvää millaisen strategian tästä voi sorvata, eli siis vaikka 1kk koronnousua 1% allokaatiomuutosta korkojen suuntaan. Ja onko strategia voitollinen osakeholdaajaan nähden ja millaisella sijoitushorisontilla, jos millään. 

  2. pari huomiota

    Kuvan perusteella lainalaisuus näyttää vielä vahvemmalta toiseen suuntaan: kun osakkeet kääntyvät laskuun, niin siitä puolenvuoden päästä korot kääntyvät laskuun. Aika korkojen kääntymisestä nousuun siihen kun osakkeet alkavat laskea näyttää vaihtelevan tässä suppeassa otoksessa 9kk:sta kahteen vuoteen. Siksi sen ennustearvo on vähän kyseenalainen. Sensijaan pörssin ennustearvo korkojen laskun alkamisesta on vakuuttavasti n.6kk kaikissa tämän otoksen tapauksissa.

    Rahan pakeneminen osakkeista on marginaalista. Kun joku myy (paniikissa tai ei, laskeviin kursseihin tai nouseviin kursseihin) osakkeensa tonnilla ja saa sieltä sen "osakkeista pakenevan" tonnin niin joku muu laittoi vastaavasti sen tonnin pörssiin rahaa. Tämä pörssiin saapuva raha tuli mahdollisesti juuri vapautuneesta korkosijoituksesta. Eli ainakaan pörssiosakkeiden tapauksessa raha ei voi paeta osakkeista/osakkeisiin.

     

    1. Rahan määrä ei ole vakio.

      Rahan määrä ei ole vakio. Siksi tuo "Eli ainakaan pörssiosakkeiden tapauksessa raha ei voi paeta osakkeista/osakkeisiin" ei pidä paikkaansa. Reaalikysynnän kasvaessa myös rahan kysyntä kasvaa ja sen hinta eli korko nousee.

      1. Metaforat antavat elävyyttä ilmaisuun, mutta voivat harhauttaa

        Olisin voinut käyttää huolellisempaa kieltä, mutta valitsin tuon metaforan "raha pakenee pörssistä". On tylsää aina kirjoittaa tietellisen täsmällistä tekstiä. Tässä tapauksessa olisin kyllä voinut käyttää täsmällistä ilmaisua kun kerran erehtymisen mahdollisuus on ilmeinen.

        Tuon tyyliset sanontatavat kuten "raha pakenee pörssistä" tai "raha pakenee kiinteistöistä" tai "sijoitusvirrat etsiytyvät kehittyvien maiden osakkeisiin" ovat harhaanjohtavia ja tarkoittavat, että osakkeiden/kiinteistöjen hinnat laskevat tai nousevat tai että kehittyvien maiden osakkeiden hinnat nousevat.  Kyse on tosiaan slangista ja täsmällisessä tekstissä pitäisi käyttää jotain muuta ilmaisua. Sanontatavat ovat kuitenkin hauskoja ja luovat eläviä mielikuvia konkreettisesta paosta tai virrasta. Niitä on joskus kiva käyttää.

        On muitakin mielikuvia luovia sanontoja, jotka eivät ehkä ihan sananmuksesti pidä paikkaansa kuten "nukkui ruususen unta",  "rakkaus leiskui", "paloi innosta", "luovi läpi vaikeuksien", "strategia karahti karille", ja "joutui ojasta allikkoon".

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com